Luonnonvarakeskuksen hanke Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle, eli lyhyemmin MURU, edistää maatalouden ja ruokajärjestelmien sopeutumiskykyä välittämällä tietoa ruokajärjestelmän muutosjoustavuuteen vaikuttavista tekijöistä, tunnistamalla ruokajärjestelmän vahvuuksia ja tuottamalla ratkaisuja sen rakenteellisiin ja alueellisiin ongelmakohtiin yhdessä toimijoiden kanssa. Hankkeen toiminta-aika on 1.1.2022–31.12.2024.

– Kehittämällä muutosjoustavuutta voimme paremmin selvitä muutoksista ja häiriöistä, joita kohdistuu maatalouteen ja ruokajärjestelmään, tiivistää hankkeen tarpeellisuuden projektipäällikkö, tutkija Karoliina Rimhanen.

Haavoittuvuudet on tunnistettu

Luke on toteuttanut maaseutuun ja ilmastoasioihin keskittyneitä tiedonvälityshankkeita yli kymmenen vuoden ajan. Karoliina Rimhasen mukaan MURU-hankkeessa näkökulma on lisääntyvässä epävarmuudessa ja häiriöiden ennakoimattomuudessa, jotka maatalouteen kohdistuvat. Sopeutumiskyvyn ja muutosjoustavuuden kehittäminen on tärkeää, jotta ruoan saatavuus pystytään turvaamaan.

– Pitkittynyt koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat herättäneet ihmisiä huomaamaan, kuinka haavoittuvainen yhteiskuntamme ja samalla ruokajärjestelmämme on. Samaan aikaan suomalaista maataloutta vaivaa vakava kannattavuuskriisi, joka on seurausta mm. lannoitteiden ja energian hintojen noususta ja alhaisista tuottajahinnoista.

– Tiukassa tilanteessa tarvitaan konkreettisia keinoja ja käytännönläheistä tietoa siitä, miten muutoksista selvitään, kestävyyttä parannetaan ja elinvoimaisuutta lisätään, Rimhanen kuvailee.

– Esimerkiksi synteettisten lannoitteiden korvaaminen kierrätyslannoitteilla ja uusiutuvan energian tuotanto ovat keinoja vahvistaa kriisinkestävyyttä.

– Alan kaikki toimijat – viljelijät, neuvojat, hankkeiden henkilöstö, hallinnossa työskentelevät ja opettajat– tarvitsevat tukea omaan työhönsä ja ratkaisujen edistämiseen. Myös opiskelijat on tärkeää ottaa mukaan toimintaan, koska he ovat tulevaisuuden tekijöitä.

Monimuotoinen maatalous on vahva

Viljelyn tehostaminen on johtanut yksipuolistumiseen, mikä on monella tasolla riskialtista.

– Kansallisesti ajateltuna on tärkeää, että Suomessa säilyy maataloustuotanto maantieteellisesti mahdollisimman laajalla alueella. Se vahvistaa ruoantuotannon vakautta tilanteessa, jossa jollekin seudulle kohdistuisi esimerkiksi poikkeuksellinen ja yllättävä sääilmiö.

Yksipuolistuminen näkyy myös maatiloilla. Monimuotoisuutta voitaisiin edistää lisäämällä viljeltäviä kasvilajeja saman vuoden aikana ja monipuolistamalla viljelykiertoa.

– Muutostarve on tunnustettu. Viljelijät ovat todella kiinnostuneita kehittämään toimintaansa ja tekevät paljon töitä sen eteen, Karoliina Rimhanen kertoo.

– Taloudellinen tilanne rajoittaa mahdollisuuksia tehdä niitä hyviä tekoja, joiden tiedettäisiin edistävän kestävyyttä ja ilmastoviisautta. Paljon voidaan kuitenkin tehdä yhteistyöllä. Lisäksi tarvitaan poliittisia päätöksiä ja positiivista ilmapiiriä. Kyse on niin merkittävistä asioista, että yhteiskunnan tuki olisi toivottavaa.

Vaikutuksia huoltovarmuuteenkin

Karoliina Rimhanen toteaa, että viljelijän kannalta monimuotoisuuden lisääminen on hyödyllistä, sillä se parantaa pellon tuottavuutta ja kasvukuntoa, ja siten lisää resilienssiä esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamiin sään ääri-ilmiöihin.

– Valkuaiskasvien viljelyn lisäämisellä olisi iso merkitys jopa Suomen huoltovarmuuden kannalta. Tällä hetkellä valkuaisrehua tuodaan Suomeen paljon ulkomailta. Jos toimituksiin tulisi häiriöitä, kotimainen raaka-aine olisi etu.

– Monimuotoisuuden lisäämisen tulisi kuitenkin olla viljelijälle järkevä vaihtoehto. Viljelijällä täytyy olla markkinat sille, mitä hän tuottaa, joten yhteisymmärrykseen olisi päästävä koko tuotantoketjussa, painottaa Rimhanen.

Vuorovaikutus luo ideoita

MURU-hanke tiedottaa mm. tutkimusuutisista, hallinnon ohjelmista ja alueellisten hankkeiden tuotoksista, mutta Karoliina Rimhanen korostaa, että tiedon välittämisen ohella hanke mahdollistaa ihmisten välisen kohtaamisen, keskustelun ja ideoinnin.

– Se, miten muutokset vaikuttavat ja miltä ne ihmisistä tuntuvat, voi vaihdella todella paljon. Toimijoiden välinen aito vuorovaikutus on keskinäisen ymmärtämisen ja kokonaisuuden hahmottaminen kannalta elintärkeää.

– Kun syntyy luottamukseen perustuvaa tiedonvaihtoa ja yhteistyötä, voi syntyä uudenlaisia ratkaisuja ongelmiin. Kokemus osallisuudesta myös voimaannuttaa toimijoita.

Tapahtumia eri puolilla Suomea

MURU-hanke tuottaa tapahtumia ja materiaaleja, joiden avulla viljelijät saavat tukea ilmastoviisaaseen ja muutosjoustavaan tulevaisuuteen sopeutumiseen. Valtakunnallisena hankkeena MURU voi tuoda paikallisia erityispiirteitä laajempaan tietoisuuteen ja nostaa esiin paikallisesti toimiviksi todettuja ratkaisuja.

– Tapahtumien sisältöjen suhteen kuuntelemme kentältä tulevia toiveita. Tarkoitus on huomioida paikallinen näkökulma ja tarjota kohderyhmälle mielenkiintoisia ja hyödyllisiä tilaisuuksia, Karoliina Rimhanen kertoo.

– Ensi syksynä järjestämme mm. kolme työpajaa yhteistyössä maatalousalan oppilaitosten kanssa. Tavoitteenamme on välittää monipuolista ja käytännönläheistä tietoa eri puolilla Suomea sekä mahdollistaa keskustelua ja verkostoitumista, jotta toimijat voisivat yhdessä kehitellä ideoita ja löytää käyttökelpoisia keinoja edistää muutosjoustavuutta. Työpajat ovat kaikille avoimia tilaisuuksia.

– On tärkeää huolehtia siitä, että työpajojen anti ei valu hukkaan, vaan syntyneitä ideoita päästään jatkotyöstämään esimerkiksi uusiksi hankkeiksi tai muiksi yhteistyön muodoiksi, Rimhanen muistuttaa.

– Työpajojen lisäksi toteutamme webinaarisarjan, jossa käsitellään resilienssin merkitystä ja sen parantamista ruokaturvan kannalta.

Verkkosivut osoitteessa www.ilmastoviisas.fi

MURU-hankkeen tapahtumissa käsiteltäviä aiheita ovat esimerkiksi ravinneomavaraisuus ja hajautettu energiatuotanto, peltomaan kasvukunto ja vesitalous, tuotannon monimuotoistaminen viljely- ja tilatasolla, hiiliviljely, turvepeltojen ilmastoviisaat käyttötavat, älymaatalous, täsmäviljely ja tiedon käyttö resurssitehokkaassa viljelyssä, tietojärjestelmien suojaus ja varajärjestelmät.

– Kaikki hankkeessa tuotetut materiaalit kootaan www.ilmastoviisas.fi-sivustolle. Tapahtumia myös striimataan mahdollisuuksien mukaan, Karoliina Rimhanen sanoo.

Ruokajärjestelmän toimijat verkostoituvat

MURU-hanke luo ruokajärjestelmän toimijoista muodostuvaa valtakunnallista verkostoa, jonka tavoitteena on synnyttää yhteiskunnallista keskustelua maatalouden ja ruokajärjestelmien sopeutumiskyvyn ja muutosjoustavuuden parantamisesta.

Verkoston luomisessa MURU-hanke tekee yhteistyötä toisen valtakunnallisen tiedonvälityshankkeen, KIKE:n, kanssa (Kiertotaloudesta lisää kilpailukykyä elintarvikevientiin), jota koordinoi Fennopromo Oy. KIKE-hanke opastaa elintarvikealan pk-yrityksiä kehittämään ilmastoystävällisiä tuotteita ja edistämään niiden avulla vientiä.

– MURU keskittyy alkutuotantoon ja maanviljelijöihin, kun taas KIKE toimii tuotantoketjun loppupäässä. Hankkeet tukevat mukavasti toisiaan. Hankkeita rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma.

Tavattavissa Farmarissa

Tiedonvälityshankkeena MURU hyödyntää laajalti monikanavaisen viestinnän keinoja.

– Nettisivut osoitteessa ilmastoviisas.fi ovat olleet käytössä jo aikaisemmissa hankkeissa. Kirjoitamme blogeja ja päivitämme www.ilmastoviisas.fi-sivustoa, joka uudistuu ensi syksynä.

– Uutiskirjeitä meiltä lähtee säännöllisesti, ja aktiivisessa käytössä ovat myös sosiaalisen median kanavista Facebook, Twitter ja YouTube. Olemme mukana myös tämän kesän Farmari-näyttelyssä, tervetuloa juttelemaan, toivottaa Karoliina Rimhanen.

www.ilmastoviisas.fi
Facebook
Twitter
YouTube