Maailmaan syntyy vuosittain suuri määrä uusia yrityksiä, jotka luovat kilpailua kaikille toimialoille. Jotta jo olemassa olevat yritykset selviäisivät tuotteidensa ja palveluidensa kanssa relevantteina myös tulevaisuudessa, olisi tärkeää huolehtia yrityksen aktiivisesta innovointikyvystä sekä resilienssistä myös kriisitilanteissa.

– Yritysten tulisi innovoida aktiivisesti, koska maailmaan syntyy vuosittain 100 miljoonaa uutta yritystä. Vähän lähteestä riippuen, noin 90 % näistä uusista yrityksistä epäonnistuu, mutta silti maailmaan syntyy vuosittain 10 miljoonaa uutta toimintakykyistä yritystä. Toinen keskeinen asia liittyy yritysten elinajanodotteeseen, joka on viimeisten 50–60 vuoden aikana syntyneiden yritysten osalta tippunut alle 20 vuoteen. Uutta potentiaalista kilpailua syntyy siis koko ajan ja jokaiselle toimialalle, digitaalisen liiketoiminnan konsultti Rami Karhu kertoo.

Karhu mainitsee, että kansainvälisen kilpailun uhka on todellinen jo lähes jokaisella toimialalla. Jos vakiintuneet yritykset häviävät uusille tulokkaille, se johtuu hänen mukaansa monessa tapauksessa aktiivisen innovoinnin puutteesta.

– Tällaisessa toimintaympäristössä olisi mielestäni järkevää olla proaktiivinen, eikä pelkästään reagoida muutoksiin vasta siinä vaiheessa, kun joku toinen toimija keksii paremman teknologian tai fiksumman liiketoimintamallin.

Karhu lisää, että viime vuosina yrityksille on tullut eteen muitakin toimintaa haastavia tekijöitä, kuten koronapandemia, energiakriisi ja Ukrainan sota, jotka ovat tietyllä tavalla pakottaneet yrityksiä miettimään asioita uusiksi.

– Moni yritys lähtee miettimään tällaisessa tilanteessa pelkästään kulupuolta, eli mistä voidaan karsia kuluja, mutta historia osoittaa, että tällaiset tietynlaiset kriisihetket nostavat esille pelin voittavat toimijat. Tästä syystä erilaiset kriisitilanteet ovat loistavia tilanteita innovoida.

Innovoinnin ei tarvitse olla raskasta

Perinteisessä mittakaavassa toteutettu innovointi voi Karhun mukaan olla kallis prosessi. Nykyään on kuitenkin tarjolla vaihtoehtoisiakin lähestymistapoja, joiden kautta innovointia on mahdollista lähestyä matalammalla kynnyksellä ja parantaa investoinnin taloudellisen onnistumisen mahdollisuuksia.

– Markkinassa on mahdollista testata järkeviä uusia ideoita eri metodein ja hyvin pienillä investoinneilla, sen sijaan että lähdettäisiin tekemään pitkiä, vaivalloisia ja kalliita projekteja, ilman varmuutta niiden onnistumisesta.

Karhu kertoo esimerkin, jossa hän oli tekemässä teknologiavetoiselle teollisuusyritykselle uuden liiketoiminnon prototyyppiä. Projektissa hyödynnettiin mm. henkilöhaastatteluja sekä Googlella kehitettyä design sprint -metodiikkaa, jolla pyritään vähentämään riskiä uuden tuotteen tai palvelun markkinoille tuomisessa.

– Metodilla saadaan valmiiksi esim. PowerPoint-prototyyppi parhaimmillaan vain 4–5 päivässä. Tuona aikana on rekrytoitu muutamia potentiaalisia asiakkaita ja rakennettu prototyyppi, joka ajetaan asiakkaille demona. Samalla kuulostellaan asiakkaiden antamia kommentteja, eli vastasiko tehty prototyyppi potentiaalisten asiakkaiden tarpeisiin tai löytyykö joku kriittinen puute. Näin voidaan välttää kalliita muutoksia varsinaisessa tuote- tai palvelukehityksessä.

Metodissa pyritään häivyttämään Karhun mukaan perinteisen innovaatioprosessin detaljitasoa ja enemmänkin kohdentamaan huomiota siihen, ollaanko siinä ylipäänsä ratkaisemassa oikeaa ongelmaa.

– Tässä metodissa lähdetään liikkeelle tarpeesta ja varmistutaan siitä, että halutussa kohderyhmässä on oikea tarve, joka kannattaa ratkaista. Meidän ei tarvitse myöskään ratkaista kerralla koko ongelmakenttää, vaan riittää että ratkaisemme siitä ensin jonkin kaikista polttavimman, pienen osa-alueen, Karhu täsmentää.

Kyseinen metodi toimii hyvin suurten yritysten lisäksi myöskin pk-yrityksissä, kun tiedetään suunnilleen suunta, jonne ollaan menossa, mutta ei kuitenkaan vielä tiedetä, miltä lopputuloksen pitäisi näyttää.

Yritys tarvitsee systemaattisen innovaatiokulttuurin

Yrityksen pitäisi pyrkiä tilanteeseen, jossa ideoita syntyy automaattisesti organisaation sisältä tai asiakasrajapinnasta. Yrityksen olisi myös tunnettava omat vahvuutensa, jotta potentiaalisen innovaation saisi sidottua näihin.

– Jos innovaation rakentaa yrityksen vahvuuksien päälle, sillä on suurempi todennäköisyys onnistua. Kun signaalit näyttävät siltä, että innovaatioprojekti on menossa oikeaan suuntaan, innovaation ympärille voidaan lähteä rakentamaan uutta liiketoimintaa.

Karhu painottaa, että yhden idean sijaan yrityksen pitäisi kyetä tuottamaan jatkuvasti yrityksen vahvuuksiin perustuvia uusia ideoita.

– Innovaatioprosessissa täytyy olla systematiikkaa, koska 90 % uusista yrityksistä epäonnistuu. Kun mikä tahansa vakiintunut yritys lähtee rakentamaan uutta liiketoimintaa, se hyppää samalle pelikentälle startup-yritysten kanssa. Molemmat ovat menossa kohti jotain tuntematonta, jota lähdetään aktiivisesti työstämään. Edellä mainittua design sprint -metodiikkaa käytetään mm. startupeissa ja sillä voidaan parantaa myös kehitysprojektin onnistumisen todennäköisyyttä.

Startup-maailmassa pääomasijoittajat investoivat 250 startup-yritykseen, joista 162 epäonnistuu, 87 onnistuu kohtalaisesti ja vain yksi on miljardin dollarin yritys.

– Kun puhutaan pk-yrityksistä, ei siellä ole mahdollisuuksia tehdä 250 yritystä toimivan innovaation löytämiseksi, joten numeroita on skaalattava alaspäin. Aika monelle pk-yritykselle riittäisi jo se, että nämä pääsisivät uudella innovaatiolla kohtalaiseen liiketoimintaan ja uuteen tulovirtaan. On hyvä muistaa, että kaikki uudet ideat eivät aina kanna hedelmää. Siksi ideoita olisi hyvä olla liikkeellä enemmän kuin yksi, Karhu toteaa.

Modernit teknologiat kehittyvät vauhdilla ja muuttavat maailmaa

– Jos kysymys kuuluu, syntyvätkö maailman parhaat ideat oman yrityksen sisällä, olen itse monipuolisemman innovoinnin puolella. Vaikka tunnemme oman liiketoimintamme parhaiten, se ei ole riittävä syy jättää huomioimatta ympäröivän maailman tapahtumia. Onko vaikkapa tulossa jokin uusi disruptiivinen teknologia seuraavan vuoden aikana, joka tulee pyyhkäisemään meidän liiketoiminnan kokonaan pois. Onko joku mahdollisesti keksinyt meidän alalle jonkin täysin uudenlaisen liiketoimintamallin, mikä tulee muuttamaan pelin kokonaan.

Karhu toteaa, että vaikka teknologia on helppo esimerkki, vaikuttaa se tänä päivän lähes kaikkeen liiketoimintaan jollakin tavalla.

– Esim. 3D-tulostuksen merkitystä teollisessa valmistamisessa ei ehkä nähty vielä kymmenenkään vuotta sitten tai osattiinko huoltoalalla odottaa, miten virtuaalilasit ja AR (lisätty todellisuus) tulevat muuttamaan heidän maailmaansa, puhumattakaan kaupan alasta. Esimerkkejä löytyy paljon, jotka ovat usein teknologisia ratkaisuita sinällään, mutta vaikuttavat kuitenkin kaikkiin toimialoihin. On tärkeää olla hereillä ja varautuneena jo etukäteen, ettei jossakin kohtaa vain huomata, että maailma yrityksen ympärillä on muuttunut.

Neljäs teollinen vallankumous on käynnissä

– Kaikissa muissa aiemmissa teollisissa harppauksissa on ollut selkeä yksi iso valtava muutos, joka on muuttanut koko maailmaa, mutta nyt tässä neljännessä teollisessa vallankumouksessa on monia maailmaa muuttavia asioita samaan aikaan.

Karhu opastaa etsimään ja kehittämään yrityksen vahvuuksia niin, että ne palvelisivat nykyisiä asiakkaita ja mahdollisia uusia asiakkaita entistäkin paremmin.

– Suosittelen panostamaan systemaattiseen innovaatioon, että yrityksen vahvuudet pysyisivät relevantteina myös tulevaisuudessa. Lisäksi on huolehdittavat riittävästä resilienssistä, että yrityksellä olisi kykyä reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Yhdessä nämä luovat vahvan pohjan yrityksen relevanttina pysymiselle markkinan turbulenssissakin.

Rami Karhu on Dent Makerin perustaja ja keynote-puhuja. Karhu auttaa yrityksiä rakentamaan skaalautuvia uusia digiliiketoimintoja 100% asiakastyytyväisyystakuulla ja yli 100:n organisaation kokemuksella.