Ajantasainen tilannekuva biotalousalan patentointitilanteista

Facebook
18.10.2021 | Yrityselämässä tapahtuu

Biotalous on laaja, jatkuvasti kehittyvä ala, jonka patentointitilanteesta halutaan nyt tarkempi kuva erityisesti Keski-Suomen alueelta. Patenttimaisemointi on työkalu esimerkiksi tuotekehityksen tueksi. Biotalouden patenttimaisemat -projektin tarkoituksena on yhdessä asiantuntijaryhmän kanssa määritellä alueellisesti kiinnostavia biotalouden aloja ja laatia niistä patenttimaisemia. Patenttimaisemat ovat tilannekuvia valitun alueen ja/tai valitun teknologian patentointitilanteesta. Erityisesti voimakkaasti tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostavat yritykset ovat löytämässä patenttimaisemoinnin osaksi toimialansa kehityksen seurantaa ja menetelmän käyttö on yleistymässä maailmalla.

– Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) Biotalousinstituutti on käynnistänyt Biotalouden patenttimaisemat -projektin, jonka puitteissa esitellään patenttimaisemointi -työvälinettä keskisuomalaisille yrityksille ja yhteisöille, JAMKin Biotalousinstituutin asiantuntija Markku Paananen esittelee.

Patenttimaisemia voidaan hyödyntää Paanasen mukaan esimerkiksi teknologian siirrossa, tutkimuksen tai kaupallistamisen strategisessa suunnittelussa, sekä ylätason kilpailija-analyyseissä.

– Patentointiaktiivisuutta tutkimalla voidaan nähdä, millä maantieteellisillä alueilla tai missä yrityksissä haun alan tutkimus- ja kehityspanostukset ovat suurimmat. Samoin voidaan tutkia mihin maihin teknologia on patentoitu ja onko omalla yrityksellä toiminnanvapautta.

Havainnollinen työkalu tuotekehityksen tueksi

Patentoinnin trendien avulla voidaan lisäksi nähdä teknologian murroskohdat sekä asemoida oma yritys ja omat tuotekehityspanostukset paikalliseen tai maailmanlaajuiseen kehitykseen.

– Tuotekehityksen ohessa kannattaa selvittää minkälaisia ratkaisuja muut alan toimijat ovat suojanneet patentoimalla sillä teknologia-alalla, johon itse on kehittämässä tuotteitaan. Tällainen selvitys kertoo muiden toimista ja tavoitteista sekä helpottaa omaa päätöksentekoa.

Paananen kertoo, että myös riskinhallinta helpottuu, kun tiedetään, missä muut toimijat ovat menossa, mihin he ovat panostaneet ja panostavat. Tieto auttaa oman päätöksenteon lisäksi neuvotteluissa asiakkaiden ja rahoittajien kanssa.

Projektin tukena kuuden yrityksen asiantuntijaryhmä

JAMKin kumppaneita projektin toteutuksessa ovat Kehittämisyhtiö Keulink Oy ja Äänekosken Kehitys Oy. Projektin rahoitus tulee Keski-Suomen ELY-keskukselta, Manner-Suomen maaseutuohjelmasta.

– Projektin työn tukena toimii kuuden yrityksen asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä on demonstroitavien aihealueiden valinta sekä menetelmän hyödyllisyyden arviointi. Mukana olevat yritykset ovat: Metsä Group Oyj, Tana Oy, Epira Oy, Finnstainless Oy, Vaissi Oy sekä Raitaniemi Star Oy, Paananen listaa.

Monipuolinen menetelmä teknologiatiedon kartoittamiseen

– Patenttimaisemointi (Patent Mapping, Patent Landscape) on tiedonhankinnan ja esittämisen menetelmä, jota käyttävät tutkimusta ja tuotekehitystä aktiivisesti harjoittavat toimijatahot. Suomessa tällaisia ovat yliopistojen ja VTT:n lisäksi lähinnä suuryritykset ja osa isommista pk-yrityksistä. Menetelmä olisi hyödyllinen kaikille, mutta korkean hinnan vuoksi se usein jätetään hyödyntämättä, kertoo Team Finlandin kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori Jouni-Pekka Hynynen.

Hynynen jatkaa, että maailman teknisestä tiedosta lähes 80% löytyy vain patentti-informaatiosta.

– Kehittyvien, erityisesti teknologiayritysten, on oltava tietoisia siitä, keitä kilpailijat ovat, mitä nämä tekevät ja mikä yleisesti ottaen on niin kutsuttu teknologian taso.

Aluekehittäjille patenttimaisemointi paljastaa, mitkä tahot harjoittavat omalla seutukunnalla tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä mihin näiden aktiivisuus suuntautuu.

– Tämä on kurkistusikkuna tulevaisuuteen, sillä patentoinnin kohteena olevat kehityksen tulokset ilmenevät tuotteina ja palveluina usein vasta vuosien kuluttua. Patenttimaisemointi nostaa esiin yrityksiä ja tutkimuslaitoksia, joita kannattaa saada tutustumaan toisiinsa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin alueen valittujen kehittämisstrategioiden edistämiseksi. Samalla saadaan suhteutettua alueen kehittämisen painopisteiden taso globaaliin tilanteeseen, Hynynen summaa.

Metsä Group hyödyntää toiminnassaan patenttimaisemointia

Patenttimaisemoinnin avulla Metsä Group pystyy seuraamaan halutulla teknisellä alalla toimivia yrityksiä ja kilpailijoita, minkälaisia teknisiä innovointeja he tekevät, ja minkälaisilla maantieteellisillä laajuuksilla niitä on patenteilla suojattu.

– Menetelmää käyttämällä pysymme hyvin tietoisina siitä, minkälaista teknologiaa on olemassa ja miten aktiivisesti sitä on suojattu ja kenen toimesta. Menetelmällä nähdään hyvin miten oma ala menee teknologisesti eteenpäin ja miten aktiivisesti tietyt teknologia-alueet on patenteilla suojattu – näin pystytään pienentämään riskiä loukata kolmansien osapuolten immateriaalioikeuksia sekä varmistamaan oma toiminnanvapaus halutulla teknologia-alueella, Metsä Groupin IPR-johtaja Tuomas Nieminen kertoo.

Nieminen mainitsee, että patenttimaisemointia on myös hyödyllistä käyttää, kun harkitaan kokonaan uudelle teknologia-alueelle menemistä. Näin nähdään miten alue on jo immateriaalioikeuksin suojattu, jotta oma toiminnanvapaus olisi mahdollisimman hyvin tiedostettu.

– Parhaiten menetelmä toimii, kun sitä käytetään säännöllisesti ja tarvittaessa esim. uusiin projekteihin lähdettäessä.

Lämmönvaihtimiin liittyvän patentointiaktiivisuuden kehitys viimeisimpien 10 vuoden aikana. Vaaleansininen kuvaa päätöstä odottavia hakemuksia, sininen myönnettyjä patentteja ja punainen toteutumattomia patentteja hakemuksen 1. vuoden mukaan. Tiedot vuosilta 2020 ja 2021 ovat vajaat johtuen patenttitiedon julkaisuviiveestä.

Patenttimaisemointi vaatii asiakasyrityksen tarpeiden täsmällistä ymmärtämistä

Berggren Oy:n patenttiasiamies Jarno Mikkonen toteaa, että patenttimaisemointiin liittyvän työn tekemiseksi on tärkeää ymmärtää, mitkä teknologiat tai kilpailijat ovat erityisen kiinnostavia toimeksiantajan kannalta. Kun patenttimaisemointia lähdetään tekemään, ensin on perehdyttävä toimeksiantajan tarpeisiin ja aihepiiriin.

– Toimeksiantajan kanssa keskustellaan yrityksen toiminnasta, haasteista, markkinoiden maantieteellisestä jakautumisesta, kilpailijoista sekä mahdollisista uusista markkinoista ja uusista tuotteista tai tuotealueista.

Varsinaisessa maisemoinnin määrittelyssä sovitaan yhdessä toimeksiantajan kanssa sitten tutkittavat tekniikan alat sekä maantieteelliset ja ajalliset rajaukset.

– Itse patenttimaisemointiprosessissa asiakkaan kuvaus “käännetään” patenttikielelle. Avainsanoista ja termeistä luodaan eri hakusanayhdistelmiä ja patenttiluokitustermejä tai hakualgoritmeja. Näillä hakusanoilla yritetään saada mahdollisimman edustavia tuloksia eri patenttitietokannoista. Hakukierroksia toistetaan, kunnes päästään edustaviin tuloksiin, Mikkonen toteaa.

Tuloksista laaditaan kuvapainotteinen raportti keskittyen keskeisiin tuloksiin ja löydöksiin, jotka ovat toimeksiantajalle olennaisia. Lopuksi pidetään purkutilaisuus yhdessä toimeksiantajan kanssa.

Finnstainless Oy

– Yleisellä tasolla patenttimaisemoinnilla voidaan tarkentaa liikeideaan kuuluvien, olennaisiin keksintöihin liittyvien voimavarojen käyttöä, välttää päällekkäisyyksiä ja löytää jo keksittyjä asioita oman liikeidean tueksi, Finnstainless Oy:n toimitusjohtaja Paulus Salo kertoo.

Projektissa tarkasteltiin yhtenä esimerkkikohteena Finnstainless Oy:n liiketoimintaan kuuluvien lämmönvaihdintekniikoiden patentointimaisemaa. Ensimmäisessä laajemmassa patenttimaisemoinnissa erottui Aasiaan keskittyvä patentoinnin lisääntyminen ja toimijoiden lukumääräinen kasvu. Toisin sanoen, alalle on ilmestynyt paljon uusia toimijoita, joka on merkki jonkinlaisesta murroksesta. Laajan maisemoinnin pohjalta tehty uusi tarkennettu maisemointi erotteli tarkemmin patentoinnissa esiin nousseet teknologia-alat sekä mahdollisti tulosten tarkentumisen erilaisten avaintermien muodostamien ryhmien ympärille.

Tällaisten teknologisten ryhmien ja alueellisen patentointiaktiivisuuden perusteella voidaan arvioida omaa strategiaa. Lisäksi kohdennettujen tulosten perusteella voidaan keskittyä niihin patentteihin, joilla on merkitystä omien tuotekehityspanostusten kohdentamiseen. Esimerkin lämmönvaihdintekniikoiden patentoinnissa yhtäältä erilaisten lämmönvarastointitekniikoiden ja toisaalta erilaisten mikro- ja nanoratkaisujen, kuten grafeenin, havaittiin olevan patentoinnissa nousussa.

Projektin patenttimaisemointien raportteja viedään saataville alla olevaan osoitteeseen sitä mukaa, kun niitä valmistuu.
https://biotalouskampus.fi/fi/yrityksillejayhteisoille/yrityskehitys/patenttimaisemointi

Artikkeli on julkaistu Keski-Suomen Yritysmaailma -lehdessä 3/2021.

Haluatko oman yrityksen esille tähän?

Ota yhteyttä

Muita uutisia