Vihreä siirtymä vauhdittaa energiasektorin rakenteellista muutosta, mutta kasvattaa myös kaivos- ja teollisuusinvestointeja sekä investointeja sähkön kantaverkkoon ja tietoliikenneinfrastruktuuriin. Se on luonut positiivista virettä myös infrarakentamiseen, osoittavat INFRA ry:n aluesuhdannekatsaukset.

Infrainvestoinnit jatkavat kahden prosentin kasvukäyrällä vuonna 2026 toimintaympäristön epävarmuuksista huolimatta. Vihreä siirtymä on erittäin positiivinen asia infra-alalle. Se on tuonut paljon töitä alan yrityksille ja korvaa asuntorakentamisen notkahduksessa menetettyä markkinaa.

– Tuulivoiman rakentaminen on alamaissa, mutta esimerkiksi aurinkovoimaloita rakennetaan nyt Lappia lukuun ottamatta koko Suomessa. Sen liitännäisenä investoidaan sähkön varastointiin, ja energiamurroksen seurauksena vahvistetaan myös sähkön siirtoyhteyksiä. Lumipalloefekti luo työpaikkoja infrasektorille läpi Suomen, INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjö iloitsee.

– Myös kunnat panostavat infraan haastavasta taloustilanteestaan huolimatta. Kuusi suurinta kaupunkia lisää katu- ja muuta infrarakentamista. Helsingissä, Vantaalla, Tampereella ja ehkä pian Turussakin raitiotieinvestoinnit kasvattavat markkinaa luoden työpaikkoja.

Selvin kasvu inframarkkinassa keskittyy INFRAn Uudenmaan, Hämeen ja Pohjanmaan piirien alueille. Aluetarkastelussa korostuvat myös Pohjanmaan, Kainuun, Lapin ja Pohjois-Karjalan kaivosinvestoinnit, jotka kuitenkin Pohjanmaata lukuun ottamatta realisoituvat vasta 2030-luvulla.

Datakeskuksia nousee etenkin Uudellemaalle, Kaakkois-Suomeen, Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen. Etelä-Savossakin on Mikkelin seudulla kaksi hanketta lupavaiheessa, ja rakentamista on luvassa jo vuonna 2026. Teollisuus- ja julkinen rakentaminen työllistävät useammassa maakunnassa.

INFRA ry:llä suuri huoli perusväylänpidon rahoituksesta

Perusväylänpitoon on viime vuosina lisätty rahoitusta, mikä on ollut positiivinen asia, mutta kuluvana vuonna lisäpanostus jää selvästi edellisvuotta pienemmäksi.

Paavo Syrjön mukaan tämä näkyy suoraan päällystystöissä, erityisesti alempiasteisella tieverkolla, sillä päällystäminen kohdistuu ensisijaisesti pääväylille. Alemman tieverkon rapistuminen vaikuttaa kuitenkin suoraan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin.

– Se tuo haasteita erityisesti maataloudelle, metsäteollisuudelle ja kaivosteollisuudelle, eli aloille, joilta raaka-aine lähtee liikkeelle.

Perusväylänpidon korjausvelkarahoituksella tehdään yhä pieniä maantien ja radanparantamisia sekä siltakorjauksia kaikkialla Suomessa. Kokonaisturvallisuutta ja sotilaallista liikkuvuutta parantavia hankkeita on myös eri puolilla maata.

Väylärahoitus kohdentuu vilkkaimmille yhteysväleille

Ratainvestoinnit painottuvat INFRAn aluekatsausten perusteella pääkaupunkiseudulle, Pirkanmaalle, Kanta-Hämeeseen ja Turkuun. Isoimmat maantieinvestoinnit osuvat Uudellemaalle, Länsi-Suomeen, Hämeeseen, Keski-Suomeen ja Pohjois-Savoon.

– Väyläinvestointien painopiste on siellä missä eniten liikutaan, kuten Vantaan ratikassa, Helsinki–Tampere-radassa ja Espoon kaupunkiradassa sekä E18:ssa Raisiossa ja Vt 5:ssä Leppävirta–Kuopio. Pääministeri Orpon hallituksen yli kolmen miljardin euron infrainvestointiohjelma työllistää nyt erityisesti urakoitsijoiden tarjouslaskijoita. Moni hanke käynnistyy tänä vuonna, ja se tietää töitä väyliä rakentaville pää- ja aliurakoitsijoille, Syrjö analysoi.

Viesti päättäjille ja yrityksille

INFRA ry:n viesti päättäjille on selkeä: perusväylänpidon rahoitusta on vahvistettava, jotta korjausvelka ei karkaa hallinnasta.

– Kyse ei ole vain infrasta, vaan koko talouden toimivuudesta, Paavo Syrjö korostaa.

Yrityksille näkymä on varovaisen myönteinen. Infra-ala tarjoaa edelleen töitä, ja erityisesti vihreän siirtymän hankkeet luovat uusia mahdollisuuksia koko Suomeen.

Kokonaiskuva on hallittavissa, mutta edellyttää ennakoitavia päätöksiä. Toimiva infra on edelleen perusta kasvulle, kilpailukyvylle ja arjen sujuvuudelle.

Lähde INFRA ry ja toimitusjohtaja Paavo Syrjön Yritysmaailman haastattelu