Suomen kansallisvarallisuudesta infrarakenteiden osuus on noin neljäkymmenen prosentin luokkaa. Toimivat infrarakenteet ovat hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusedellytys. Täyttääkseen tehtävänsä infra vaatii säännöllistä ja oikein ajoitettua kunnossapitoa kunnissa ja valtiolla.

Rakennusteollisuus RT:n varatoimitusjohtaja ja INFRA ry:n johtaja Paavo Syrjön mukaan Suomen päätieverkko on kohtuullisessa kunnossa, mutta mitä alempiasteisille tielle ajetaan, sen heikommaksi tilanne muuttuu. Ongelmia on toki valtateilläkin. Tämä tuottaa harmia myös yrityksille.

- Suurin osa Suomen perusinfrastruktuurista eli väylistä sekä kunnallisteknisistä verkostoista on tullut siihen ikään, ettei niiden korjaamista voi enää lykätä. Tieverkostosta suurin osa on rakennettu 1960-luvulla, mutta vesihuoltopuolella meillä on jopa keisarinvallanaikaisia rakenteita. Uutisista saamme aika ajoin lukea kuinka ne pamahtavat rikki näyttävästi, kun Helsingin katuja kaivetaan auki. On arvioitu, että sekä väyläverkostoon että kunnallisteknisiin rakenteisiin sisältyy molempiin noin 2,5 miljardin euron korjausvelka, Syrjö toteaa.

Syrjön mukaan perusväylänpidon osalta julkisuuteen on tulvinut ristiriitaisia viestejä.

- Liikenne 12 -suunnitelmassa perusväylänpidon tasoksi määriteltiin 1,4 mrd. € vuodessa vuodesta 2025 lukien. Lisäksi yleinen menojen kasvu otetaan huomioon määrärahaan tehtävällä 2,5 % vuotuisella määrärahan korotuksella. Nämä ovat positiivisia viestejä, Syrjö sanoo ja jatkaa:

- Negatiivista puolestaan on, että vuosina 2023 ja 2024 perusväylänpidon määrärahassa on syvä kuoppa. Näinä vuosina korjausvelkaa ei pystytä lyhentämään eikä edes pitämään ennallaan, vaan korjausvelka jatkaa kasvuaan.

- Lisäksi kevään kehysriihessä liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalta nitistettiin 110 milj. € vuodessa vuodesta 2023 lukien. Vaikka säästö on tällä hetkellä teknisesti kohdistettu investointimäärärahoihin, niin varmuutta lopullisista säästökohteista ei ole. Perusväylänpito on kuitenkin LVM:n suurin budjettimomentti eikä investoinneistakaan voi määräänsä enempää leikata, Syrjö toteaa.

Liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteena lisätä pitkäjänteisyyttä liikennejärjestelmän kehittämiseen

Huhtikuussa julkaistuun valtakunnalliseen Liikenne 12 -suunnitelmaan on jäänyt liikennealan vaikuttajajärjestöjen mukaan valuvikoja, jotka vaarantavat jatkossa EU-rahoituksen saamisen Suomen tieverkon ja esimerkiksi Nelostien kehittämiseen.

Liikennejärjestelmäsuunnitelman laadittiin nyt ensimmäistä kertaa. Suunnitelma on valmisteltu vuorovaikutteisesti sidosryhmien kanssa ja sen valmistelua on ohjannut parlamentaarinen ohjausryhmä. Suunnitelman viimeistelyssä huomioitiin lausuntokierroksella saatu runsas palaute. Liikennejärjestelmän tavoitteena on taata koko Suomen saavutettavuuden ja vastata elinkeinojen, työssäkäynnin ja asumisen tarpeisiin

Liikenne 12 -suunnitelma sisältää valtion väylärahoitusohjelman 12 seuraavalle vuodelle ja visioi Suomen liikennejärjestelmän kehittämistä vuoteen 2050 asti. Tavoitteena on lisätä EU-rahoituksen hakemisen kunnianhimoa ja samalla varmistaa riittävä kansallinen rahoituspohja yli hallituskausien.

Paavo Syrjö toteaa, että Liikenne 12 -suunnitelma on syntynyt pitkän ja koko alan laajan vaikuttamistyön tuloksena ja että suunnitelman rakenne on myös erinomainen.

- On erinomaista, että suunnitelma on nyt saatu valmiiksi ja annettu eduskunnalle. Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla pidetään yllä liikenteen strategista tilannekuvaa. Tilannekuvan perusteella laaditaan suunnitteluohjelma, jonka pohjalta laaditaan 6-8 vuoden investointiohjelma sekä perussuunnitelma, jotka ohjaavat perusväylänpidon toimenpiteitä.

Rahoitustason ja erityisesti maantieverkon osalta Liikenne 12 jätti toivomisen varaa

Syrjö sanoo, että etenkin väyläverkon uusinvestointien, mutta myös perusväylänpidon osalta painopistettä siirrettiin ratojen suuntaan.

- Radat ovat tärkeitä ja niillä on paljon positiivisia kasvua kiihdyttäviä vaikutuksia sekä vaikutuksia esimerkiksi kaupunkien välisiin ja kaupunkiseutujen sisäiseen liikenteeseen ja ilmastomuutoksen torjuntaan.

Syrjö korostaa, että Suomen kaltaisessa maassa maantieverkkoon on kuitenkin pakko panostaa voimakkaasti.

- Suurin osa rahdista ja henkilöliikenteestäkin kulkee edelleen kumipyörillä. On myös hyvä muistaa, että liikennejärjestelmä on kokonaisuus, jossa lähes kaikkiin matka- ja kuljetusketjuihin käytännössä aina liittyy kumipyöräosuus, Infra ry:n toiminnan INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö taustoittaa.

Artikkeli on julkaistu Savon Yritysuutiset -lehdessä 3/2021.