Suomen Yrittäjät on erittäin huolissaan valtiovarainministeriössä valmistelluista ehdotuksista kiristää listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta. Keskustelussa on väläytetty ratkaisuja, jotka eivät huomioi yrittäjäriskiä tai kaksinkertaisen verotuksen ongelmaa eivätkä kannusta yrittäjyyteen.

– Kiristykset olisivat myrkkyä kasvulle. Tarvitaan jäitä hattuun. Osinkoverotuksen pitää kannustaa yrittäjyyteen ja riskinottoon. Sen uudistamisessa on tunnistettava yrittäjäriski ja se, että tulosta verotetaan jo yhteisöverona ennen osingonjakoa, puheenjohtaja Petri Salminen sanoi perjantaina Valtakunnallisten yrittäjäpäivien mediatilaisuudessa Lahdessa.

– Yrittäjäriski on olennainen osa nykyisen osinkoverojärjestelmän perustaa. Listaamattomissa yhtiöissä yrittäjä sitoo yritykseen sekä työpanoksensa että pääomansa ja kantaa liiketoiminnan riskin. Yrittäjän asema poikkeaa olennaisesti palkansaajista ja passiivisista sijoittajista. Tämä tulee huomioida verotuksessa.

Yrittäjät katsoo, että osinkoverotusta voidaan kehittää ja yksinkertaistaa ilman kasvua heikentäviä veronkiristyksiä. Yksi mahdollisuus olisi luopua nettovarasidonnaisuudesta ja ansiotulo-osingoista siten, että kaikki listaamattomista yhtiöistä saadut osingot verotettaisiin pääomatulo-osinkona.

– Järjestelmä selkeytyisi, jos osinkoverotus irrotettaisiin nettovarallisuudesta. Tämä myös suurella todennäköisyydellä lisäisi osinkoja ja sitä kautta kasvattaisi valtion verotuloja. Se myös kannustaisi kasvuun erityyppisiä yrityksiä, Salminen sanoo.

Yrittäjien mukaan keskeistä on huolehtia siitä, että yrittäjillä ja yritysten omistajilla on halua ja mahdollisuuksia kasvattaa yrityksiään, ottaa riskiä sekä investoida ja työllistää. Siihen tarvitaan kasvun kannustimia, joita voi vahvistaa uudistamalla osinkoverotusta, kehittämällä rahoitusta, helpottamalla työnantajana toimimista sekä lisäämällä kilpailua.

Yrittäjien kasvuohjelman kärkitavoitteita:

1. Sopeutetaan määrätietoisesti julkista taloutta.

2. Uudistetaan listaamattomien yritysten osinkoverotus luopumalla nettovarallisuussidonnaisuudesta. Yrittäjäriskiä huomioiva osinkoverotus kannustaa yrittäjyyteen.

3. Nostetaan arvonlisäveron vähäisen toiminnan raja 30 000 euroon.

4. Mahdollistetaan paikallinen sopiminen myös työehtosopimuksista poiketen, jos työnantaja ja työntekijät näin yhdessä sopivat.

5. Tehdään enemmän töitä. Muutetaan arkipyhiä palkattomiksi vapaiksi, lyhennetään julkisen sektorin lomia ja luovutaan sunnuntain pakottavasta tuplapalkasta.

6. Kevennetään pientyönantajan taakkaa. Lyhennetään sairauspäivärahan omavastuuaika kymmenestä kolmeen päivään.

7. Lisätään kilpailua ja hyödynnetään yritysten osaamista paremmin: kehitetään julkisia hankintoja pk-yrityksille sopiviksi, avataan ostolaskudataa ja otetaan käyttöön soten yksikkökustannuslaskenta.

8. Kevennetään vanhempainpäivärahojen kustannuksia työnantajilta. Siirretään rahoitusta nykyistä enemmän valtion verotuloihin. Tämä tasaa erityisesti naisvaltaisten alojen ja pienyrittäjien kuormitusta.

9. Vähennetään yritysten hallinnollista taakkaa ja sääntelykustannuksia.

10. Taataan yrittäjälle uusi alku epäonnistumisen jälkeen. Konkurssi tai aiemmat maksuvaikeudet eivät saa estää uuden yritystoiminnan aloittamista.

Tutustu tästä Yrittäjien kasvuohjelmaan ja vero-ohjelmaan tästä.

Lähde. Suomen Yrittäjät