Ylivelkaantuminen on viimeisen 10 vuoden aikana lisääntynyt. Taloushuolet kuormittavat mielenterveyttä monella tapaa aiheuttaen esimerkiksi stressiä, epäonnistumisen ja häpeän tunteita sekä sosiaalisista suhteista eristäytymistä. Mielenterveystyölle on suuri tarve, koska ylivelkaantuneiden kanssa työskennellessä keskitytään usein raha-asioihin, ja mielenterveyden näkökulma ja perheen ylivelkaantumisen vaikutukset lapsiin jäävät helposti huomioitta.

– Ylivelkaantuminen on itsessään teema, josta on puhuttu vähän ja vielä vähemmän siitä, miten ylivelkaantuminen vaikuttaa mielenterveyteen ja perheiden arkeen ja hyvinvointiin, kertoo YLVA-hankkeen projektipäällikkö Janette Vesterinen MIELI ry:stä.

Tähän haasteeseen vastaa hanke, jossa perheiden tukeminen ja ongelmien ylisukupolvisuuden ehkäiseminen ovat keskiössä. Hankkeessa syvennetään ammattilaisten ja vapaaehtoisten mielenterveysosaamista, jotta ylivelkaantuneiden parissa toimivilla olisi paremmat edellytykset auttaa ja kohdata asiakkaitaan. Lisäksi hankkeessa viestitään ja vaikutetaan, jotta ilmiö tulisi tutuksi ja talousongelmiin liittyvä häpeä vähenisi.

Myös perheille ja vanhemmille järjestetään toimintaa sekä kehitetään materiaaleja, joiden tarkoituksena on lisätä toivoa ja voimavaroja.

Kyseessä monitasoinen ilmiö

YLVA-hankeen asiantuntija Minna Magnusson sanoo, että talousasiat kytkeytyvät moneen, ei pelkästään mielenterveyteen, vaan myös vanhempana jaksamiseen.

– Vanhemmat ovat huolissaan heikon taloustilanteen vaikutuksista lapsen hyvinvointiin. Erityisesti huolta herättää, onko perheellä riittävästi rahaa perustarpeisiin ja lapseen liittyviin hankintoihin tai kuinka tulla toimeen, jos tulee yllättäviä kuluja.

Ylivelkaantumiseen ei ole yhtä varsinaista määritelmää. Suomessa käytetään ylivelkaantumisen hallinnollisena mittarina maksuhäiriömerkintää. Ilmiön avaamiseksi on tehty YLVA-hankkeessa selvitys ylivelkaantumisen vaikutuksista lapsiperheiden arkeen. Selvitys pohjautuu 572 lapsiperheen vanhemman kokemuksen ylivelkaantumisesta ja talousongelmista.

– Vanhempien kokemusten mukaan haasteet ovat olleet hyvin moninaisia ja sellaisia, joihin ei välttämättä ole itse pystynyt vaikuttamaan. Esimerkiksi kohonneet elinkustannukset, työttömyys, ero, sairastuminen tai vaikkapa läheisen riippuvuus ovat ulkoa päin tulevia syitä. Nämä asiat voivat koskettaa ketä tahansa, jossain elämän vaiheessa. Taustalla voi olla myös puutteellisia taloustaitoja, toteaa Vesterinen.

– Apua tulisi olla monipuolisesti tarjolla, koska ylivelkaantumisen syyt ja ihmisten elämäntilanteet ovat moninaisia. On tärkeää, että ammattilaiset huomioivat perheen kokonaistilanteen ja talousongelmiin olisi saatavilla tukea matalalla kynnyksellä. Tämä vaatii myös sitä, että talous ja mielenterveys otetaan rohkeasti puheeksi ja osataan ohjata perheen kannalta oikeisiin palveluihin, korostaa Magnusson.

Kuinka tukea talousvaikeuksissa olevia perheitä

– Talousvaikeuksia kohtaavat perheet tulee kohdata aina arvostavasti. Käytännön tasolla tarvitaan konkreettista apua arjen pyörittämiseen, matalan kynnyksen talousneuvontaa ja vertaistuellista keskustelutukea. Lisäksi tarvitaan perustason maksuttomia mielenterveyspalveluita ja riittävän pitkäaikaista kotipalvelua sekä tukiperhetoimintaa. Pelkästään raha ei ole se ratkaiseva tekijä, vaan tarvitaan riittävät työntekijäresurssit ja moniammatillista työotetta, jotta työntekijöillä on mahdollisuutta ja aikaa syventyä talousongelmien juurisyihin. Perheiden jaksamisen kannalta olisi tärkeää, että palveluketjut olisivat saumattomia, linjaa Vesterinen.

– Olisi tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten talousvaikeudet vaikuttavat koko perheeseen ja löytää keinoja tukea perhettä. Usein vanhemmat eivät halua puhua taloushuolista, mutta lapset vaistoavat helposti kodin ilmapiiriä. Lapsen turvallisuuden tunnetta lisää se, että asioista puhutaan avoimesti lapsen ikätasoon sopivalla tavalla, täydentää Magnusson.

Ammattilaiset tarvitsevat teemasta lisäosaamista. YLVA-hanke on kehittänyt yhteistyökumppaneiden kanssa Huomaa perhe, muista mieli -verkkokurssin, joka on suunnattu ylivelkaantuneita vanhempia työssään kohtaaville ammattilaisille. Kurssi tarjoaa tietoa ja näkökulmia siitä, miten huomioida talousvaikeuksien vaikutukset koko perheeseen sekä keinoja tukea asiakkaiden mielenterveyttä ja vanhemmuutta.

Lisäksi hanke järjestää kumppanijärjestöjen ja -organisaatioiden ammattilaisille tutkitusti vaikuttavaa, järjestölähtöistä Lapset puheeksi® (LP) -menetelmäkoulutusta ja -kouluttajakoulutuksia sekä tukee menetelmän juurruttamista ammattilaisten työhön. Yhteistyötahojen vapaaehtoiskoordinaattoreille järjestetään samaan viitekehykseen perustuvia Hyvä arki lapselle -kouluttajakoulutuksia. Koulutuksen käytyään vapaaehtoiskoordinaattorit pystyvät kouluttamaan omia vapaaehtoistoimijoitaan tukemaan ylivelkaantuneen perheen toimivaa arkea ja pärjäävyyttä.

Lisätietoa hankkeesta: https://mieli.fi/mieli-ry/hankkeet/ylva-hanke/

MIELI Suomen Mielenterveys ry:n perustehtävä on mielenterveyden edistäminen ja ongelmien ehkäisy. Puolustamme kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. MIELI ry on maailman vanhin mielenterveysalan kansalaisjärjestö.

YLVA-hanke on ylivelkaantuneiden perheiden mielenterveyden ja vanhemmuuden tuen hanke, jota Mieli ry hallinnoi. Kolmivuotista hanketta rahoittaa Sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoista.