Metsätyö on perinteisesti ollut fyysisesti raskasta. Taimikonhoito ja raivaussahaus vaativat toistuvaa kumartelua, kyykistelyä ja painavien työvälineiden käsittelyä – usein haastavissa maastoissa. Tämä kuormittaa erityisesti alaraajoja ja selkää, mikä voi johtaa tuki- ja liikuntaelinvaivoihin. Samalla ala kamppailee työvoimapulan ja ikääntyvän henkilöstön kanssa. Ratkaisuksi nousee teknologia, joka vielä muutama vuosi sitten tuntui science fictionilta:eksoskeleton.

Eksoskeleton on päälle puettava ulkoinen tukiranka, joka vähentää fyysistä kuormitusta ja tukee kehoa raskaissa työasennoissa. Sen avulla voidaan kantaa painavampia taakkoja ja jaksaa pidempään ilman liiallista rasitusta. Teknologia on jo käytössä teollisuudessa ja logistiikassa – nyt se tekee tuloaan metsätalouteen.

Suomalainen edelläkävijähanke

Hämeen ammattikorkeakoulun vetämä Exo Forest -hanke kehittää alaraajoja avustavaa eksoskeletonia taimikonhoitoon. Hankekumppanina on Hämeen ammatti-instituutti ja rahoittaja Hämeen ELY-keskus. Kehittäjinä on mukana kotimaisia toimijoita, kuten Metsäteho Oy, SavottaSudet Oy, Hämeen metsätyö Oy ja Metsäpalvelu Puupäällikköt Oy sekä kansainvälisinä kumppaneina tanskalainen SDU, ruotsalainen Boråsin yliopisto ja hollantilainen InteSpring B.V. Ensimmäiset prototyypit valmistuvat vuonna 2026, ja hanke jatkuu kesään 2027.

Hankkeen projektipäällikkönä toimivan tutkijayliopettaja Kimmo Vännin mukaan tarve on ilmeinen.
– Markkinoilla ei ole metsänhoitoon suunniteltuja eksoskeletoneja. Tavoitteemme on kehittää laite, joka vähentää kuormitusta ja parantaa ergonomiaa – samalla lisäten työn houkuttelevuutta ja tuottavuutta.

Teknologian testaus ja tulevaisuus

Hankkeessa on testattu useita ratkaisuja: passiivisia jousimekanismeihin perustuvia malleja ja aktiivisia, moottoreilla ja sensoreilla varustettuja laitteita. Hypershellin kaltaiset aktiiviset eksoskeletonit tarjoavat jopa 800 watin avustustehoa, mikä tekee portaiden noususta lähes vaivatonta. Haasteita kuitenkin riittää, sillä akun keston tulisi olla vähintään kahdeksan tuntia ja laitteen itsessään tulisi olla kevyt, ergonominen sekä helposti puettava.

Vännin visio ulottuu vielä tätäkin pidemmälle.

– Tulevaisuudessa haluaisin nähdä älykkäitä työvaatteita, joissa eksoskeletonin ominaisuudet ovat integroituna tekstiileihin.

Eksoskeletonin hyödyt ovat lähes kiistattomia

Eksoskeleton voi mullistaa metsätöiden ergonomian. Se vähentää fyysistä rasitusta, pidentää työuria ja voi ehkäistä sairauspoissaoloja. Mikäli laitteen hankintahinta on 1 000–1 500 euroa ja se lisää tuottavuutta 10 %, investointi maksaa itsensä nopeasti takaisin. Potentiaalisia käyttäjiä ovat ammattilaisten lisäksi myös yksityiset metsänomistajat, joita Suomessa on noin 600 000.

Eksoskeleton voi olla myös ratkaisu metsätalouden suurimpiin haasteisiin, kuten työvoimapulaan, kuormittavuuteen ja alan houkuttelevuuteen. Teknologian kehittyessä ja hankintahintojen madaltuessa, älykkäästä tukirangasta voi tulla tulevaisuuden metsurin perusvaruste.

www.hamk.fi/ratkaisu-raskaaseen-taimikonhoitoon-eksoskeleton-vahentaa-kuormitusta-ja-lisaa-tuottavuutta/