Mika Aaltola: Itä-Suomeen aktiivisuutta luodaan sijoittamalla rahaa alueelle

Mika Aaltola kertoi Yrittäjien juhlassa, kuinka hienoa yrittäjien on suunnitella yritystoimintaa vapaassa Suomessa.
Mika Aaltola kertoi Yrittäjien juhlassa, kuinka hienoa yrittäjien on suunnitella yritystoimintaa vapaassa Suomessa.
05.12.2022 | Yrityselämässä tapahtuu

Teksti ja kuvat Hanna Laukkanen

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola vertaa työssään jatkuvasti historiaan ja nykyhetken tapahtumia. Sitä hän suosittelee myös kaikille yrittäjille, koska historia antaa näkemystä bisnekseen.

Tulevaisuudessa Itä-Suomen merkitys ja aktiivisuus korostuu Suomessa, kertoi Mika Aaltola joulukuussa Nurmeksessa järjestetyssä Pohjois-Karjalan Yrittäjien maakunnallisessa Yrittäjä-juhlassa, jossa oli juhlapuhujana.

Kun Suomen ja Ruotsin Nato-prosessi etenee, Suomen ja Venäjän raja voi tulevaisuudessa olla myös Naton raja. Politiikassa ymmärretään se, että yhä useampi maa on Natossa ja EU:ssa ja niillä alueilla pitää pystyä kehittämään uusia elinkeinoja ja muita aktiviteetteja. Ei sen takia, että rajaseuduilla on taloudellisia haasteita ja hyvinvointihaasteita. Vaan siksi, että niillä alueilla on geopoliittisia haasteita. Geopoliittisesti ajateltuna Pohjois- ja Itä-Suomi ovat etulinjassa olevia paikkoja, Aaltola kommentoi. Aaltola kertoo esimerkin Baltiasta.

- Näin Nato-raja on usein määritelty muissakin maissa. Itäisen Viron eteen on tehty paljon töitä, jotta se on saatu linkitettyä osaksi muuta Viroa. Alueen vireänä pitäminen ei voi olla vain puolustusta, vaan ihmisillä pitää olla toimintaa ja töitä. Aluetta ei voi ajatella joutomaana, jossa järjestetään vain vanhuksille hoitopalveluita, Aaltola sanoo.

Aktiviteettejä luodaan sijoittamalla Itä-Suomeen rahaa ja resursseja. Sitä, jota aiemmin on sijoitettu poikkirajallisiin yhteyksiin, kun rakennettiin Itä-Suomea Venäjän yhteyksien varaan. Se Venäjän yhteyksien luomisen strategia petti Ukrainan sodan myötä, hän sanoo.

Bisnekselle hyötyjä historian tuntemisesta

Mika Aaltola suosittelee kaikille yrittäjille historian tapahtumiin perehtymistä ja niiden vertaamista nykyhetkeen. Silloin jokainen yrittäjä pystyy paremmin suunnittelemaan yrityksen toimintaa ja bisnestä.

- Yhä enemmän talous on geopolitiikkaa. Parhaat aikakauslehdet ovat niitä, jossa talouden ja geopolitiikan rajapinta tulee esille. Ennen Ukrainan sotaa Suomessa ajateltiin toiveikkaasti Venäjästä, ja se suunnitelma ei toiminut. Siksi Venäjän kohdalla toteutui riskejä pienille, keskisuurille ja suurille yrityksille, hän sanoo.

Geopolitiikan perusasiat ja sanktiopolitiikka on hyvä ymmärtää. Sanktioista voi tulla yrityksille riskejä, jos yritykset ovat yhteistyössä puolivaltiollisten isojen yritysten kanssa, kuten Kiinan intressejä toteuttavan Huawein tai Venäjän valtion korporaation Rosatomin, Aaltola kertaa.

- Tiedetäänkö yrityksissä, kenen kanssa ollaan tekemisissä? Pitää tuntea asiakkaansa ja pitää tuntea myös asiakkaan asiakkaat, ettei toteudu riskejä. Vaatii hyvää intuitiota, jota voi kehittää lukemalla ja kysymällä asiantuntijoilta, hän kommentoi.

Väärät maat vuotavat

Yrittäjille saattaa jatkossa avautua monipuolisia mahdollisuuksia eri aloilla, Mika Aaltola analysoi. Jatkossa yhä tarkempaa huomiota kiinnitetään tuontantoketjuihin, jotka lyhenevät ja ovat lähempänä kuluttajaa.

- Ukrainan sodan jälkeen ei koita rauha, vaan konflikti, joka poreilee. Sen lisäksi Kiinan toiminnasta emme tiedä. Tuotantoketjuissa ei jatkossa saa olla komponentteja vääristä maista, koska pelätään, että väärät maat vuotavat. Miten suomalaiset yrittäjät saavat omat komponenttinsa turvattuihin tuotantoketjuihin? Alihankintaketjuissa on innovatiivista uutta toimintaa, hän pohtii.

Jatkossa myös siirrytään pois Venäjän hiilivedyistä. Siinäkin on hoksaaville ihmisille paljon mahdollisuuksia, Aaltola sanoo.

- Markkinoiden syntyä pitää tukea ottamalla mallia muualta maailmasta. Tuetaan innovatiivisia yrityksiä esimerkiksi kilpailujen kautta.


Miten suomalaiset yrittäjät saavat omat komponenttinsa turvattuihin tuotantoketjuihin? Alihankintaketjuissa on innovatiivista uutta toimintaa.


Suomen neljä eri geopoliittista vaihetta

  • Mika Aaltola kertoo, että Suomi on nyt siirtymässä neljänteen tasavaltaan.
  • Tasavallat on numeroitu geopoliittisten muutosten mukaan.
  • Ensimmäinen tasavalta oli ennen toista maailmasotaa.
  • Toinen tasavalta oli toisen maailmansodan jälkeen.
  • Kolmas tasavalta syntyi kylmän sodan loppuminen ja EU:n liittymisen myötä.
  • Neljäs tasavalta tarkoittaa Natoon liittynyttä Suomea.
  • Neljännessä tasavallassa Suomi avautuu läntisessä sotilaallisessa liittoutumisessa ja silloin Suomeakin pitää ajatella eri tavalla, Mika Aaltola sanoo.
  • Nato-prosessin myötä Suomi on kytketty länteen ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1809, jolloin Venäjä valtasi Suomen Ruotsilta, Aaltola muistutti pitämässään juhlapuheessa Yrittäjien juhlassa.

Mika ja Kirsi Aaltola ovat olleet naimisissa kolme vuotta. Kirsi on Haus-kehittämiskeskuksen kehittämisliiketoiminnan johtaja.

Kiinan ja Intian tietoa tarvitaan Suomessa

Mika Aaltola työskentelee viikottain 75 ulkopolitiikan asiantuntijan kanssa Ulkopoliittisessa Instituutissa. Hänen mukaansa Suomessa pitäisi perehtyä aiempaa enemmän Kiinaan ja Intiaan. Intia on maailman suurin demokratia, joka on tukkanuottasilla Kiinan kanssa. Tieto maista on tärkeää, koska kaikki maailman maat ovat keskenään riippuvaisia, se riippuvuus on aseistettavissa, Aaltola kommentoi.

- Tuotantoketjut siirtyy pois Kiinasta Intiaan. Tästä seuraa tuotteiden hintojen nousua: Tänä vuonna uusin iPhone maksoi 2000 euroa, kun se viime vuonna maksoi tuhat euroa, hän sanoo.

Demokraattiset maat ovat solidaarisia toisilleen ja siksi Intian kanssa halutaan tehdä yhteistyötä. Intiaan luotetaan. Mitä vähemmän maan kulttuuria tuntee, sitä enemmän on yrityksen toimintaan liittyviä riskejä. Tunnettuihin paikkoihin kannattaa siirtää tuotantoa. Tuotanto siirtyy korkemamman rekulaation ja tuotantokustannusten maihin, mikä nostaa tuotteiden hintoja.

Kiinan riskit ei toteudu yhdessä yössä, kuten Venäjä riski toteutui, Aaltola sanoo. Kiinan riskit liittyvät korkeimpaan teknologiaan, kuten mikrosiruihin. Se on suomalaisille yrityksille iso mahdollisuus, kun meillä on kykyä tuottaa teknologisia ratkaisuja, hän sanoo.

Haluatko oman yrityksen esille tähän?

Ota yhteyttä

Muita uutisia