Tampereen kauppakamarin varatoimitusjohtaja Peer Haataja on työskennellyt koulutus- ja työvoima-asioiden parissa koko kauppakamariuransa ajan. Viimeisimpänä isompana vakanssinaan hän toimi Konepajakoulun toimitusjohtajana, missä hänen vastuullaan oli löytää ratkaisuita konepajateollisuutta vaivaavaan osaajapulaan. Mitkä olivat keinot ja kuinka siinä lopulta onnistuttiin? Kuinka ammatillinen koulutus vastaa yritysten tarpeisiin tällä hetkellä ja kuinka oppilaitosyhteistyötä on mahdollista hyödyntää?

– Lähtötilanteessa konepaja-alan koulutuksen vetovoima oli liian alhainen, jota pystyimme prosessin aikana parantamaan selkeästi. Nyt nuoret ja alanvaihtajat hakeutuvat huomattavasti paljon paremmin alalle, Peer Haataja toteaa.

Vetovoimatekijöiden lisäksi, järjestettävän koulutuksen rahoitus vaatii toimivan yhteistyöverkoston. Konepajakoulu teki tiivistä yhteistyötä työhallinnon kanssa. Työvoimakoulutuksen kautta alalle saatiin alanvaihtajia sekä työttömäksi joutuneita henkilöitä. Yksi tekijä osaajapulan ratkaisussa oli työperäisen maahanmuuton avaaminen, jossa Konepajakoulun kumppanina toimi Innolink Staff. Yritykset saivat rekrytoitua blue-collar-työvoimaa mm. Filippiineiltä.

Onnistumiseen vaadittiin tiivistä yhteistyötä alan yritysten kanssa

– Onnistumisen edellytyksenä oli saada konepaja-alan yritykset mukaan meidän kampanjointiin. Ponnistimme markkinoinnissa nykyaikaisista työskentely-ympäristöistä, moderneista tehtaista sekä monimuotoisuudesta, Haataja kertoo.

Konepaja-alaa esiteltiin hyvin monipuolisesti podcastien, haastatteluiden sekä videoiden avulla – esille tuotiin nuoria alasta innostuneita työntekijöitä, kuten myös naisia ja alan konkareita, unohtamatta Suomeen töihin tulleita maahanmuuttajia.

– Tuotannolliset työtehtävät eivät ole nuorille ja alanvaihtajille tuttuja, koska yritysten liiketoiminta on pääsääntöisesti B2B-liiketoiminna. Yritysten on tärkeää avata ovensa ja esittäytyä laajemmin ihmisille, koska työvoiman rekrytointi on kuitenkin puhtaasti B2C-toimintaa, Haataja painottaa.

Haataja mainitsee, että konepaja-alan vetovoiman parantamiseen tähtäävään kampanjointiin kuului myös messunäkyvyyttä sekä omien tapahtumien järjestämistä.

– Olemme järjestäneet nyt kahtena vuonna “Isot Koneet Keskustorilla” -tapahtumaa, jossa isot koneet todellakin tuodaan ihmisten silmien eteen. Kuuden tunnin aikana tapahtumassa on käynyt yli 10 000 kävijää.

Yrityksillä on hyvin erilaisia tarpeita ammatillisen koulutuksen osalta

Haataja toteaa, että Pirkanmaalla on ammatillisen koulutuksen osalta hyvä tilanne, varsinkin jos sitä verrataan muuhun Suomeen. Kehittämisen varaa kuitenkin on, varsinkin nyt, kun ikäluokat ovat aiempaa pienempiä – koulutuksen kohdentamisen on onnistuttava entistä paremmin.

– On toimialoja, joihin ammatillisesta koulutuksesta saadaan alkeet ja varsinainen oppiminen alkaa vasta työtehtävissä, missä kehittymiseen on varattava vuosia, ennen kuin työntekijät ovat aidosti tuottavia. Toisaalta on myös aloja, joissa tuottavuuskehitys tapahtuu ensimmäisten kuukausien tai ensimmäisen vuoden aikana.

Haataja mainitsee, että mikäli yrityksiltä kysytään, onko ammatillinen koulutus hyvällä tasolla suhteessa heidän tarpeisiinsa, osa yrityksistä on hyvinkin tyytyväisiä ja osa puolestaan harmittelee osaamisen puutteita. Tietyssä ajassa on mahdollista kehittää vain tietyn verran osaamista ja tilanne on kaikille yrityksille ihan sama. Uutta työntekijää on usein koulutettava yrityksen sisäisesti ja odotettava tämän harjaantumista.

– Tiettyjä asioita oppimisen suhteen voidaan nopeuttaa, mutta hyvin yritysspesifit asiat koulutetaan pääsääntöisesti yritysten omien koulutusohjelmien kautta, jotka nopeuttavat työntekijän tuottavuuden nostoa. Osittain näitä asioita on siis pystytty ratkaisemaan, mutta prosessin saumattomaksi saaminen vaatii vielä paljon tekemistä.

Aidot oppimisympäristöt tuottavat mittatilausosaajia

SASKY koulutuskuntayhtymä on toteuttanut useiden teknologiateollisuuden yritysten kanssa yhteisiä oppimisympäristöjä, jotka sijaitsevat oppilaitosten sisällä.

– Oppimisympäristöt on rahoitettu niin, että yritys omistaa koneista ja mahdollisista robottisoluista 51% ja SASKY 49%. Opetussuunnitelmaa kunnioittaen yhteisillä oppimisympäristöillä tehdään alihankitatöitä eli aitoja tuotteita, jotka menevät kansainvälisille markkinoille. Raaka-aineet kustantaa yritys, SASKY koulutuskuntayhtymän johtaja Antti Lahti kertoo.

SASKYllä on yhteisiä oppimisympäristöjä seuraavien yritysten kanssa: Vexve, Fennosteel, Koneosapalvelu, ST-koneistus ja Keikyän Kivi. Yhteistyötä on tehty aiemmin myös Purson kanssa.

– Kyselyn mukaan opettajat ja opiskelijat ovat tyytyväisiä yhteistyömalliin ja erityisesti siihen, että oppimisympäristössä tehdään aitoja asiakastöitä, joka motivoi opiskelemaan, Lahti toteaa.

SASKY koulutuskuntayhtymä omistaa myös yhteisiä oppilaitoskiinteistöjä mm. Sastamalan Karkussa (ns. Voimarinne). Tampereella on alkamassa oppimisympäristöön liittyvä yritysyhteistyö YO-talon Aleksi Ravintoloiden kanssa.

Yritysten ja oppilaitosten yhteistyö on avainroolissa

Tampereen kauppakamarin Peer Haataja näkee, että aktiivinen dialogi koulutuksen järjestäjien ja työvoimaa tarvitsevien yritysten välillä on avainroolissa osaajapulan ratkaisussa. Oppilaitosten on ymmärrettävä yritysten tuotantoa ja toisaalta yritysten on ymmärrettävä olemassa olevat koulutusresurssit, joita on rajallisesti.

Yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä on vauhdittanut viime vuosina lähes kaikkia toimialoja koskeva työvoimapula.

– Yritykset ovat ymmärtäneet, että jos oppilaitosten kanssa ei käydä avointa keskustelua, ei yritysten ovelle tulla koputtelemaan ja jatkossa osaajien saaminen muuttuu yhä haastavammaksi, Haataja muistuttaa.

Vaikka konepajateollisuuden ammatillinen vetovoima on parantunut huomattavasti, koulutuspaikkojen määrää ei voida Haatajan mukaan vielä alkaa radikaalisti lisäämään. Tulevaisuus voi kuitenkin muuttaa tilannetta, koska ala vetää hyvin ja ala investoi voimakkaasti.

– Konepajateollisuuden investoinnin luovat myönteistä näkymää kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Jos alalla halutaan olla kilpailukykyisiä, tarvitaan myös kipeästi osaavaa työvoimaa.

Kone- ja tuotantotekniikan vetovoima on parantunut Haatajan mukaan Pirkanmaalla parissa vuodessa siten, että alalle on nyt yli 60 % aiempaa enemmän hakijoita. Haataja toivoo käynnissä olevan trendin jatkuvan.

– Tarvitaan myös koulutuspaikkojen oikeanlaista kohdentamista niin, että työllistäville toimialoille on tarjolla riittävästi työvoimaa, eikä toisaalta kouluteta työvoimaa niille toimialoille, joilla töitä ei ole tarjolla.

Oppisopimus tarjoaa hyvän väylän osaajien löytämiseen

Nuoret hakeutuvat yhteishaun kautta opiskelemaan ammatilliseen oppilaitokseen, mistä yhä useammat siirtyvät viimeisenä vuotenaan oppisopimuksen piiriin.

– Tämä on mielestäni hyvä ja toimiva väylä työllistää ja työllistyä. Yritykset voivat näin halutessaan kiinnittää työharjoittelujaksojen aikana havaitun hyvän tyypin oppisopimuksella ja ottaa tämän palkkalistoilleen heti opintojen päätyttyä, Haataja kuvailee prosessia.