Pyydä tarjous

Elinvoimayksikön rooli mahdollistaa myös yritysten yhteistyön syntymisen ja verkostoitumisen

Facebook
06.04.2021 | Yrityselämässä tapahtuu
Äänekoski on osa Jyväskylän kaupunkiseutua, jolla on tärkeä rooli maakunnan elinvoimaisuuden kehittäjänä. Äänekosken vahvana veturina toimii biokiertotalous, jonka vaikutukset ovat tulevaisuudessa nähtävillä miltei joka toimialalla.Elinvoimayksikön elinvoimajohtaja Sari Åkerlund sanoo, että Äänekoski on ollut pitkään biotalouden osaamisen ja toteuttamisen kärjessä Suomessa.- Biotalouden ekosysteeminä Äänekoski on koko maailman mittakaavassa ainutlaatuinen kokonaisuus. Äänekoskella on aidosti kansainvälinen, monipuolinen ja kasvava korkean teknologian yrityskanta sekä eri alojen PK-yrityksiä. Seudulla on globaalissa mittakaavassa ainutlaatuinen kiertotalouskokonaisuus, jossa on mukana kymmeniä toimijoita alkutuotannosta teollisuuteen ja biotalouteen sekä niiden palveluverkostoon. Tällä hetkellä Äänekoskella toimii noin tusina teollista yritystä, joiden yhdistävä tekijä on puusta tehtävät tuotteet ja tuotannon sivuvirroista tuotettu energia. Nykyisen liiketoiminnallisen ekosysteemin keskiössä toimii maailman suurin havusellua tuottava kokonaisuus, Metsä Groupin biotuotetehdas.Alue- ja elinkeinoelämän kehittäminen varmistaa Äänekosken kilpailukykyä ja hyvinvointiaElinvoimayksikkö on osa Äänekosken kaupungin keskushallintoa ja toimii suoraan kaupunginjohtajan alaisuudessa. Elinvoimayksikkö muodostuu kahdesta tulosalueesta: elinkeino ja kilpailukyky sekä työllisyys. Äänekosken kaupungin elinvoimayksikön tehtävänä on Äänekosken alueen elinvoiman vahvistaminen mahdollistamalla elinkeinotoimintaa, parantamalla kilpailukykyä ja lisäämällä työllisyyttä. Elinvoimayksikön päätehtävä on vastata kaupunkistrategian toimeenpanosta elinkeino- ja aluekehittämisen sekä työllisyyspolitiikan osalta. Lisäksi elinvoimayksikön vastuulle kuuluvat osallistaminen ja hankkeistuksessa avustaminen sekä kaupungin markkinointi- ja matkailutoiminnot. Åkerlund sanoo, että Elinvoimayksikön yhtenä roolina on mahdollistaa yritysten yhteistyön syntyminen ja verkostoituminen- Elinvoimaisuutta haetaan avoimin mielin ja katse tulevaisuudessa. On tärkeää, että seudulla on kasvuhakuista, kehittyvää, uudistuvaa, työllistävää ja sitä kautta hyvinvointia luovaa yritystoimintaa, Åkerlund linjaa.Plänet B:n ytimessä Metsä Groupin biotuotetehdasSari Åkerlund palasi takaisin elinvoimajohtajaksi oltuaan pari vuotta hankehommissa biokiertotalouteen pohjautuvan yritysverkoston ja -alustan rakentamisessa sekä edistämisessä.- Äänekosken kaupungin, yritysten sekä teollisuuden toimijoiden yhteinen, Plänet B -nimellä kulkeva yhteistyöalusta luo uusia bio- ja kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksia vastaten samalla konkreettisesti hallituksen biotalousstrategiaan, Åkerlund kertoo.Äänekosken nykyinen teollinen infrastruktuuri muodostaa ainutlaatuiset puitteet maailman johtavalle biotalouskeskittymälle. Äänekoskella hyödynnettävä puuraaka-aine synnyttää erilaisia sivuvirtoja ja välituotteita, joista tulevaisuudessa voidaan valmistaa arvokkaita uusia tuotteita ja palveluita. Lisäksi alueella valmistettujen lopputuotteiden uudenlainen jatkojalostus tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Alueella on runsaiden raaka-ainevarantojen lisäksi erinomainen infrastruktuuri, logistiikkaa sekä tutkimus- ja koulutustarjonta.Åkerlund sanoo, että tulevaisuuden innovaatiot syntyvät ekosysteemeissä. - Äänekoskella yritysten teknologia- ja kiertotalousosaaminen on huippuluokkaa verrattuna moniin Suomen kuntiin. Olemme täällä todella korkean teknologian äärellä. Myös palveluverkoston laajenemiselle on tilaa ja tulevaisuudessa myös tarvetta enenevissä määrin.- Biotalouden arvoketjut ja -verkostot kasvavat ja monipuolistuvat ja palveluverkostoissa toimiminen, yhdessä luominen sekä kilpailukykyisen ekosysteemin rakentaminen on keskiössä. Näitä mahdollisuuksia on rakennettu täällä koko ajan ja uutta syntyy. Viimeisimpänä on uutisoitu Metsä Springin ja Valmetin 3d-pakkauspilotin rakentamin. Lisäksi Valtra AGCO investoi Suolahden tehtaan toimintaan, jota palvelee myös äskettäin valmistunut uusi logistiikkakeskus, Åkerlund kertoo.Kasvu Open kasvuyritysten sparraaja- Kiertotalous kannustaa uudistamaan vanhoja toimintamallejamme ja haastaa kehittämään ratkaisuja, joilla saamme nykyiset materiaali- ja ainevirrat sekä niihin sidotun arvon uusiokäyttöön. Biotalous puolestaan hyödyntää luonnosta saatavia uusiutuvia materiaaleja sekä kehittää ja ottaa käyttöön niihin liittyviä innovaatioita ja teknologioita. Kasvu Open kumppaneineen järjestää Bio- ja Kiertotalouden Kasvupolun, jossa olemme useana vuonna olleet mukana samoin kuin Keski-Suomen polullakin.- Kasvu Openin Keski-Suomen Kasvupolku on hieno mahdollisuus lähteä kehittämään omaa yritystä eri asiantuntijoiden maksuttoman sparrausten avulla. Kasvu Open tarjoaa monipuolisesti sparrausta yrittäjille, joilla on kiikarissa liiketoiminnan kasvattaminen. Palveluja ovat kasvuyrittäjille suunnatut Kasvu Openin Kasvupolut, kaikille yrittämisestä kiinnostuneille avoimet yritystapahtumat, selektiiviset yritysohjelmat ja yrittäjien digityökalu Kasvuyritysanalyysi, Åkerlund selvittää.- Jos on epävarmuutta lähteä vielä polulle mukaan, niin meillä on ollut paikallisille toimijoille tarjolla ”kevyempi” henkilökohtainen sparraus Kasvunsilta. Kasvunsillan avulla halutaan tarjota yrityksille näkymää oman toiminnan kasvumahdollisuuksista ja siihen liittyvistä toimenpiteistä eli herätellä kasvun nälkää.Digiloikka loi uusia toimintatapojaPandemia on pakottanut monia yrityksiä digitalisoitumaan ja livetilaisuuksia on siirretty digitaalisiin kanaviin.- Yritykset ovat joutuneet omaksumaan uusia työtapoja ja menetelmiä. Kokoontumisia ja palavereja on rajoitettu ja peruttu. Kun kokoukset ja tapahtumat ovat koronan takia siirtynet verkkoon, yhä useampi asiointikokemus ja vuorovaikutustilanne tapahtuu nykyisin virtuaalisesti. Åkerlund sanoo, että tänä aikana yritykset tarvitsevat tukea uusien palvelumuotojen toiminnallistamiseen. - Samalla se tietenkin tarkoittaa myös meidänkin palvelutarjonnan muuntautumista vastaamaan tämän päivän tilannetta ja tarpeita. Uusia työkaluja on hyvä testata esimerkiksi eri hankkeiden tilaisuuksissa ja poimia siltä parhaat palat käyttöön. Näin tehtiin mm. joulukuussa Plänet B Space Campilla, jolloin virtuaalitapahtuma toteutettiin useammalla alustalla yhteensovittaen. No olihan siinä hämminkiäkin, kun Altspacea, Howspacea, Zoomia, YouTubea ja striimausta yhdisteltiin. Mutta kokemuksesta viisastuneena, näitä kaikkia osataan nyt paremmin hyödyntää ja niin me myös teemme, Sari Åkerlund vakuuttaa.Artikkeli on julkaistu Keski-Suomen Yritysmaailma -lehdessä 1/2021.