Korvauskysymykset rajoitusten muille elinkeinoille aiheutuvista välittömistä vahingoista on selvitettävä, ja syksyn lisätalousarviossa on varauduttava korvauksiin, toteaa Koneyrittäjien toimitusjohtaja Matti Peltola.

Kaakkois-Suomessa metsätyöt on keskeytetty afrikkalaisen sikaruton leviämisen estämiseksi perustetulla tartuntavyöhykkeellä. Koneyrittäjien mukaan rajoitukset ovat välttämättömiä taudin torjumiseksi, mutta niiden aiheuttamat taloudelliset vahingot eivät saa jäädä yksittäisten yrittäjien kannettaviksi.

– Oikeusvaltiossa on kestämätöntä, jos näin yrittäjille aiheutettu välitön vahinko jäisi korvaamatta, korostaa Peltola.

Koneyrittäjien mukaan korvattavia tulisi olla ne tulonmenetykset, joita yrittäjä ei ole voinut kohtuullisin toimin välttää. Korvaavien urakoiden löytäminen tartuntavyöhykkeen ulkopuolelta on käytännössä vaikeaa. Tämä johtuu alan markkinarakenteesta, joka perustuu pitkäaikaisiin vuosisopimuksiin eli tartuntavyöhykkeen ulkopuolisille urakoille on jo toiset tekijät sovittuna.

Eläintautilainsäädännössä korjattavaa

Eläintautilain mukaan valtio vastaa tartunta-alueella tarvittavien puhdistus- ja desinfektiotoimien kustannuksista. Koneyrittäjien mukaan varsinaiset tuotannonmenetykset jäävät kuitenkin lain näkökulmasta epäselviksi.

– Laki tunnistaa suoraan vain maatalousyrittäjille aiheutuneet tuotannonmenetykset, mitä voi pitää aukkona tai villisian mentävänä porsaanreikänä laissa, Peltola toteaa.

Yhdellä puunkorjuuketjulla tulonmenetys on Koneyrittäjien arvion mukaan noin 1 700 euroa päivässä yhdessä vuorossa ja noin 3 400 euroa kahdessa vuorossa. Puunkorjuuketju koostuu hakkuukoneesta ja metsätraktorista.

Ruotsissa vastaavassa tilanteessa on korvattu myös metsäkoneyrittäjien seisonta-ajasta aiheutuneita tuotannonmenetyksiä. Koneyrittäjien mukaan myös Suomessa tulisi antaa selkeät ohjeet korvausvastuista.

Varauduttava lisäkorvauksiin

Koneyrittäjät katsoo, että korvauskysymykset on ratkaistava nopeasti ja niihin on varauduttava valtion tulevassa lisätalousarviossa.

– Rajoitustoimista aiheutuvat välittömät tuotannon menetykset eivät saa jäädä yksittäisen pienyrittäjän harteille. Tässä tilanteessa myös koneyritysten asiakasyrityksillä eli metsäteollisuudella ja metsänhoitoyhdistyksillä on iso rooli korvaavien urakoiden löytymisessä ja yritysten toimintaedellytysten turvaamisessa. Samoin rahoitusyhtiöiltä vaaditaan nyt malttia, Peltola toteaa.

Lähde Koneyrittäjät ry