Suomen talous nojaa vientiin. Jopa yli 90 % Suomen ulkomaankaupan viennistä ja tuonnista kulkee satamien kautta. Satamat ovat keskeisiä talouden toiminnan ja samalla sujuvan arjen kannalta. Huoltovarmuuden kannalta ne ovat elintärkeitä.

Suomessa yleisiä satamia omistavat kunnat ja yksityiset tahot. Alaa velvoittava lainsäädäntö on laajaa. Satamatoiminnan ympäristölupa, vesirakentamisen luvat sekä vaarallisten aineiden kuljetusten, raide- ja satamaturvallisuuden lainsäädäntö sisältävät tarkkoja määräyksiä toimijoille.

Satamissa kiinnitetään huomiota myös energiatehokkuuteen. Niillä on energiatehokkuusohjelmat, joiden avulla satamat vähentävät energiankulutustaan ja toiminnastaan aiheutuvia päästöjä asettamalla vuosittain vähennystavoitteet. Satamanpito on siis erittäin vastuullista ja pitkäjänteistä toimintaa.

Satama on logistiikkakeskus

Satama kuuluu kuljetusketjuun. Valtio vastaa vesiväylien ja satamayhtiöt oman alueensa kehittämisestä. Satamissa toimii lisäksi palveluntuottajia, joista keskeisiä ovat tavarankäsittely- ja matkustajapalveluita tarjoavat yhtiöt. Satama on siis yhdistelmä keskenään erilaisissa sopimussuhteissa toimivia yrityksiä, yhteistyötä yksityisten ja julkisten toimijoiden kesken sekä satamayhtiön ohjeiden ja määräysten mukaan toimivia asiakkaita ja vierailijoita. Lisäksi yhteistyökumppaneita ovat myös useat eri viranomaiset ja julkisia palveluja tuottavat organisaatiot.

Erilaisia satamia ja toimintastrategioita

Satamia luonnehdittaessa puhutaan perinteisesti kappaletavara- ja irtolastiliikenteen satamista. Nykyään yhä useampi satama kehittää liiketoimintaansa laajemmista lähtökohdista. Satamayhtiöt panostavat esimerkiksi alueellaan toimivan teollisuuden kehittämiseen, investointeihin vaihtoehtoisiin käyttövoimiin tai pyrkivät tuottamaan lisäarvoa, kuten välivarastointia teollisille asiakkailleen. Oheisliiketoiminnan ei tarvitse olla sidottua sataman alueeseen.

Liikenteen digitaalinen murros tuo mahdollisuuksia

Liikenteen ja logistiikan digitaalinen murros tarjoaa mahdollisuuksia myös satamille. Kuljetusketjuja voidaan tehostaa, yhdistää vajaita lasteja ja tarjota muita liikenteen ohjaamiseen liittyviä palveluja. Satamayhtiöiden infrastruktuuriin liittyvän tiedon rajapinnan avaaminen tarjoaa muille palveluntuottajille uusia palvelumahdollisuuksia.
Älyväylät välittävät tilannekuvaa liikenteestä ja tietoja säästä. Ne ja etäohjauksen yleistyminen aluksissa ovat tulevaisuutta, jota huomioidaan infrastruktuurin kehittämisessä jo nyt.

Matkustajaliikenne kasvaa

Suomesta on erittäin hyvät matkustaja-autolauttayhteydet Ruotsiin ja Viroon. Samat alukset, jotka kuljettavat matkustajia, kuljettavat myös merkittävän osan Suomen ulkomaanliikenteen rahdeista, tuonnista ja viennistä.

Viihde- ja risteilymatkustajat puolestaan hyötyvät rahtiliikenteestä, sillä rahti auttaa pitämään matkustajien lippujen hinnat kurissa. Helsingin Satama oli esimerkiksi vuonna 2017 ennen pandemiaa maailman suurin kansainvälisen matkustajaliikenteen satama 12,3 miljoonalla matkustajalla

Helsingin Satama oli vuonna 2017 ennen pandemiaa maailman suurin kansainvälisen matkustajaliikenteen satama 12,3 miljoonalla matkustajalla

Satamat ja turvallisuus

Satamayhtiöt vastaavat liikenteen sujumisesta sataman alueella. Tämä tarkoittaa toimintatapojen turvallisuutta, mutta myös riittävästi mitoitettuja ja laadukkaasti toteutettuja väyliä sekä aluksille että tie- ja raideliikenteelle, satama-alueen työntekijöille ja matkustajille. Kyberturvallisuudesta huolehtiminen kuuluu asiaan, sillä informaatioteknologia käytetään satamissa laaja-alaisesti.

Satamayhtiöt ovat alueensa isäntiä. Ne koordinoivat turvallisuusmenettelyjä, joita tarvitaan mahdollisten uhkien ja onnettomuuksien varalta. Ne varmistavat yhteistyön satamassa toimivien yritysten kesken. Jos liikenne satamassa katkeaa, näkyy se nopeasti kaikkien arkielämässä. Tämän vuoksi satamissa varaudutaan riskeihin monin tavoin.