Kustannusten raju nousu tänä vuonna on ajanut koneyritykset entistä ahtaamalle. Marraskuussa tuleva polttoöljytuki auttaa hieman, mutta kestävä ratkaisu kustannuspaineissa löytyy ainoastaan markkinoilta, sanoi puheenjohtaja Markku Suominen avatessaan Koneyrittäjien liittokokouksen Lahdessa lokakuun lopussa. Liittokokouksen alla pidetyssä tiedotustilaisuudessa esiteltiin myös Koneyrittäjien vaalitavoitteita.

Etenkin polttoaineiden hintojen nopea nousu on koskettanut kaikkia konetyöaloja poikkeuksellisen rankasti, minkä lisäksi myös muut kustannukset ovat nousseet. Urakoinnin kustannukset ovat nousseet pahimmillaan liki 20 prosenttia vuoden aikana.

– Linjamme on ollut se, että nämä kustannusnousut on pystyttävä viemään urakointihintoihin. Vain markkinoilla asia voidaan ratkaista kestävästi, Suominen sanoi.

Koneyrittäjien jäsenille elokuussa tehdyssä kyselyssä 2/3 vastaajista kertoi saaneensa polttoaineen hinnannousun vietyä asiakashintoihin 70-prosenttisesti.

– Kunnat, ely-keskukset ja muut julkiset toimijat ovat osoittautuneet vaikeimmaksi rastiksi. Poikkeukselliseen kustannusnousuun ei ole reagoitu, on vedottu tehtyihin sopimuksiin ja julkisia hankintoja koskeviin säännöksiin. Onneksi osassa kuntia on ollut rohkeutta nähdä, mikä on oikeus ja kohtuus ja siltä pohjalta sopimuksia on avattu.

Vaikka kestävän ratkaisun on löydyttävä markkinoilta, valtiovalta sai Suomiselta kiitokset marraskuussa tulevasta polttoöljytuesta ja sen ripeästä valmistelusta. Rajussa kustannusten nousussa koneyritysten kannattavuus on kääntynyt ennestäänkin alhaiselta tasolta alaspäin ja tuella on merkitystä.

– Mediaani koneyrityksen tulos on hieman päälle yhden prosentin eli vain muutama tuhat euroa. Tässä mittakaavassa tuhannen euron tuki voi useassa tapauksessa vastata koko vuoden tulosta, Suominen sanoi.

Kasvupohja kuntoon!

Tulevan hallituksen on panostettava energiaomavaraisuuteen, tiestöön, metsien kasvuun ja käyttöön, työssäoppimisen edellytysten parantamiseen sekä kohtuuttomien maksuaikojen kieltämiseen.

Seuraavan hallituksen on edistettävä kotimaisten energialähteiden hyödyntämistä huoltovarmuuden, toimitusvarmuuden ja omavaraisuuden lisäämiseksi. Turvetuotannossa tarvitaan oikeudenmukaista siirtymää vähempipäästöiseen energiantuotantoon.

– Puun mahdollisuudet energiantuotannossa on hyödynnettävä ja EU:sta tulevat aloitteet puun käytön rajoittamiseksi torjuttava. Turpeelle pitää laatia kahden hallituskauden mittainen hyödyntämisohjelma päällä olevasta energiakriisistä selviämiseksi, sanoo Koneyrittäjien toimitusjohtaja Matti Peltola jatkaen muihin tavoitteisiin.

Tiestön korjausvelan vähentäminen on oltava seuraavan hallituksen ohjelmassa ja alempiasteisten teiden kunnosta huolehtiminen on oltava yksi painopisteistä. Yksityistietkin ovat tärkeitä raaka- ja polttoainekuljetuksille, huoltovarmuudelle, pelastustoimelle ja virkistyskäytölle. Väyläverkon korjausvelka on kasvanut jo yli kahteen miljardiin euroon.

– Erityisesti siltojen kunto ja painorajoitukset huolettavat. Heikkokuntoisten siltojen painorajoitukset ovat huoltovarmuus- ja turvallisuusriski.

Tulevan hallituksen on pidettävä huolta metsien kyvystä tuottaa hyvinvointia suomalaisille. Metsäpolitiikan on oltava pitkäjänteistä ja siinä on pystyttävä ottamaan tasapainoisesti huomioon elinkeinojen tarpeet sekä ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden vaatimuksia. Metsien kasvuun on panostettava.

– Metsien kasvuun panostamalla synnytetään resurssia niin puuntuotantoon, monimuotoisuuden lisäämiseen kuin hiilinielun ylläpitoon. Keskustelussa on usein viime aikoina nostettu ratkaisuksi hakkuiden rajoittaminen. Se vähentäisi työpaikkoja sekä eläkemaksu- ja verotuloja, mikä rapauttaisi hyvinvointivaltiomme taloudellista perustaa.

Seuraavan hallituksen on parannettava työpaikoilla oppimisen edellytyksiä ja etenkin sen rahoitusta. Nykyinen koulutussopimusjärjestelmä ei sovellu pääoma- ja pienyritysvaltaisille konetyöaloille.

– Koulutussopimuksen mukaisessa harjoittelussa ei makseta palkkaa opiskelijalle, mutta ei myöskään työpaikalle korvausta opiskelijan opastamisesta. Se tulee konealalla yksittäiselle yritykselle kohtuuttoman kalliiksi, kun opiskelijalle pitää luovuttaa käyttöön työkone sekä varata opastusresurssia. Tuotanto kärsii ja kustannukset ovat kalliit. Lisäksi on huomattava, että usein panos valuu kilpailijoille, sillä opiskelija ei valmistuttuaan useinkaan työllisty kouluttavassa yrityksessä vaan alan muissa yrityksissä.

Seuraavan hallituksen on tiukennettava maksuaikalakia, jotta kohtuuttoman pitkistä yli 30 päivän maksuajoista päästään eroon. Koneurakointialoilla on tyypillistä, että konetyöpalveluita (puunkorjuu, metsänparannus, tien ylläpito, tien kunnostus, rakennusten pohjatyöt, tienrakennus) tuottavat koneyritykset ovat pieniä suhteessa palveluja ostavaan asiakkaaseen (metsäteollisuus, rakennusliike, teleyhtiö, ym.). Usein palveluiden tuotantoketjut ovat pitkiä ja koneyritys onkin alihankintaketjun loppupäässä. Suuret asiakkaat tyypillisesti vaativat pitkiä maksuaikoja, jopa useita kuukausia.

– Maksuaikojen pidentäminen pienten koneyritysten pitämiseksi asiakkaan pankkina on maksuaikalain vastaista.

Teksti ja kuvalähde: Koneyrittäjät ry