Pyydä tarjous

Vahva vire jatkuu teknologiateollisuudessa

Facebook
31.08.2021 | Yrityselämässä tapahtuu

Teknologiateollisuuden kysyntä on jatkunut Suomessa vahvana. Tilauskertymä kasvoi vuoden toisella neljänneksellä, ja tarjouspyyntöjen määrässä saavutettiin kesän aikana lähes ennätystaso. Hyvä vire näkyy myös alan työllisyydessä: henkilöstömäärä on jatkanut kasvua, ja lomautusjärjestelyjen piirissä oli kesäkuun lopussa enää noin 4 000 henkilöä. TKI-rahoitusta olisi syytä lisätä jatkossakin, koska kestävä talouskasvu ja työpaikkojen synty edellyttävät panostuksia tutkimukseen ja innovaatioihin. Tiedot perustuvat Teknologiateollisuuden tilauskanta- ja henkilöstötiedusteluun.

– Teknologiateollisuus on toipunut hyvin koronakuopasta, joskin tilauksissa ollaan vasta nyt saavuttamassa koronaa edeltävä taso. Ja kuten aina, yritysten väliset erot ovat tälläkin kertaa suuria eivätkä näkymät ole kirkastuneet samalla tavoin kaikilla yrityksillä, muistuttaa johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras Teknologiateollisuus ry:stä.

Rautaportaan mukaan koronasta johtuvia huolia teollisuudessa ovat juuri nyt erityisesti komponenttipula ja materiaalien hintojen nousu. Epidemiaa ei ole kuitenkaan vielä selätetty, ja tilanne aiheuttaa yleistä epävarmuutta rokotekattavuuden kasvusta huolimatta.

Teknologiateollisuuden uusien tilausten arvo oli huhti–kesäkuussa 6 prosenttia suurempi kuin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja peräti 21 prosenttia suurempi kuin edellisvuoden vastaavalla ajanjaksolla. Vahvasta kysynnästä kertovat myös tarjouspyynnöt, joita mittaava saldoluku oli heinäkuussa +30 eli lähes ennätyskorkea.

Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa 5 prosenttia suurempi kuin maaliskuun lopussa ja 9 prosenttia suurempi kuin vuoden 2020 kesäkuussa. Myös henkilöstömäärä jatkoi kasvua vuoden toisella vuosineljänneksellä. Alan yritysten palveluksessa Suomessa oli kesäkuun lopussa noin 317 000 henkilöä, mikä on peräti 3 000 enemmän kuin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Kesätyöntekijöitä oli teknologiayrityksissä tänä kesänä noin 16 000.

Kasvupyrähdys ei vielä ratkaise pidemmän ajan ongelmia

Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola on tyytyväinen, että teknologiateollisuus on selvinnyt tätä myöten koronasta pelättyä paremmin. Suomi on päässyt hyvin globaalin kasvun imuun, mutta ylisuoriutumisesta ei voi vielä puhua. Vasta koronamyllerryksen jälkeen punnitaan yritysten todellinen kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla.

– Suomen talouden vanhat haasteet eivät ole tällä kasvupyrähdyksellä poistuneet. Ennusteiden mukaan Suomessa palataan hitaan kasvun aikaan pandemian jälkeen. Tämänhetkinen hyvä tilanne ei saa sumentaa silmiä ja luoda harhaa siitä, että asiat ratkeavat itsestään. Myös yritysten väliset erot ovat suuria, mikä korostaa paikallisen sopimisen ja yrityskohtaisten ratkaisujen välttämättömyyttä, Hirvola tähdentää.

Tutkimusrahoituksen raju leikkaus on uhka Suomen digivihreälle kilpailukyvylle

Teknologiateollisuus on erittäin huolissaan hallituksen suunnittelemista tutkimusrahoitukseen kohdistuvista leikkauksista. Leikkausten sijaan TKI-rahoitusta on lisättävä vuosittain yli 150 miljoonalla eurolla, koska teollisuutemme digivihreä uudistuminen, kestävä talouskasvu ja työpaikkojen synty edellyttävät panostuksia tutkimukseen ja innovaatioihin.

– Lyhytnäköiset tutkimusrahoituksen leikkaukset ovat uhka suomalaisten teknologiayritysten kilpailukyvylle ja digivihreälle kasvulle. Tutkimuksella ja innovaatioilla on keskeinen rooli siinä, miten uudistamme teollisuuttamme ja torjumme ilmastonmuutosta suomalaisilla vientituotteilla, toteaa toimitusjohtaja Jaakko Hirvola.

Tutkimusrahoitus on vähenemässä 51 miljoonalla eurolla Suomen Akatemian myöntövaltuuksiin suunnitelluilla pienennyksillä. Lisäksi kevään kehysriihessä hallitus päätti, että Akatemian kautta jaettava tutkimusrahoitus pienenee vuodesta 2023 alkaen 35 miljoonalla eurolla. Myös EU:n elvytyspaketin rahoituksen piti tuoda vipuvoimaa digivihreän siirtymän vauhdittamiseen eikä korvata osin valtion tutkimusrahoitusta.

Innovaatiorahoittaja Business Finlandin (BF) näkymät ovat nekin huolestuttavat. Huippuvuoteen 2020 verrattuna suomalaisten innovaatioiden ja soveltavan tutkimuksen rahoitus laskee nelivuotisena kehyskautena 150 miljoonalla eurolla, kun määräaikaiset rahoitukset päättyvät. BF:n rahoittamilla hankkeilla ja yrityskumppanuuksilla on yliopistoillekin suuri merkitys.

– Kaavaillut leikkaukset ovat myös ristiriidassa sen kanssa, että sekä elinkeinoelämän että hallituksen tavoitteena on TKI-panostusten nostaminen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä, Hirvola sanoo.

Lähde ja lisätietoja: Teknologiateollisuus ry