Vanha tulisija kannattaa vaihtaa moderniin, energiatehokkaaseen ja puhtaasti polttavaan tulisijaan. Pienhiukkaspäästöt voivat jopa puolittua ja säästöt lämmitysenergialaskuissa kasvavat selvästi.

Lämmityskustannuksissa säästäminen on suomalaisille tuttua. Noin puolessa miljoonassa omakotitalossa tulisijaa jo käytetään täydentävänä lämmitysmuotona lähes päivittäin marraskuusta huhtikuuhun.

– Suorasähkölämmitystaloissa tulisijalla aktiivisesti lämmittämällä sähkölaskusta pystytään säästämään vuosittain jopa reippaasti toistatuhatta euroa. Mitä suurempi talo ja varaava tulisija ovat, sitä suurempia säästötkin voivat olla, Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY ry:n hallituksen puheenjohtaja Harri Järveläinen kertoo.

Mihin tulisijojen käytön tuhansien eurojen vuosisäästöt perustuvat? Esimerkiksi 1980-luvulla rakennetun 140 neliön sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuinen sähkönkulutus on keskimäärin 25 000 – 28 000 kilowattituntia (kWh) vuodessa. Lämmityksen osuus sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuisesta sähkönkulutuksesta on noin kaksi kolmasosaa, eli 16 000 – 18 000 kWh. Säännöllisellä tulisijojen käytöllä marras-maaliskuun aikana lämmitykseen käytetty sähkönkulutus voidaan puolittaa.

Pientalojen käyttämän sähkön hinta on keskimäärin noin 19 senttiä kilowattitunti. Lämmitykseen käytettävän sähkönkulutuksen puolittaminen tuo siis esimerkkikotitaloudelle 1 520 – 1 710 euron vuotuiset säästöt.

Uudella tulisijalla enemmän säästöjä

Suomalaisten pientalojen tulisijat ovat usein alkuperäisiä ja tekniikaltaan jo vanhentuneita. Vaikka rakennukseen olisikin tehty mahdollisesti useitakin sen energiatehokkuutta parantavia remontteja, tulisija on saatettu jättää ennalleen. Esimerkin 1980-luvun omakotitalon tulisija on siis jo 35 vuotta vanha. Suomalaiset tulisijavalmistajat ovat kuitenkin viime vuosina panostaneet todella paljon polttotekniikan kehittämiseen, joten modernit tulisijat ovat aikaisempiin verrattuna verrattomasti energiatehokkaampia. Niillä puulämmittämisen energiatehokkuutta voidaan parantaa 20-50 prosenttia.

– Se tarkoittaa säästöä sähkölaskussa jopa 500-1000 euroa, Järveläinen laskee.

– Edellyttäen tietenkin, ettei sähkön hinta taas nouse.

Tulisijalämmittämisellä on suuri merkitys myös koko kansantalouden kannalta, sillä se vähentää Suomen sähkökulutusta merkittävästi. Jos sähkölämmitteisten omakotitalojen asukkaat lakkaisivat sytyttämästä klapeja tulisijoissaan, sähkönkäyttö Suomessa lisääntyisi talvikuukausien aikana yhdeksällä prosentilla nykyisestä, 775 gigawattituntia (GWh), mikä vastaa Olkiluoto II:n sähkötuotantoa ja 45 000:n omakotitalon sähkölämmitystä.

Vaikka uusien rakennusten energiatehokkuus ja kiinteistöautomaatio ovat kehittyneet huimasti, tulisija on silti säilyttänyt asemansa ainoana, sähköstä rippumattomana lämmityslaitteena. Sähkön jakeluverkoston häiriöt kireiden pakkasjaksojen aikana korostavat tulisijojen merkitystä varalämmönlähteenä, kun muut sähköstä riippuvat järjestelmät eivät kykene toimimaan.

– Huoltovarmuuden näkökulmasta tulisijojen merkitystä ei voi kiistää, Järveläinen huomauttaa.

Puhtaampaa lämpöä

Uudet tulisijat polttavat puuta tehokkaammin. Tehokkaampi palaminen vähentää myös pienhiukkaspäästöjä. Kun tulisijaa myös käytetään oikein ja siinä poltetaan vain puhdasta, kuivaa puuta, on polttamalla syntyvä lämpö puhdasta.

Pieni puulämmittäjän opas

• Avaa pelti. Jos asunnossa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtoja/tai ilmalämpöpumppu päällä laita laite on takka-asentoon.
• Käytä vain kuivaa ja puhdasta puuta.
• Aloita pienillä puilla ja lastuilla.
• Yleensä puut olisi paras sytyttää päältä.
• Älä lado tulipesää täyteen.
• Sulje pelti vasta, kun hiillos on tummunut ja palanut loppuun.
• Savupiipusta nouseva vaalea, lähes näkymätön savu on merkki hyvästä palamisesta.

Lue lisää: www.tsy.fi

www.facebook.com/tsy.fi