Pyydä tarjous

Käsityövaltaiset alat työllistävät myös tulevaisuudessa

Digipalvelut
03.12.2021 | Koulutus ja opiskelu

Turun Ammattiopistosäätiö (TAO) on yksityinen ammatillinen oppilaitos, joka on toiminut käsityövaltaisten teknisten alojen kouluttajana aina vuodesta 1929 lähtien. Koulun perustaminen on maalarimestari Samuel Koskisen testamenttilahjoitukseen pohjautuva, jossa on määritelty, että koulutusta annettaisiin maalareille ja muille käsityövaltaisille aloille.

– Meillä on täällä viisi perustutkintoa ja niistä valmistutaan yhdeksään eri ammattiin. Näiden lisäksi meillä voi opiskella ammatti- ja erikoisammattitutkinnot näihin samoihin koulutusaloihin, TAO:n rehtori Pirjo Ylönen toteaa.

TAO:n taustalla toimivassa säätiössä on edustettuina koulutusaloihin liittyviä työelämän edustajia sekä Turun kaupungin edustajat. Läheisestä työelämäsuhteesta on hyötyä myös opiskelijoiden työllistymisen näkökulmasta.

– Meidän koulutusalat ovat tällä hetkellä erittäin hyvin työllistäviä ja niillä on jopa työvoimapulaa, Ylönen mainitsee.

TAO:n yhdeksän ammattia ovat: maalari, pintakäsittelijä ja lattiapäällystäjä (pintakäsittelyalan perustutkinto), verhoilija, sisustaja ja restauroija (taideteollisuusalan perustutkinto), rakennuspeltiseppä (talotekniikan perustutkinto), veneenrakentaja (veneenrakentajan perustutkinto) ja kiinteistönhoitaja (puhtaus- ja kiinteistöpalveluiden perustutkinto).

Ylösen mukaan suosituimpia koulutusaloja ovat pintakäsittelyalan perustutkinto ja taideteollisuusalan perustutkinto. Työelämän puolella on eniten pulaa rakennuspeltisepistä sekä kiinteistönhoitajista, joten erityisesti näille aloille kaivattaisiin lisää opiskelijoita.

Asiakaspalveluhenkisyys on tärkeä ominaisuus kiinteistönhoitajan työssä

Kiinteistönhoidon puolella menestyvät aktiiviset ja asiakaspalveluhenkiset henkilöt, jotka tykkäävät saada asioita valmiiksi. Kiinteistönhoidon työtehtävät ovat todella monipuolisia ja edellyttävät liikkumista taloyhtiöiden välillä.

– Isot ja kalliit kiinteistönhuoltokoneet ovat tyypillisesti olleet sellaisia, että kun opiskelijat pääsevät käyttämään niitä, kasvoille nousee melkein poikkeuksetta innostuksen virne. Ala voidaan jakaa karkeasti sisä- ja ulkotöihin. Jotkut voivat olla myös pelkästään ilmanvaihdon ja LVI-järjestelmien optimoinnin työtehtävissä. Työtehtävien kautta voi myös edetä ja kehittyä alalla, kiinteistönhoidon vastuuopettaja Niko Toivonen toteaa.

Perusopintojen jälkeen on mahdollista suorittaa kiinteistönhoidon ammatti- ja erikoisammattitutkinto. Erikoisammattitutkinto tähtää alan esimiestehtäviin.

– Jos mietitään korkeakoulumaailmaa esim. rakennuspuolella LVI-insinööri tai rakennustekniikan insinööri ovat sellaisia jatko-opintoja, joita on mahdollista suorittaa ammattikorkeakoulussa. Mikään ei estä hakeutumasta yliopisto-opintoihin toisen asteen suorittamisen jälkeen suorittamisen jälkeen, Toivonen mainitsee.

Toivonen kuvailee kiinteistönhoitajan olevan organisaattori, joka varmistaa tehtävien loppuun saakka hoitamisen.

– Kiinteistönhoitaja varmistaa asiakaskohteeseen tilatut sähkötyöt ja muut korjaukset tulevat hoidettua valmiiksi. Työtehtävät ovat suurelta osin tehtävien hallintaa ja kontrollointia.

Rakennuspeltisepällä on monipuolinen tehtäväkenttä

Rakennuspeltisepän työt pitävät sisällään kaikenlaista rakennuksiin liittyvää, aina kynnyksen valmistamisesta ja asentamisesta lähtien, josta edetään ylöspäin talon rakenteissa. Töihin kuuluvat mm. julkisivupellitykset, ikkunoiden ja ovien pielet, listoittaminen, sadevesijärjestelmät sekä peltikatot. Opiskelijat oppivat tekemään myös perinteistä saumattua peltikatetta, joka on saavuttanut taas suurta suosiota rakentamisessa. Rakennuspeltisepän ammattiin voi kuulua myös asiakkaiden tilaamien kappaleiden valmistamista konehallissa. Tällaisia voivat olla esim. liesituulettimien huuvat tai ilmastointikanavien osat.

– Ala soveltuu sellaisille henkilöille, joilla työkalut pysyvät käsissä. Jos opiskelija on pärjännyt hyvin teknisentyön tunneilla, tämä voisi olla hyvinkin oikea ala hänelle. Opinnoissa ja ammatissa vaaditaan myös hahmotuskykyä, että pystytään lukemaan esim. rakennuspiirustuksia, rakennuspeltisepän koulutuksen vastuuopettaja Markus Fincke esittelee.

Rakennuspeltisepän työ on opittavissa ja oikealla asenteella pärjää hyvin, koska työmailla on nyt huutava pula rakennuspeltisepistä.

– Työnantajat ovat osin aika pieniäkin yrityksiä, hyvin tyypillisesti 2–6 työntekijää työllistäviä. Jos sellaiseen työpaikkaan työllistyy, silloin vanhemmat työntekijät antavat kädestä pitäen tarvittavan opin kyseisiin työtehtäviin. Tässä suhteessa työharjoittelut ovat erittäin toimiva väylä työllistymiseen.

Fincke mainitsee, että monet alaa harkitsevat jännittävät työskentelykorkeutta, kun lähdetään tekemään rakennusten kattoja. Se on hänen mukaansa kuitenkin vain yksi osa rakennuspeltisepän ammattia.

– Nykyään työsuojelumääräykset ovat niin ehdottomat, että jokaisella työmaalla täytyy olla telineet. Kun kattoremontteja tehdään talviaikaan, kohteeseen tehdään monessa tapauksessa teltta työmaan sääsuojaksi. Telttaan saa valaistuksen ja lämmityksenkin, joten työolosuhteet ovat paljon aiempaa paremmat.

Perustutkinnon jälkeen opiskelijan on mahdollista suorittaa rakennuspeltisepän ammattitutkinto sekä rakennuspeltiseppämestarin tutkinto.

– Molemmat tutkinnot suoritetaan työn ohessa, jolloin annettavissa näytöissä arvioijat katsovat työnjäljen ja hyväksyvät tai hylkäävät sen.

Fincke kertoo, että monet hyvin työelämässä pärjäävät alkavat tekemään ensin toiminimellä, jonka jälkeen he kasvattavat toimintaansa ja ottavat jopa työntekijöitä.

– Moni iso peltisepänliike on käynnistynyt toiminimiyrittäjyyden kautta, josta toiminta on pikkuhiljaa kasvanut.

Työharjoittelupaikat haetaan opiskelijan puolesta

– Opettajat hakevat jokaiselle meidän opiskelijalle harjoittelupaikat. Kun oppilaat saadaan sopivaan harjoittelupaikkaan, parhaimmat varataan kesätöihin ja opintojen loppupuolella edelleen työelämään. Oppisopimusta hyödynnetään hyvin paljon erityisesti opintojen loppupuolella ja nykyään voidaan tehdä lyhyitäkin oppisopimuksia.

Ylönen toteaa, että varsinkin koulutussopimusten haku on opettajan vastuulla.

– Jos työt hoidetaan hyvin, se auttaa myös työelämän porttien aukeamisessa. Kun nämä ovat suhteellisen pieniä aloja tässä, eivät yritykset halua, että jokainen opiskelija käy erikseen kyselemässä töitä. Tästäkin syystä on parempi, että prosessi kulkee opettajan kautta, jolloin jokaiselle opiskelijalle löytyy tätä kautta juuri sopiva paikka.

Perinteiset alat työllistävät myös tulevaisuudessa

– Meiltä saa oikeasti hyvää lähiopetusta. Vaikka opiskelija aloittaisikin vähän eri aikaan kuin joku toinen, hänet otetaan ryhmään mukaan ja opettaja opettaa tätä kädestä pitäen. Meidän kautta on mahdollista työllistyä, mikäli halua ja motivaatiota löytyy. Vaikka yhteiskunnassa ammatit muuttuvat ja vaihtuvat, näillä meidän perinteisillä aloilla ei ole nähtävissä kovin isoja muutoksia, vaikka opiskeluun meilläkin kuuluu digitaalisuuden hallitseminen omien opintojen dokumentoinnin kautta, rehtori Pirjo Ylönen huomauttaa loppuun.

www.taos.fi

Muita uutisia