Työt eivät lopu tekemällä. Hyvä työ tuo lisää työmahdollisuuksia. Hyvän työn perusta on rakennettu tiedon, taidon ja kyvyn varaan. Tietoa saa kirjoista ja muista erilaisista tiedonkaivoista. Yksi tapa tiedon lisäämiseen on tekeminen ja kantapään kautta oppiminen.

Ammattilainen osoittaa tietonsa, taitonsa ja kyvyn tehdä työ hyvin joka päivä työmaalla, työtehtävissä. Arvioijina toimivat asiakkaat ja työnantaja. Sertifikaatti hyvästä työstä tulee säännöllisesti palkkapäivinä, aina joskus asiakas muistaa kiittää hyvin toteutuneesta työstä. Silloin tällöin esimies saattaa antaa palautetta hyvästä onnistumisesta.

Oman osaamisen voi myös asettaa arvioitavaksi ja tunnustettavaksi. Ammatillinen koulutus Suomessa rakentuu kolmesta eri tasosta. Perustutkinnot ovat ns. alalletulotutkintoja. Ammatillisessa peruskoulutuksessa peruskoulun jälkeen tai jo työelämässä oleville ammatin vaihdon yhteydessä rakennetaan alan työtehtäviin laaja ja monipuolinen tiedollinen ja taidollinen pohja, jonka varassa on hyvä aloittaa oma ammatillinen kehittyminen työelämässä. Perustutkinnot ovat suurimmaksi osaksi oppilaitoksissa toteutettuja, joihin sisältyy vaihteleva määrä työelämässä tapahtuvaa opiskelua koulutus- tai oppisopimuksella.

Vähemmän tunnettuja ja toteutettuja ovat kaksi muuta ammatillisen koulutuksen tarjoamaa tutkintotasoa. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat usein jo työelämässä oleville ja ammattitaitoa hankkineille mahdollisuus osoittaa oma ammatillinen osaaminen. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat pääsääntöisesti työelämässä työn ohessa opiskeltavia tai näytettäviä tutkintoja. Oppilaitosmuotoista opetusta ainakin metsäalalla Riveriassa ei juurikaan metsäkonealan ammattitutkintoihin tai erikoisammattitutkintoihin kuulu.

Työelämässä toteutettavat metsäkonealan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot alkavat osaamiskartoituksilla, joissa todennetaan tutkinnon suorittajan sen hetkinen osaamien ja tarvittavat lisäopit, jotta tutkinnon vaativat kriteerit on mahdollista osoittaa omien työtehtävien yhteydessä. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen hyvä asia on osaamisen osoittamiseen ja oppimiseen orientoituminen. Koulutuksiin kuuluu myös työelämässä tarvittavan tiedon ajantasaistaminen ja tarvittavien korttikoulutusten mahdollistaminen. Tietoa ja taitoa rakennetaan aiemman osaamisen päälle ja vain siltä osin, kun puutteita osaamisessa tai tiedoissa on, tarvitsee tehdä opintekoja joko itsenäisesti tai vaikka verkossa toteutettavassa koulutuksessa.

Opiskeluaika ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa on vuodesta puoleentoista. Nopeamminkin tutkinnon voi suorittaa, mutta silloin se edellyttää työnohessa suurempaa panostusta kaiken tarvittavan osaamisen esille tuomiseen arvioitavaksi.

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot suoritetaan pääosin oppisopimuksella, jolloin alan työpaikka on edellytys tutkinnon suorittamiselle. Se tarkoittaa opiskelun toteutuvan pääosin palkkaa nauttien, omaa työtä tehden. Koska opinnot ovat yksilöllisiä, on myös ohjaus ammattiin liittyvissä asioissa yksilöllistä ja sitä tehdään työmaakäyntien yhteydessä tai käyttäen erityyppisiä sähköisiä järjestelmiä, puhelin niistä tutuimpana.

Varsinainen osaamisen osoittaminen toteutuu työstä kertyvän dokumentaation mukana ja tarvittaessa työmaakäynneillä osaamista arvioivat niin opettaja kuin työelämän edustaja. Vaikeinta lienee tutkinnon suorittamisen aloittamispäätös. Kun sen saa tehtyä on loppu tutkintotodistuksen saamiseen sen jälkeen kuin nuoteista soittelisi. Opinnot etenevät oman työn ohessa ja erityisesti omaa työtä kehittämällä ja osaamista osoittamalla kohti osaamisesta annettavaa sertifikaattia, todistusta.

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista on hyötyä sekä työntekijälle että yritykselle. Osaaminen varmistetaan kolmannen osapuolen toimesta ja sertifioitua osaamista voi hyödyntää työn tuottavuuden, laadun kehittämisessä tai markkinoinnissa. Työelämässä suoritettavien tutkintojen voittajia ovat kaikki.

Hyvin tekeminen kannattaa aina.

Artikkeli on julkaistu Maa- ja metsätalous -lehden KoneAgria-numerossa 4/2021.