Rakennusala ei taivu suhdanne-ennusteiden edessä, vaikka rakennusalan tuotannon ennustetaan supistuvan.

– Tänä vuonna 2022 rakentamisen määrä vielä jopa kasvaa. Viime vuonna koettiin rakentamisessa piikki. Suomessa aloitettiin ennätyksellisen paljon asuinrakennuskohteita. Niiden valmistumisen jälkeen asuntotuotanto hiljenee, kertoo Lujatalo Oy:n toimialajohtaja Heikki Jalkanen.

Jalkanen on valmis uskomaan ennusteisiin rakentamisen vauhdin hidastumisesta ja näkee sille useita syitä: yleinen taloustilanne, kuluttajien luottamuksen heikentyminen, inflaation kiihtyminen, rakennustuotteiden, materiaalien ja polttoaineiden hintojen nousu, energian kallistuminen ja sen saatavuus sekä korkojen nousu. Jalkanen on myös huolissaan valtion velanotosta ja niiden odotettavissa olevista hoitokuluista.

Lujatalolla asuntokauppa on käynyt vielä varsin hyvin, vaikkakin panoshintojen nousu on jyrsinyt kannattavuutta. Yrityksessä on havaittu merkkejä asuntokaupan hiipumisesta. Ihmisten päätöksenteko on vaikeutunut. He ovat tulleet epävarmoiksi ja epäröiviksi.

Hankkeiden toteutuminen on tärkeää

Kukaan ei jää osattomaksi suhdanteiden muutoksissa. Myös tilaajataho seuraa tiiviisti tilanteiden kehittymistä.

– Hintojen muutosten ja materiaalien saatavuuden heikko ennustettavuus on lisännyt riskejä, kertoo toimitilajohtaja Hannu Väänänen Kuopion Tilapalvelusta. Hän pitää hyvänä, että riskien arviointia ja niiden jakamista on voitu suorittaa etukäteen rakennushankkeiden eri osapuolten kesken.

Elvytystoimia tarvitaan nyt

Syyskuun alussa työ- ja elinkeinoministeriön pk-yritysten suhdannebarometrin julkaisun yhteydessä elinkeinoministeri Mika Lintilä totesi, että vaikka epävarmat ajat tuntuvat monilla yrittäjillä nyt kouriintuntuvasti, tulokset eivät ole vielä lohduttomat. Lintilä kannustaa toimenpiteisiin: Yrittäjyyden edellytyksiä on syytä tässä tilanteessa edistää muun muassa liiketoimintamahdollisuuksia kehittämällä.

Rakennusalalla on totuttu yhteistyöhön ja valmiita etsimään ratkaisuja edessä häämöttäviin ongelmiin. Kuopion Tilapalvelujen Hannu Väänänen ehdottaa energiasaneerausten ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisen tukemista, joka nopeuttaisi hankkeiden liikkeellelähtöä.

Joensuun rakennustarkastaja Jukka Hyttinen on Väänäsen kanssa samoilla linjoilla energiahankkeisiin satsaamisessa.

– Vanhemmissa asunnoissa on isot kulut ja tässä tilanteessa olisi nyt oikea sauma. Jos hiljenee muutenkin, energiaremontteihin olisi hyvä satsata. Se pidentäisi asuntojen käyttöikää, eikä kansantalous pysähtyisi ihan kokonaan.

Rakennustarkastaja Hyttinen pitää kaupunkien kaavoituksen ja rakennusvalvonnan toiminnan sujuvoittamista tärkeänä, varsinkin nyt tässä muuttuneessa tilanteessa. Hyttinen tietää, että moni kunta kärsii resurssipulasta ja ehdottaa esimerkiksi:

– Jos muualla Suomessa on vähän hiljaisempaa, voisiko vapautunutta kapasiteettia käyttää kasvukeskusten avuksi, hän kysyy. Sähköinen järjestelmä sen sallisi.

Vihreä siirtymä on Hyttisen mielestä positiivinen asia, joka olisi pitänyt tehdä jo aikaisemmin. Nyt se tulee väkisin. On oltava omavarainen, satsataan nyt tähän uusiutuvaan energiapuoleen, joka on pidemmällä ajanjaksolla tärkeä etu.

Puhalletaan yhteen hiileen

Jukka Hyttisen tavoin myös Lujatalon Heikki Jalkanen pitää tärkeänä, että kuntien kaavoitusprosesseista tehtäisiin ketterämpiä. On huolehdittava, että kaavassa on riittävästi maamassaa mihin rakentaa, ja jos uusia yrityksiä syntyy, kaavoituksen pitäisi pystyä vastaamaan kysyntään nopeasti ja joustavasti.

Jos suhdannenäkymät heikentyvät, Jalkanen toivoisi valtion aloittavan elvytystoimia, esimerkiksi palauttamalla korjausavustukset taloyhtiöille, vaikka vain määräajaksi.

Jalkanen kannustaa käynnistämään odottamassa olevia koulu-, päiväkoti- ja hoivakotihankkeita. Myös hyvinvointialueilla on investointitarpeita, sairaalarakentamista sekä pelastusasemahankkeita. Investointeihin sijoitetut eurot kyllä palautuvat suuressa määrin veroina takaisin kuntaan. Myös korjausvelkaa on Itä-Suomessa paljon ja sen pienentämiseksi on kovia paineita, joten valtiolta toivotaan elvyttäviä toimenpiteitä.

RIA-liiton puheenjohtaja Tommi Luukkonen toivoo apuja ARA-tuotannosta.

– Koska rakennusliikkeillä on tähän asti ollut paljon töitä, ne eivät ole jättäneet tarjouksia ARA-kohteista, tai jos ovatkin, tarjoushinnat ovat niin korkeita, etteivät ne ole ARA:ssa menneet läpi.

Luukkonen uskoo, että lähiaikoina ARA-tuotannon tarjoaminen ja urakkakilpailujen tarjoaminen rakennusliikkeiltä tulee lisääntymään. Tarvittaisiin nyt pikaisesti antaa ARA:lle lisävaltuuksia myöntää rahoituksia erilaisille hankkeille sekä jonkin verran joustoa hintojen hyväksymiseen.

Energiatehokkuuden parantaminen ratkaisuksi korjausvelan pienentämiseen

– Korjausvelasta ei ole vielä laajemmin puhuttu, mutta se tulee rävähtämään silmille seuraavien vuosien aikana. Suomi on tehnyt sellaiset ilmastotavoitteet, että niiden saavuttaminen on suuri haaste, Luukkonen maalailee.

Nykyisille rakennuksille on asetettu aika kohtalokkaan kovia tavoitteita. Hän patistaa ryhtymään toimenpiteisiin energiatehokkuuden parantamiseksi. Tommi Luukkosen mielestä asia koskee yhtä lailla omakotitaloja kuin taloyhtiöitäkin.

– Uusien energiamuotojen tuleminen on luonut positiivista odotusta. Aurinkopaneeleista on jo hyviä kokemuksia. Ilma-, vesi- ja maalämpöpumput ovat myös erittäin hyviä ratkaisuja.

Jos rakentamisen volyymi alkaa tippua, Luukkonen on valmis tivaamaan valtiolta keinoja, joilla saataisiin valtavaa korjausvelkaa pienennettyä, niin rakennuksissa kuin infrassakin.

Tekstilähde: Rakennusteollisuus ry / Heikki Luukkonen