Monimuotoiset perheet -verkostossa on mukana kymmenen perhejärjestöä, joista jokainen edustaa jotain tiettyä perhemuotoa tai perheeseen liittyvää kokemustaustaa.

Yli kolmasosa suomalaisista lapsiperheistä kuuluu vähintään yhteen Monimuotoiset perheet -verkoston edustamiin ryhmiin. Verkosto edustaa siis varsin isoa joukkoa.

– Yhden vanhemman perheitä on eniten, lähes joka neljäs lapsiperhe Suomessa kuuluu tähän ryhmään. Muita lukumääräisesti isoja perhemuotoja ovat uusperheet, kahden kulttuurin perheet ja maahanmuuttajaperheet, kertoo Sofia Lindqvist, Monimuotoiset perheet -verkoston palveluiden ja sosiaaliturvan erityisasiantuntija.

– Monimuotoiset perheet -verkoston näkökulmasta on tärkeää nähdä jokainen perhe perhemuodosta riippumatta ainutlaatuisena ja tarkastella tuen tarvetta tosiasioihin perustuen. On oleellista muistaa, että mikään perhemuoto sinällään ei aiheuta ongelmia siinä eläville ihmisille, ja että perhemuoto ei ole muuttumaton.

Monenlaiset haasteet

Työelämässä puhutaan nykyisin paljon perheystävällisyydestä, ja työnantajat tuovat esille keinoja sen edistämiseen. Monimuotoiset perheet -verkosto kannustaa huomioimaan kaikenlaiset perhetilanteet ja -muodot sekä niille tyypilliset työn ja perheen yhteensovittamisen haasteet, mukaan lukien kriisitilanteet, kuten läheisen kuolema tai avio- tai avoero.

– Myös lapsettomuus voi olla kriisi, joka vaikuttaa työkykyyn negatiivisesti, kertoo työelämän erityisasiantuntija Tiina-Emilia Kaunisto.

– Tekemissämme kyselyissä on tullut ilmi, että lapsettomien perheiden toiveita ei kuunnella esimerkiksi työvuorojen ja lomien suhteen yhtä paljon kuin lapsiperheellisten. Tällöin työpaikan perheystävällisyyttä tehdään lapsettomien kustannuksella.

Sofia Lindqvist puolestaan muistuttaa, että esimerkiksi vuoroasuvien lasten vanhempien työssäkäynti kaipaa joustoja niinä aikoina, kun lapset asuvat vanhemman luona.

– Tällöin tarvitaan rajatumpaa työssäkäyntiä, mikä voidaan tasata niinä viikkoina, kun lapsi ei ole työntekijän luona.

Monimuotoiset perheet -verkosto korostaa, että laaja-alainen perheystävällisyys tukee henkilöstön työkykyä, mikä on myös työnantajan etu.

– Työn ja yksityiselämän onnistunut yhdistäminen auttaa välttämään uupumista.

Perheystävällisyys houkuttelee ja sitouttaa työntekijöitä

Perheystävällisyys sitouttaa työntekijöitä työyhteisöön. Samalla se luo työnantajalle positiivista mainetta, joka auttaa vastaamaan työvoimapulaan.

– Perheystävällisyys voi rekrytoinnissa olla työnantajan valttikortti, joka lisää kiinnostuneiden hakijoiden määrää, Tiina-Emilia Kaunisto sanoo.

Hyvä ensiaskel työpaikan perheystävällisyyden parantamiseen on tutustuminen Monimuotoiset perheet -verkoston perheystävällisyysoppaaseen.

– Suosittelemme, että mahdollisia tilanteita pohdittaisiin työpaikoilla ennakolta, Tiina-Emilia Kaunisto toteaa.

Monimuotoisten perheiden huomioiminen työllisyyspalveluissa

Työllisyyspalvelut siirtyvät kunnille tämän vuoden (2024) aikana. Monimuotoiset perheet -verkosto suosittelee, että työllisyyspalveluissa huomioitaisiin erilaiset perhetilanteet, ja että henkilöstölle olisi annettu perehdytystä monimuotoisuuden ja erilaisten perhetilanteiden kohtaamiseen.

Monissa perhetilanteissa, kuten yhden vanhemman perheissä ja uusperheissä, vuorotöiden tekeminen voi olla haasteellista tai estää lapsen vuoroasumisjärjestelyn. Uusperheen tai sateenkaariperheen vanhempaa voi mietityttää, huomioidaanko työllisyyspalveluissa vanhemmuus, jos hän ei ole lapsen juridinen vanhempi.

Työnhakijan jaksamista saattaa myös kuormittaa läheisen kuolema, lapsettomuuskriisi, ero puolisosta tai huoli Suomeen muuttaneen puolison työllistymisestä. Työnhakija voi myös kohdata tai epäillä kohdanneensa syrjintää työelämässä.

– Työnhaun palveluprosesseja on kehitettävä suuntaan, jossa ne huomioivat muuttuvia ja yksilöllisiä perhetilanteita. Lapsiperheellisten työnhakijoiden kohtaamiseen olisi tärkeää olla oma osastonsa tai henkilöstönsä, Kaunisto ehdottaa.

Monimuotoiset perheet -verkosto rohkaisee kuntia tarkastelemaan sitä, miten hyvin kuntien omat palvelut tukevat kuntalaisten työn ja perheen yhteensovittamista. Koulut, päiväkodit ja vuorohoito ovat tässä avainasemassa.

– Matkat kodin, työn ja hoito- tai koulupaikan välillä eivät saisi kasvaa liian pitkiksi. Myös varhaiskasvatuksen ajallinen kattavuus aamuisin, iltaisin ja loma-aikoina tulisi huomioida, Lindqvist sanoo.

Lapsiperheiden kotipalvelu kaipaa parempaa tunnettuutta

Lapsiperheiden kotipalvelu on yksi hyvinvointialueiden tuottamista palveluista. Monimuotoiset perheet -verkosto teetti vuonna 2022 lapsiperheellisille valtakunnallisen kyselyn kotipalvelun tunnettuudesta ja laadusta. Vastanneista peräti 42 % ei ennestään tiennyt, mitä lapsiperheiden kotipalvelu tarkoittaa ja kenelle se on suunnattu, vaikka kotipalveluun on subjektiivinen, lakisääteinen oikeus.

Sofia Lindqvistin mukaan tärkein toive kyselyn tulosten perusteella on, että lapsiperheiden kotipalvelusta tiedotettaisiin paremmin.

– Moni vastaaja olisi turvautunut palveluun, jos olisi tiennyt sen olemassaolosta. Neuvola koettiin luontevaksi tiedottamispaikaksi.

Kysely paljasti myös perhemuotokohtaisia kokemuseroja lapsiperheiden kotipalvelusta. Yhden vanhemman perheet olivat keskiarvoa tyytymättömämpiä saamansa palveluun. Tyytyväisimpiä olivat kahden vanhemman ydinperheet.

– Tarjoamalla vain yhdenlaiselle kohderyhmälle muotoiltua palvelua ei pystytä palvelemaan kaikkia palveluntarvitsijoita yhtä hyvin, Lindqvist huomauttaa.

– Perheet ja palveluiden käyttäjät kannattaa osallistaa palveluiden kehittämiseen. Esimerkiksi verkostomme on kysytty yhteistyökumppani.

Koulutusta perheiden parissa toimiville ammattilaisille

Monimuotoiset perheet -verkosto tarjoaa maksutonta koulutusta monimuotoisten perheiden kohtaamiseen esimerkiksi kuntien ammattilaisille, jotka työskentelevät varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.

– Koulutuskalenterissa on vielä tilaa, vinkkaa Sofia Lindqvist.

Koulutuksesta kiinnostuneet kunnat voivat ottaa yhteyttä Sofia Lindqvistiin. Koulutuspaketti räätälöidään yksilöllisesti tilaajan tarpeisiin sopivaksi.

Koulutuksessa pyritään vuorovaikutukseen siten, että henkilökunta keskenään pohtii monimuotoisuuden kohtaamisen nykytilannetta omassa työyhteisössään tai kunnassaan.

– Usein huomataan, että asioista ei ole olemassa valmiita linjauksia, vaikka sellaisia olisi hyvä olla. Tällöin koulutus edistää myös hallinnollista kehittämistyötä.

Sofia Lindqvist, palveluiden ja sosiaaliturvan erityisasiantuntija
[email protected], 050 375 0831

Tiina-Emilia Kaunisto, työelämän erityisasiantuntija
[email protected], 040 529 9928

www.monimuotoisetperheet.fi

Facebook | Instagram | LinkedIn | X