DataSato-hanke on onnistuneesti pilotoinut työkoneille ja palveluihin siiloutuneen datan siirtämistä maatilan omaan datavarastoon ja sieltä takaisin työkoneille. Samalla hanke on toteuttanut työtiedostojen langattoman siirtomenetelmän työkoneisiin. Viljelijän käyttöön eri lähteistä koottu data mahdollistaa käytännössä mm. puinnin valikoivan suunnittelun ja tuoton optimoinnin.

Centria-ammattikorkeakoulun koordinoima ”DataSato – datan ketterä hallinta työkoneista ja palveluista liiketoimintaan” -hanke keskittyy työkoneista ja palveluista saatavan datan hyödyntämiseen tilojen liiketoiminnassa.
Hankkeessa demonstroidaan holistinen ekosysteemi ja esitellään maatilojen datavirtoihin perustuvaa arvonmuodostusta. Eri IT-järjestelmiin laitteista, koneista ja palveluista siiloutunut tieto saadaan viljelijän hallitsemaan datavarastoon ja sieltä osaksi tuotannon ja tuotteiden arvoketjua.

– Tavoitteena on luoda ja esitellä maatilan oma datavarasto, jotta tiedot eivät leviäisi ainoastaan laitevalmistajien ja palveluntarjoajien pilvipalveluihin, kuvailee Centrian kehittämispäällikkö Janne Känsäkoski.

---

HUOM! DataSato-hanke esittäytyy MaatalousKonemessuilla osastolla 1d5.

---

Viljelijästä oman datansa valtias

Luonnonvarakeskuksen tutkijan Pasi Suomen mukaan DataSato-hankkeen tarpeellisuutta alleviivaa EU:n uuteen datastrategiaan liittyvä maatalouden data-avaruuden kehitys. Data-avaruuden kehitystä raamittavat strategian säädökset. Viljelijän kannalta yksi tärkeimmistä on datasäädös (Data Act), joka tuli voimaan tammikuussa 2024. Säädöksen soveltaminen alkaa 12.9.2025.

– Menossa on siirtymävaihe, jossa Eurooppaan luodaan reilun datatalouden raameja.

Uusilla säännöillä siitä, mitä dataa voidaan antaa käyttöön, kenelle ja mitä tarkoitusta varten, EU pyrkii lisäämään datan saatavuutta ja talouskasvua kaikilla aloilla, myös maataloudessa.

– Tieto on tällä hetkellä kaikilla toimijoilla omissa lokeroissaan, joista se halutaan saada liikkeelle.

Pääperiaatteena on, että datan omistajalla on valta luvittaa sen jakaminen kolmannen osapuolen käyttöön.

– Olemme demonstroineet, kuinka hajallaan olevaa dataa kootaan maatilan omaan datavarastoon, josta sitä voidaan luvittaa datanvälityspalvelun kautta kolmansille osapuolille, Pasi Suomi toteaa.

Datavarasto on liiketoiminnan ydin, joka mahdollistaa viljelijälle oman datan kaupallistamisen. Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutin johtavan tutkijan Hannu Haapalan mukaan viljelijän pitää saada konkreettista hyötyä datataloudesta, ennen kuin hän lähtee investoimaan siihen ja opettelemaan tarvittavia taitoja.

– Datasta pitää saada toinen sato, kuten DataSadossa tavoitellaan.

– Viljelijän oman datavaraston kehitys on konkreettinen askel, joka motivoi ottamaan datasta entistä enemmän hyötyä.

Viljelijät osallisiksi

Toimintansa alussa DataSato-hanke mallinsi eri palveluiden välisiä tietovirtoja. Mallinnusten perusteella ryhdyttiin luomaan erilaisia toiminnallisia skenaarioita.

– Keräsimme näkemyksiä viljelijöiltä mm. järjestämällä yhteisiä työpajoja, Janne Känsäkoski kertoo.

Seuraavaksi käynnistyi toteutusvaihe, jonka aikana Centrian johdolla hankkeen innovaatioryhmä on yhdessä yritysten ja viljelijöiden kanssa kehittänyt ja pilotoinut maatilan monimuotoisen datan siirtoa viljelijän omaan datavarastoon.

Käytön on oltava helppoa

Tuotteita viljelykasvien laatuominaisuuksien mittaamiseen tarjoava GrainSense Oy on hankkeessa datan tuottajan roolissa. GrainSensen operatiivisen johtajan Antti Leinosen mukaan hankkeessa on parhaillaan mielenkiintoinen vaihe, kun erilaisista laitteista ja palveluista kerättyjä datavirtoja on oikeasti nähtävissä.

– Tilanne on hedelmällinen uusien ideoiden syntymiselle. Viljelijän kannalta olisi hyvä, jos esimerkiksi sato- ja laatudata olisivat saatavana yhdestä palvelusta.

– Tällainen hanke tarjoaa erinomaisen testialustan paitsi dataekosysteemin teknisten ratkaisujen hiomiseen, myös viljelijän käyttökokemuksen kehittämiseen. Tärkeänä tavoitteena on helppous, eli käytettävyyden ja liiketaloudellisten seikkojen optimointi siten, että viljelijän ei esim. tarvitse hallita useita salasanoja tai maksaa eri palveluiden lisenssilaskuja moniin osoitteisiin. Parhaassa tapauksessa tuotettu data on niin arvokasta, että luvitettuaan dataansa eteenpäin esim. dataintegraattoreille, rahavirtaa kääntyykin viljelijän suoraksi ansainnaksi.

Laitetoimittajan näkökulmasta Antti Leinonen korostaa dataa keräävien laitteiden autonomiaa.

– Ratkaisujen tulisi olla mahdollisimman pitkälle itsekseen toimivia.

Muistitikut unholaan

Myös Janne Känsäkoski muistuttaa, että mitä vähemmän viljelijällä on erityyppisiä sovelluksia käytettävänään ja salasanoja muistettavanaan, sitä paremmin hän voi keskittyä ydinasiaan: maanviljelyyn.

– Yksi konkreettinen esimerkki on työtiedostojen lataaminen työkoneisiin. Vielä nykyisin sitä tehdään USB-muistitikuilla, joita pitää viljelijällä olla melkeinpä repullinen mukanaan.

DataSato-hankkeen puitteissa Centria on toteuttanut ISOBUS EFDI -standardin mukaisen työtiedostojen tiedonsiirtomenetelmän, jolla työtehtävät voidaan siirtää esim. tilan datavarastosta työkoneyhdistelmän tehtävänhallintalaitteeseen langattomasti, ilman muistitikkuja. Vastaavasti myös tieto tehdystä työstä siirtyy pilvipalvelun kautta koneelta datavarastoon.

Hankkeen kehittämä tiedonsiirtomenetelmä ei ole sidottu yhteen konemerkkiin tai tiettyihin merkkeihin, vaan se noudattaa yleisesti käytettyä ISOBUS EFDI -standardia.

– Kyseessä on yksi maailman pisimmälle viedyistä ISOBUS EFDI -pilvipalveluratkaisuista.

Tuoton optimointia valikoivalla puinnilla

Viljelijöitä kiinnostaa, millainen sato tulee olemaan eri lohkoilla ja onko sadossa laadullista vaihtelua.

Pasi Suomi kertoo, että hankkeessa mukana olevan Yield Systems Oy:n ratkaisut tekevät ennusteita puitavasta sadosta.

– Esimerkiksi viljan valkuaispitoisuus voi vaihdella alueittain. Ennustekartta mahdollistaa valikoivan puintisuunnitelman tekemisen ja siten erilaisten laatuerien puimisen.

– Hyödyllistä dataa kertyy myös puimisen aikana. Esimerkiksi GrainSensen mittausjärjestelmä puimurissa antaa tietoa viljan valkuaispitoisuudesta, kosteudesta ja niin edelleen.

Hannu Haapala vahvistaa, että tehtyjen kokeiden perusteella on mahdollista puida erilaiset viljan laatuerät erikseen, mutta haasteellista on pitää pienet erät erillään.

– Joissakin tapauksissa kannattaa harkita joidenkin kohtien puimatta jättämistä, ettei koko erän laatu vaarannu.

Tieto liikkuu turvallisesti Tritomin® välittämänä

Hanke on hyödyntänyt DataSpace Europen tarjoamaa Tritom®-palvelua, joka on Euroopan ensimmäinen rekisteröity datan välityspalvelu, jonka avulla viljelijät pystyvät luvittamaan datansa jakamisen eri toimijoille.

– Palvelun käyttäjät voivat Tritomin® kautta välittää ja vastaanottaa dataa turvallisesti, Pasi Suomi kiteyttää.

Ongelmasta ratkaisuun ja uusiin innovaatioihin

DataSato on EIP-hanke. Maaseudun innovaatioryhmien eli EIP-ryhmien (EIP = European Innovation Partnership) tavoitteena on ratkaista etukäteen tunnistettu, alkutuotantoon liittyvä ongelma, mistä voi syntyä uusi innovaatio tai toimintamalli.

EIP-hankkeessa perustetaan innovaatioryhmä, jossa ovat mukana sekä alkutuotantoyritykset että hankkeessa ratkaistavaan ongelmaan tai kehitettävään innovaatioon tarvittavat asiantuntijat.

– Rahoittaja edellyttää, että innovaatioryhmässä ovat mukana toimijat, jotka ongelman pystyvät ratkaisemaan. Näin on myös DataSato-hankkeessa, Janne Känsäkoski sanoo.

– DataSato hanke on merkittävä koko Euroopan tasolla. Olemme lähteneet liikkeelle aivan kärkipäässä.

Pasi Suomi puolestaan painottaa, että viljelijöiden osallistaminen toimintaympäristön kehittämiseen on DataSato-hankkeen valttikortti, samoin kuin valikoitujen käyttötapausten ”koeponnistaminen” yhdessä.

– Olemme pyrkineet löytämään valikoivan puinnin kaltaisia käyttötapauksia, joista on viljelijöille aidosti hyötyä.

Mukana MaatalousKonemessuilla

DataSato-hanke päättyy joulukuun 2024 lopussa.

– Esittelemme hankkeen saavutuksia MaatalousKonemessuilla, Janne Känsäkoski paljastaa.

– Loppuvuodelle on suunnitteilla myös päätösseminaari. Tarkempi hankkeen tulosten läpikäynti yhdessä viljelijöiden ja muiden kohderyhmien kanssa tapahtuu syyssesongin jälkeen.

Centria-ammattikorkeakoulu koordinoi myös hiljattain alkanutta valtakunnallista Datatalouskasvattamo-hanketta (rah. Euroopan maaseuturahasto). Hankkeessa luodaan osaamiskeskittymä, joka uudistaa maaseudun taloutta ja nopeuttaa maatalouden dataekosysteemiin liittyvien digitaalisten ratkaisujen käyttöön ottamista koko toimialalla.

– Tavoitteemme on, että Datatalouskasvattamon kautta viljelijät pääsevät syvällisemmin perehtymään datan hyödyntämiseen ja data-avaruuden toimintaympäristöön, mainitsee Pasi Suomi.

net.centria.fi/hanke/datasato

---

DataSato – datan ketterä hallinta työkoneista ja palveluista liiketoimintaan

Rahoittaja: Euroopan maaseuturahasto

Kesto: 31.10.2022 – 30.12.2024

Hankkeen toteuttavaan innovaatioryhmään kuuluvat:

• Centria-ammattikorkeakoulu (koordinaattori)
• Luonnonvarakeskus
• Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä
• Jyväskylän ammattikorkeakoulu
• Yield Systems Oy (tekoälyratkaisuja kasvien tuotannon arvoketjun kehittämiseen)
• GrainSense Oy (tuotteita viljelykasvien tärkeimpien laatuominaisuuksien mittaamiseen)
• CrossControl Oy (ohjausjärjestelmiä työkoneisiin ja laitteisiin)
• Junkkari Oy (kylvölannoittimia ja hakkureita)
• Sampo-Rosenlew Oy (leikkuupuimureita ja metsäkoneita)
• Tampereen yliopiston Porin yksikkö
• maatilayritykset: Niemelän tila (Kokkola), Verkatakkilan tila (Vihti), Räihän tila (Koskenpää) ja Lahti-Kallion tila (Karstula)