
Verkosto-messut 2025: vuoden kaksi tehokkainta päivää verkostoitumiseen

Verkosto-messujen tunnelmia vuodelta 2023. Kuva: Tampereen Messut
17.01.2025 | Teollisuus
Verkosto-messut kokoavat Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen 22.–23.1.2025 sähkö-, tieto-, lämpö- ja kaasuverkkojen suunnittelun ja rakentamisen asiantuntijat.
Verkosto-messuilla voit tutustua tuoreimpiin innovaatioihin, syventää osaamistasi asiantuntijaseminaareissa sekä verkostoitua johtavien toimijoiden kanssa.
Verkosto-messujen vuoden 2025 keynote-puhujia ovat Huoltovarmuuskeskuksen sähköpoolin puheenjohtaja ja Carunan käyttötoiminnan johtaja Jörgen Dahlqvist sekä kansanedustaja ja kyberturvallisuuden työelämäprofessori Aalto-yliopistossa Jarno Limnéll.
Verkosto-messujen kanssa samaan aikaan järjestetään Hydrogen Summit & Expo, jossa mukana ovat vetyekosysteemin kansainväliset yritykset, vaikuttajat ja klusterit.
Teemoina sähköistyminen, huoltovarmuus ja resilienssi
Energian tuotanto sähköistyy vauhdilla: sähköistyminen näkyy teollisuudessa, liikenteessä ja infrastruktuurissa.
Sähkönjakelu ja tietoliikenne ovat riippuvaisia toisistaan. Toimitusvarmuuden edellytyksenä on verkkojen jatkuva kehittäminen. Energia- ja tietoverkkojen toiminta tulee pystyä turvaamaan myös energiamurroksessa ja poikkeustilanteissa.

Geopoliittiset uhkakuvat
Euroopan ja koko maailman käytyä turvattomaksi ympäristöksi, on haaste Suomen huoltovarmuudelle ja uhkiin varautumiselle vakava.
Länsimaiden kriittinen infrastruktuuri on osoittautunut haavoittuvaiseksi kohteeksi. Demokratioiden perustavanlaatuisia arvoja, kuten vapautta, avoimuutta, luottamusta ja tasa-arvoa, on helppoa väärinkäyttää haitantekoon.
Itämerellä on katkottu merenalaisia data- ja sähkökaapeleita. Suomessa on tehty palvelunestohyökkäyksiä pankkeihin ja virastoihin, kaadettu telemastoja, murtauduttu vesilaitoksiin, rikottu raideliikenteen laitteita ja katkottu valokuituyhteyksiä. Suomen alueella toimivaa GPS-paikannusta on sekoitettu. Lisäksi Suomen itärajalle on ohjattu turvapaikanhakijoita.
Muualla Euroopassa on niin ikään katkottu datakaapeleita meren alla ja maan pinnalla, ja lisäksi on mm. häiritty eräiden maiden tietoliikennesatelliitteja, tuhopoltettu liikerakennuksia, ase- ja ammustehtaita ja ammusvarastoja, sabotoitu sotilastukikohtien ja joidenkin paikkakuntien vesihuoltoa, sabotoitu raideliikennettä, sijoitettu lentokoneisiin lähtevään rahtiin palopommeja ja jopa salamurhattu ihmisiä.
Aineettomiin vaikutustapoihin näyttävät kuuluvan esimerkiksi jatkuva eripuran kylväminen sosiaalisessa mediassa sekä vaalien manipulointi. Vallankaappaustakin on raportoitu yritetyn Montenegrossa vuonna 2016, kun maa suunnitteli liittymistä Natoon. Montenegro on ollut Naton jäsen vuodesta 2017.
Kaikki toimii sähköllä
Huoltovarmuustyön tarkoituksena on turvata yhteiskunnan toiminta kriisitilanteissa. Sähkönjakelu on äärimmäisen tärkeä ja samalla erittäin hankalasti suojattava kohde.
Suomen kaltaisessa nykyaikaisessa yhteiskunnassa jotakuinkin kaikki toiminnot tarvitsevat sähköä: verkkoyhteydet pankki- ja muine asiointipalveluineen, media ja viestintä, kaupat, joukkoliikenne, polttoaineiden jakelu, puhtaan veden tulo, viemärijärjestelmän toiminta ja niin edelleen.
Toisaalta Suomen sähkönjakelun resilienssi on Euroopan kärkitasoa. Viranomaiset, Fingrid ja yritykset ovat harjoitelleet toimintaa sähkönjakelun poikkeustilanteissa.
Sään ääri-ilmiöt yleistyvät
Kyberhyökkäysten, sabotaasien, sähkön vajaatuotannon ja kantaverkon häiriöiden lisäksi on varauduttava ilmastonmuutoksesta johtuviin sään ääri-ilmiöihin, kuten myrskyihin, ukkosiin ja suureen lumikuormaan.
Uusiutuvien energialähteiden, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, lisääntyminen asettaa myös omat haasteensa huoltovarmuudelle. Sähköä tuotetaan syrjäisillä seuduilla, jolloin haasteeksi muodostuu sähkön siirron tehokkuuden ja häiriöttömyyden varmistaminen.
Lähde: verkostomessut.fi
Haluatko oman yrityksen esille tähän?