Patenttitoimisto Kespat Oy on ainutlaatuinen osaamiskeskittymä

07.05.2024 | Teollisuus, Yrityselämässä tapahtuu

Kespat Oy on jyväskyläläinen vuonna 1984 perustettu patenttitoimisto, joka palvelee tuotekehitykseen ja uusiin tuoteideoihin panostavia yrityksiä. Kespat Oy:n IPR-palveluihin kuuluvat keksintöjen, mallien ja tavaramerkkien suojaaminen sekä saatujen oikeuksien hoito.

Yksi Kespat Oy:n vahvuuksista on vakiintunut ja sitoutunut henkilöstö. Sama asiantunteva tiimi on ollut Kespatin riveissä jo vuosia. Asiakkaan on helppo asioida tuttujen henkilöiden kanssa, kun tilannetta ei aina tarvitse ryhtyä selostamaan alusta alkaen.

– Kompaktissa ryhmässä pystymme välittämään oppimaamme tietoa toisillemme, mikä ei kymmenien henkilöiden työyhteisöissä kovin hyvin onnistu. Suunnitelmallinen keskinäinen koulutus on yksi syy siihen, miksi olemme erittäin osaava toimisto, kertoo toimitusjohtaja Kimmo Helke.

Panostaminen koulutukseen on ollut onnistunut strateginen valinta

Kespat Oy on toteuttanut laajaa koulutusohjelmaa jo vuosia. Viiden patenttiasiamiehen ja neljän IPR-assistentin muodostama osaamiskeskittymä on jo sinänsä vakuuttava saavutus, mutta erityisesti ei-helsinkiläisenä toimistona ainutlaatuinen harvinaisuus koko Suomessa. Valtavirta alalla on ollut yhtyä yhä suurempiin ja lopulta helsinkiläisiin patenttitoimistoihin.

Nyt Kespat Oy:ssä on neljä huippukoulutettua eurooppapatenttiasiamiestä, ja FT Janne Laulainen (soveltava fysiikka) on hänkin suorittanut jo suurimman osan ns. EQE-tutkinnosta. Viimeisen osion tuloksia odotellaan kesäkuussa.

– Oikein lupaavalta vaikuttaa, paljastaa Kimmo Helke.

– Tämä on erikoinen ala, jossa tarvitaan ensinnäkin teknologinen peruskoulutus, ja sen lisäksi lain ja patenttikäytäntöjen laaja alainen tuntemus.

Eurooppapatenttiasiamieskoe on mammuttimainen ja kestää vuosia suorittaa. Kespat Oy:lle suoritetut koulutukset ovat erittäin tärkeitä.

– Yhdessä pitkäaikaisen kokemuksen kanssa ne antavat vankan pohjan asiakkaiden palvelulle teollisoikeudellisissa kysymyksissä. Meitä on nyt neljä EP-asiamiestä: Tuomo Kuivala,Anssi Kurkinen, Jarkko Karjalainen ja minä, Helke sanoo.

– IPR-assistenttien työ on myös tärkeä osa patenttitoimiston päivittäisestä työskentelyä ja asiakaspalvelua.

Malli ja tavaramerkki unohtuvat valitettavan usein

Tuotesuojaus ymmärretään usein suppeasti vain patenttisuojauksena, jonka kalliit prosessit tulevat helposti yrittäjän mieleen aiheesta puhuttaessa. Tavaramerkki- ja mallisuojaus ”unohtuvat”, jäävät käyttämättä.

Pelkästään Suomessa kannattaa ilman muuta olla toiminimen ohella rekisteröity tavaramerkki, mutta Tuomo Kuivalan mukaan kansainväliseen kauppaan lähteminen ilman tavaramerkkisuojausta vasta järjetöntä onkin.

– Saattaa hämätä, että toiminimen ja vakiintumisen antamat suojat Suomessa ovat vahvoja, mutta niillä ei tee ulkomailla yhtään mitään! Yrittäjän täytyy rekisteröidä tavaramerkki. Se on hyvä väline riitatilanteisiin.

– Toisaalta prosessin pitää alkaa jo aikaisemmin. Tuote pitää nimetä hyvissä ajoin siten, että se on rekisteröimiskelpoinen tavaramerkkinä – myös kansainvälisesti.

– Ei ole tavatonta, että suomalainen valmistaja törmää oman tuotteensa kopioon esimerkiksi kansainvälisillä messuilla. Vaikkapa entinen jakelija on voinut teettää identtisen tuotteen jäätyään ilman jakelusopimusta. Tällaisissa tilanteissa olisi mallisuojasta apua, toteaa puolestaan Anssi Kurkinen.

EU-mallisuoja ja EU-tavaramerkki ovat kustannuksiltaan pieniä ajatellen mitä tahansa liiketoimintaa Euroopassa. Eurooppalainen mallisuoja on edullinen ja hyväksi todettu vaihtoehto. Eurooppalainen mallirekisteröinti on voimassa viisi vuotta, ja se voidaan uudistaa neljästi viiden vuoden välein, ts. mallioikeussuojan maksimipituus on 25 vuotta.

Kimmo Helke huomauttaa, että kekseliäät huijaukset ovat yksi syy, miksi Kespat haluaa hoitaa asiakkailleen tavaramerkkejä sen sijaan että jättäisi tilaa epämääräisille tavaramerkkien tarjoajille.

– Kun pidämme asiakkaan puolesta langat käsissämme, asiakas voi luottaa siihen, että ei maksa turhasta.

Jarkko Karjalainen kertoo, että patenttisuoja Euroopassa on mallisuojaa ja tavaramerkkiä kalliimpi, mutta patenttipuolella hyvä uutinen on yhteisön patentin (UP) voimaantulo 1.6.2023 alkaen.

– Eurooppapatentin validointikustannukset ovat romahtaneet. Kustannukset ovat nyt merkittävästi vähäisemmät kuin ennen.

Kansainvälistä kokemusta

Kespat Oy:llä on erinomainen tietämys europatenttiasioista, mutta myös USA:n, Kiinan, Japanin, Intian ja Etelä-Korean patenttijärjestelmistä ja patenttihakemusten ajamisesta näissä maissa.

– Erityisesti USA on patenttiasioissa hankala, mutta meillä on paljon kokemusta siitä, kuinka prosessit siellä tulee hoitaa, kertoo Anssi Kurkinen.

– Myös tavaramerkkien suhteen meillä on vahvaa globaalia kokemusta.

Hakemusprosessi on hyödyllinen

Janne Laulainen muistuttaa, että jo pelkästään hakemusprosessien vireilläolo voi antaa suojaa.

– Hakemuksilla saadaan tavallaan rauhoitusaikaa. Yleensä patenttia kunnioitetaan hyvin, ja jos patenttia on haettu, joudutaan harvoin riitelemään.

Eräässä esimerkkitapauksessa Kespat Oy:n asiakasyritys ei loppujen lopuksi saanut patenttia, mutta vireillä ollut patenttihakemus yhdistettynä samalla jatkuneeseen kehittämistyöhön suojasi onnistuneesti innovaatioita vuosien ajan.

– Vaikka patenttisuojaa ei lopulta tullut, hakemusprosessi antoi mahdollisuuden kehittää tuotantotekniikkaa monta vuotta, jolloin yritys ehti saavuttaa kustannuskilpailuetua. Uuden, pienen yrityksen on vaikea saada tuotantoaan heti yhtä tehokkaaksi kuin suurilla yrityksillä, mutta patenttihakemuksella tai hyödyllisyysmallilla saadaan tilanne rauhoitettua ja pystytään kehittämään tuotetta ja tuotantoa eteenpäin.

Janne Laulainen huomauttaakin, että on virheellinen lähtökohta hakea patenttia vain, jos se tullaan saamaan.

– Pelkkä prosessi on hyödyllinen ja se muotoutuu edetessään. Ei kannata ajatella mustavalkoisesti, että patentti joko on tai ei ole, vaan siinä välissä on harmaa alue, joka voi sisältää eriasteista suojaa.

Hoksaako tekoäly keksinnön luovan idean?

Kespat on ryhtynyt tarkastelemaan tekoälyn hyödyntämistä patenttihakemusten tekemisen tukena. Kimmo Helke kuitenkin korostaa, että patenttihakemuksia ei tehdä liukuhihnatyönä, vaan jokainen tapaus on uniikki.

– Sinänsä patenttihakemuksen vaiheet ovat säilyneet samankaltaisina jo 1800-luvulta: asiakas kuvailee tekniikan tason ja käsillä olevan ongelman ja esittää siihen teknillisen ratkaisun. Patenttiasiamiehen tehtävä on sanallistaa tämä kaikki, mikä on monin tavoin vaativaa työtä. Patenttihakemus on luomus itsessään.

– Keksintö ja sitä myötä myös patenttihakemus perustuu yleensä johonkin yllättävään ideaan. Tekoäly osaa kyllä hoitaa rutiineja ja löytää analogioita, mutta keksintöjen ytiminä olevien luovien ratkaisujen ymmärtäminen on sille vaikeaa. Pidämme kuitenkin tarpeellisena tekoälyn kehittymisen seuraamista ja ajan tasalla pysymistä tässäkin suhteessa. Tekoäly voi olla hyvä työväline, Helke kuvailee.

Vuonna 2024 EUIPO:n SME-avustukset ovat nousseet uudelle tasolle

EU:n alainen tavaramerkki ja -mallivirasto EUIPO on laajentanut yrityksille suuntaamaansa avustushanketta.

IP Scan eli teollisoikeudellinen perusselvitys yritykselle kohdistuu yrityksen omaan tilanteeseen. Sen kustannus on 1500 €, josta EUIPO avustaa 90 %, eli yrityksen omavastuuosuudeksi jää ainoastaan 150 €. Kespat voi hakea rahoituksen yrityksen puolesta.

Mallien ja tavaramerkkien hakemusmaksun maksimikorvaus nousi 50 %:sta 75 %:iin ja mukaan tuli avustukset keksintöjen suojaukseen ja uutuustutkimukseen sekä eurooppapatentin hakemiseen liittyviin virastomaksuihin (enint. 50 % 1500 € saakka), kuin myös patenttiasiamiehen palkkioihin (enint. 50 % 2000 € saakka).

Kotimaisista tukimuodoista on hyvä muistaa esimerkiksi Business Finlandin myöntämä Innovaatioseteli, joka on tarkoitettu alle 5-vuotiaille pienille yrityksille. Avustuksen määrä on 4 500 euroa ja yrityksen omarahoitusosuus 1 500 euroa. Innovaatiosetelin voi hyödyntää teollisoikeuksien (patentit, hyödyllisyysmallit, mallisuojat, tavaramerkit) suojattavuusselvityksiin sekä näiden ensihakemusten hakuprosesseihin.