Perinteisesti teknologian edelläkävijänä tunnettu Suomi on vaarassa jäädä pahasti jälkeen generatiivisen tekoälyn (GenAI) hyödyntämisessä, selviää Boston Consulting Groupin (BCG) tuoreesta raportista. Vain 18 % suomalaisista työntekijöistä käyttää generatiivista tekoälyä viikoittain, kun muu Eurooppa paahtaa jo 54 %:n vauhdilla.

Suomen hitaus maksaa – raportin mukaan tehokkaampi generatiivisen tekoälyn käyttö ja säästetyn ajan ohjaaminen tuottaviin tehtäviin voisi tuoda jopa 7 miljardia euroa lisää Suomen bruttokansantuotteeseen joka vuosi.

– Suomi on jäämässä odotettua kauemmas kansainvälisestä tekoälykilpailusta. Kyse ei ole pelkästään teknologian käyttöönotosta, vaan siitä, miten säästetty aika suunnataan yritykselle arvoa tuottaviin tehtäviin. Tällä on suora yhteys talouskasvuun, toteaa BCG:n osakas Santeri Kirvelä.

Sama valitettava suunta näkyy muissa Pohjoismaissa, ja koko alue jää selvästi jälkeen Euroopan ja globaalien kilpailijoiden vauhdista.

Ohjauksen ja tuen puute jarruna tehokkaalle hyödyntämiselle

Suomalaiset generatiivista tekoälyä käyttävät työntekijät säästävät viikoittain keskimäärin 2,6 tuntia, mikä on huomattavasti vähemmän kuin Euroopan keskiarvo, 5,3 tuntia. Tehokkaan ajansäästön saavuttaminen edellyttää kahta avaintekijää: kohdennettua tukea ja ohjausta sekä työkalujen integrointia osaksi arkea.

Valmennusta saaneiden työntekijöiden hyödyt ovat merkittävästi suurempia – he säästävät keskimäärin 3,7 tuntia viikossa, kun taas ilman tukea jääneet pääsevät vain 1,8 tuntiin. Ohjauksen vaikutus näkyy myös merkittävässä ajansäästössä: yli viiden tunnin säästön saavuttaneiden osuus nousee 11 prosentista 33 prosenttiin.

Ohjauksen ja tuen puute merkittävin este tehokkaalle hyödyntämiselle. Raportti maalaa huolestuttavan kuvan: Suomessa vain 24 % työntekijöistä on saanut työnantajalta koulutusta generatiivisen tekoälyn käyttöön, mikä on alhaisin prosentti koko Pohjoismaissa.

BCG:n raportin mukaan Suomen konservatiivinen lähestymistapa generatiiviseen tekoälyteknologiaan voi johtaa kilpailukyvyn heikkenemiseen. Generatiivisen tekoälyn merkittävin potentiaali on sen kyvyssä vapauttaa työntekijöiden aikaa rutiinitehtävistä korkeamman lisäarvon tehtäviin, kuten ongelmanratkaisuun, luovaan työhön ja työn laadun parantamiseen. Hitaus teknologian omaksumisessa saattaa vähentää yritysten markkinaosuutta ja siirtää korkeapalkkaisia työpaikkoja muille alueille.

– Meillä ei ole samanlaisia resursseja kuin Yhdysvaltojen teknologiajätteillä, mutta voimme silti olla rohkeita, ottaa riskejä ja käyttää luovuutta. Suomella on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus hyödyntää generatiivisen tekoälyn valtavaa potentiaalia, mutta se vaatii päättäväisiä investointeja ja rohkeutta toimia, Santeri painottaa.

Teksti- ja kuvalähde: Boston Consulting Group