Pohjois-Karjalan talouden elpyminen jatkui vuoden 2021 jälkipuoliskolla hyvää tahtia. Maakunnan yrityssektorin kokonaisliikevaihto kasvoi edellisen vuoden jälkipuoliskoon verrattuna 463 miljoonaa euroa eli 12,7 %. Kasvuluvut olivat kovia useimmilla toimialoilla, ja esimerkiksi metsäbiotaloudessa ja luovilla aloilla nähtiin liikevaihdon kymmenien prosenttien lisäys. Loppuvuoden kehitys nosti Pohjois-Karjalan kaupan vuositason liikevaihdon yli kahden miljardin euron, metsäbiotalous nousi yli miljardin euron ja rakentamisessakin lähestyttiin miljardin euron vuosiliikevaihtoa.

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton maakuntajohtaja Markus Hirvonen kertoo, että edessä on erittäin haasteellisia aikoja talouden hyvästä vireestä huolimatta. Tulevaisuuden näkymiä varjostaa merkittävästi muun muassa se, miten erilaisten tuotteiden, kuten energian, liikenteen ja logistiikan hinnat kehittyvät.

- Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen ja siitä seuranneiden pakotteiden myötä olemme ajautuneet uusiin, ison mittaluokan haasteisiin. Kyseessä on inhimillinen kriisi, jonka taloudelliset vaikutukset ovat tuntuvia ja laajalle ulottuvia. Tilanteen suorat vaikutukset näkyvät yrityksissä hyvin eri tavoin, mutta välilliset vaikutukset ulottuvat muun muassa kustannustason ja hintojen nousun myötä kaikkialle, niin yrityskenttään kuin kuluttajien kukkaroihin. Lisäksi tilanteen kestoa on lähes mahdotonta arvioida, epävarmuudesta on tullut uusi normaali.

- Viime vuoden liikevaihdon kehitys kertoo kuitenkin Pohjois-Karjalan ja sen yrityssektorin muutosjoustavuudesta. Vaikka maailma on muuttunut ja näkymät ovat viime aikoina heikentyneet, vallitsevasta tilanteesta huolimatta monet vientiyritykset ovat löytäneet uusia markkinoita sekä raaka-aine- ja komponenttipulaan löydetään uusia ratkaisuja. Yhtenä hyvänä esimerkkinä on Pielisen Karjala, jossa on ollut kovimmat viennin suhteelliset kasvuluvut. Näistä mainittakoon elintarvike-, puu- ja metalliteollisuuden, toteaa Hirvonen.

Teollisuuden vahvalla kasvulla lisää työpaikkoja

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton teollisuusyritysrekisterin mukaan Pohjois-Karjalan teollisuusyrityksiin syntyi viime vuonna 658 uutta työpaikkaa. Vuoden 2021 lopussa teollisia työpaikkoja oli 11 943. Tämä oli viidenneksi paras kehitys teollisten työpaikkojen kasvussa. Myönteistä kehitystä tapahtui kaikilla maakunnan keskeisillä toimialoilla.

Merkittävintä kasvu oli muoviteollisuudessa, jossa syntyi uusia työpaikkoja peräti lähes 200 kappaletta (+14 %). Hyvin meni myös metallilla: uusia työpaikkoja 240 (+5 %). Maakunnan metallialan yritysten merkitystä työllistäjänä kuvaa se, että niissä työskentelee 40 prosenttia teollisuustyöntekijöistä. Myös metsäteollisuudessa ja elintarviketeollisuudessa tapahtui hyvää 3–4 prosentin nousua.

Joensuu–Kontiomäki-rataosuutta syytä kehittää muuttuneessa maailmantilanteessa

Kotimaisen huoltovarmuuden merkitys korostuu jatkossa ja tässäkin Pohjois-Karjalalla on roolia otettavaksi niin metsätaloudessa kuin nyt vaikeuksissa olevan maatalouden saralla.

Investoinnit Joensuu-Kontiomäki rataan auttaisivat ylläpitämään kansallista huoltovarmuutta ja pitäisivät teollisuuden rattaat pyörimässä vähemmillä päästöillä. Kiireellisin toimenpide olisi kohtaamispaikkojen lisääminen Uimaharjun ja Nurmeksen välille.

- Joensuu–Kontiomäki rataosa on 268 kilometriä pitkä ja sähköistämätön. Rataosuuden kilpailukyvyn kannalta on olennaista, että se tarjoaa luotettavan sekä aidosti potentiaalisen reitin Pohjois-Karjalan ja Kainuun rautatieliikenteelle itäisessä Suomessa.

- Raakapuukuljetukset ovat kasvaneet erityisesti Joensuun ja Kontiomäen välillä puun tuonnin loputtua Venäjältä. Rataosan sähköistäminen parantaisi rataosan kilpailukykyä ja houkuttelevuutta sekä vähentäisi rautatieliikenteen päästöjä. Lisäksi raideliikenteen kehittäminen edistäisi maakuntien matkailua, sanoo Hirvonen.

pohjois-karjala.fi