Kouluterveyskyselyn tuoreiden tulosten mukaan suuri osa lapsista ja nuorista voi hyvin, on tyytyväinen elämäänsä ja arkirytmi on kunnossa. Mutta osan hyvinvointia kuormittavat monet erilaiset tekijät, kuten sairastelu, ahdistuneisuus, kiusaaminen tai sosiaalisten tilanteiden pelko, joiden taustalla voi olla monia erilaisia tekijöitä. Tilanteen korjaaminen vaatii toimia sekä kouluyhteisöltä että opiskeluhuoltopalveluilta.

Koulussa jaksamista tukevat arkirutiinit, kuten liikunta, ravinto ja uni, sekä kokemus siitä, että koulussa ei kiusata ja on muutenkin turvallinen olo.

Kouluhyvinvointia vahvistava toimintakulttuuri ei synny itsestään. Se edellyttää selkeitä käytäntöjä, kuinka lasta tai nuorta tuetaan vaikeissa tilanteissa, ja se edellyttää oppilaan kuuntelemista hänet aidosti kohdaten.

Kouluterveyskyselyn mukaan oman terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien oppilaiden osuus on kasvanut Kouluterveyskyselyissä vuodesta 2015 alkaen, erityisesti tytöillä.

Koettu terveydentila on kansainvälisesti väestötutkimuksissa yleisesti käytetty terveydentilan indikaattori. Sen antama pitkän ajan informaatio on syytä ottaa huomioon opiskeluhuoltopalvelujen ja oppilaitosten toimintaa kehitettäessä.

Sairauspoissaolot lisääntyivät – monipaikkakipu haittaa opiskelua

Oppilaiden ilmoittamat sairauspoissaolojen määrät kasvoivat merkittävästi viime kevään kyselyssä. Poissaolojen lisääntymistä saattaa selittää koronaepidemian aikana opittu varovaisuus ja ohje jäädä kotiin lievienkin hengitystieinfektion oireiden vuoksi.

Monipaikkakipu, eli kivun tunteminen toistuvasti useassa eri kehon osassa, kertoo oppilaiden hyvinvoinnin haasteista ja vaikuttaa heidän koulutyöhönsä. Tutkimusten mukaan lasten monipaikkakipu on yleistynyt 1990-luvulta lähtien. Nyt sitä kysyttiin Kouluterveyskyselyssä ensimmäistä kertaa.

Aiempien tutkimusten mukaan nuoruuden monipaikkakipu ennustaa kroonista kipua, mielialaongelmia, heikkoa toimintakykyä ja terveyspalvelujen suurkulutusta aikuisiässä. On tärkeää tunnistaa lapsi tai nuori, jolla kivut haittaavat koulunkäyntiä, ja ohjata heidät ajoissa palvelujen piiriin.

Ahdistuneisuus ei ole vähentynyt koronaepidemian jälkeen

Edellisessä Kouluterveyskyselyssä 2021 havaittu ahdistuksen lisääntyminen 8. ja 9. luokkien oppilailla ja toisen asteen opiskelijoilla ei valitettavasti vähentynyt viime kevään kyselyssä. Ahdistuneisuus on yleistynyt aiemmista kyselyistä erityisesti 8. ja 9. luokan tytöillä.

Näin yleinen oireilu, erityisesti tytöillä, on huolen aihe ja vaatii tarkkaa tilanteen seuraamista. Kohtalainen tai sitä vaikeampi ahdistuneisuus heikentää elämänlaatua ja hankaloittaa usein myös opiskelua.

Uni piteni ja liikunta lisääntyi hieman

Arkisin vähintään kahdeksan tuntia nukkuvien osuus on kasvanut hieman vuoden 2021 jälkeen lähes kaikissa ikäryhmissä.

Myönteistä on myös, että vähintään tunnin päivässä liikkuvien osuus kasvoi edellisestä vuoden 2021 kyselystä hieman lähes kaikissa ikäryhmissä.

Lisäresursseja opiskeluhuoltopalveluihin

Vaikka hyvinvoinnin haasteiden tiedetään lisääntyneen, ei asiointi opiskeluhuoltopalveluissa ole lisääntynyt samassa suhteessa. On myös todennäköistä, että opiskeluhuoltopalvelut eivät yksin kykene vastaamaan kaikkeen lisääntyvään tuen tarpeeseen, koska niiden resurssit ovat jo maksimaalisesti käytössä.

Hyvinvointialueilla olisi harkittava opiskeluhuoltopalveluihin kohdennettua lisäresurssia, jotta nuorten hyvinvoinnin uhkia ja vaurioita voitaisiin korjata ja ehkäistä niiden pahenemista.

Tekstilähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL