Kiinteistöliiton tuoreen kevätbarometrin mukaan taloyhtiöiden korjausrakentaminen pysyy tänä vuonna todennäköisesti viime vuoden tasolla. Valmistelussa olevia hankkeita on kuitenkin hieman aiempaa enemmän, mikä voi kääntää korjaamisen varovaiseen kasvuun loppuvuonna 2026 ja erityisesti vuonna 2027.

Maalis–huhtikuussa tehdyssä kyselyssä 28 prosentilla taloyhtiöistä oli korjaushanke käynnissä tai juuri päättynyt. Rakentamisen määrä on pysynyt ennallaan, mutta suunnittelu- ja tarjousvaiheessa olevia projekteja on nyt enemmän kuin vuosi sitten. Tarjouksia hankkeisiin on saatu edelleen melko hyvin.

Epävarmuus hillitsee näkymiä

Viime syksyn hienoinen optimismi on talven aikana hiipunut. Barometrin mukaan korjausrakentamisen määrä voi jäädä tänä vuonna ennalleen tai hieman laskea.

Pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomessa näkymät ovat edelleen muuta maata vahvemmat, mutta selvää kasvua ei sielläkään vielä ole. Koko maassa 28 prosenttia vastaajista arvioi korjaamisen lisääntyvän, kun taas 31 prosenttia ennakoi sen vähenevän.

Maailmantalouden ja kotimaan talouden haasteet näkyvät erityisesti ensi vuotta koskevissa arvioissa. Vuodelle 2027 kasvua odottaa 22 prosenttia vastaajista ja laskua 28 prosenttia.

Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero kuvaa barometrissa tilannetta näin:

– Taloyhtiöiden korjausrakentamisessa oltiin lipumassa kohti varovaista uutta nousua, mutta kevättalven tapahtumat niin Persianlahdella kuin Suomen taloudessa löivät lommoa tähän perusnäkymään. Siksi hallituksen kehysriihessä tehdyt päätökset tukea taloyhtiöiden ja rakentamisen hankkeita ovat naulan kantaan osuvia, arvioi tilannetta Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

Putkiremontit ja energiaremontit korostuvat

Kerrostaloissa yleisimpiä hankkeita ovat tänä vuonna vesi- ja viemärijärjestelmien korjaukset, joita tekee noin 10 prosenttia vastaajista. Seuraavina tulevat ulkovaipan korjaukset, lämmitysjärjestelmät sekä märkätilaremontit (7–8 %).

Sähköautojen lataushankkeita on käynnissä hieman yli neljällä prosentilla taloyhtiöistä.

– Kerrostaloyhtiöissä lämmitysjärjestelmien hankkeita on edelleen paljon. Kevään 2026 barometrin lukema on korkein sitten vuoden 2022. Tämä kertoo siitä, että painetta hillitä energiakustannuksia on laajalti, korostaa Jukka Kero.

Rivitaloissa painopiste on piharakenteissa sekä putkisto- ja viemäritöissä. Myös vesikatto-, julkisivu- ja märkätilaremontit ovat yleisiä. Putkiremonttien ja ilmanvaihtohankkeiden määrä on rivitaloissa selvässä kasvussa.

Latauspisteet yhä kärjessä tulevina vuosina

Vuosina 2026–2030 sähköautojen latauspisteet ovat taloyhtiöiden yleisin yksittäinen hanke. Sekä kerros- että rivitaloissa noin 27 prosenttia vastaajista suunnittelee latausratkaisujen rakentamista.

Kerrostaloissa seuraavaksi yleisimpiä hankkeita ovat julkisivujen, lukitusjärjestelmien ja vesikaton korjaukset. Rivitaloissa korostuvat lisäksi ikkunat, ovet, pihatyöt ja putkistot.

Rahoitus saatavilla, mutta ehdot kiristyvät

Korjauslainojen saatavuus on pysynyt melko hyvänä. Noin kolmannes taloyhtiöistä on saanut korkeintaan yhden lainatarjouksen, ja kokonaan ilman rahoitusta jääneitä taloyhtiöitä on hyvin vähän.

Sen sijaan lainaehtoihin liittyvät odotukset ovat heikentyneet selvästi. Jo 59 prosenttia vastaajista arvioi ehtojen kiristyvän, kun vain kolme prosenttia uskoo niiden paranevan.

Vuokrataloyhtiöissä korjaustarve kasvaa

Kiinteistöliiton jäseninä olevien vuokrataloyhtiöiden johdolle kohdistettiin kokeiluluonteinen korjaustarpeiden kysely osana Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometria.

Vuokrataloyhtiöissä korjaaminen näyttää kasvavan hieman tänä vuonna, mutta näkymät heikkenevät vuodelle 2027.

Korjaustarvetta lisäävät erityisesti rakennusten ikääntyminen sekä energiatehokkuuden parantaminen. Suurimpia esteitä ovat taloudelliset haasteet, rahoituksen niukkuus ja paikoin myös alhainen käyttöaste. Monet yhtiöt joutuvat tasapainoilemaan investointien ja vuokralaisten maksukyvyn välillä.

Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometri kartoittaa taloyhtiöiden korjaustoimintaa vuosittain. Keväällä 2026 kyselyyn vastasi yli 4 100 henkilöä, joista valtaosa oli taloyhtiöiden hallitusten edustajia.

Lähde: Kiinteistöliitto