LinkedinFacebook
Pyydä tarjous

Lämpöpumppujen myynti kasvoi 25 prosenttia

Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPUn toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen
Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPUn toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen
18.01.2022 | Rakentaminen, Yrityselämässä tapahtuu

Polttoon pohjautuvasta lämmityksestä tulee merkittävä määrä Suomen hiilidioksidipäästöistä. Fossiilisten polttoaineiden käytöstä, mutta pidemmällä tähtäimellä myös biopolttoaineiden polttamisesta, on päästävä eroon ilmastomuutoksen taltuttamiseksi. Suomen olosuhteissa hyvin usein toimivin ja kannattavin ratkaisu polttovapaaseen siirtymään ovat lämpöpumput. Ne pystyvät sähköenergian avulla hyvin tehokkaasti hyödyntämään ympäristön alhaisiakin lämpöjä ja hukkalämpöjä niin lämmitykseen kuin jäähdytykseenkin. Onneksi lämmityksen sähköistyminen on Suomessa jo todella hyvässä vauhdissa. Suomen 1,2 miljoonaa lämpöpumppua tuottavat jo lähes 20 % lämmityksestä. Kiitos investointien hyvän kannattavuuden lämpöpumppumarkkinan vauhti vaan kiihtyy. Markkina kasvoi vuonna 2021 yli 25 prosenttia.

Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n tilastojen mukaan viime vuonna asennettiin 130.000 lämpöpumppua ja niihin investoitiin 800 miljoonaa euroa. Suurin investoriryhmä oli pientalojen ja kerrostalojen omistajat. Suomen reilun 1,2 miljoonan lämpöpumpun investoinnin kokonaisarvo on jo 7 miljardia euroa. Vuonna 2021 kaiken tyyppisten lämpöpumppujen myynti kasvoi.

Osittain öljykattiloiden vaihtotuen siivittämänä suurimmat kasvuluvut saavutettiin ilma-vesilämpöpumpuille (IVLP), peräti yli 50 %. Vuonna 2021 niitä myytiin 12.500 kappaletta. Myös maalämpöpumppumarkkina (MLP) kasvoi ripeästi lähes 10.000 pumppuun. Niitä asennettiin pientalojen lisäksi entistä enemmän isoihin kohteisiin, kuten kerrostaloihin, palvelurakennuksiin, mutta myös alue- ja kaukolämmön ja jäähdytyksen tuotantoon. Maalämpöjärjestelmien euromääräinen kasvu oli 20 % luokkaa. Hukkalämpöjen talteenotto lisääntyi paitsi isoissa teollisuuden, jätevesien yms. talteenottokohteissa niin myös kerrostalojen poistoilman talteenotossa. Reilut 500 kerrostaloa alkoi säästää jopa 50 % kaukolämpöä poistoilmalämpöpumpulla (PILP) ja hyvin monet niistä siirtyivät kokonaan pois kaukolämmöstä joko maalämmön tai yhdistetyn poistoilma- ja maalämpöpumpun käyttäjiksi. Pientaloissa poistoilmalämpöpumput menevät pääosin uusiin taloihin. Myös siinä sektorissa oli hyvä 20 %:n kasvu.

Ilmalämpöpumppujen (ILP) asennusmäärä puhkaisi viime vuonna jo 100.000 kappaleen rajan. Jäähdytyksen yleistyminen kerrostaloissa lisäsi ennestään kuumaa ilmalämpöpumppumarkkinaa. Valtaosa ilmalämpöpumpuista menee kuitenkin sähkölämmitteisten talojen ja vapaa-ajan asuntojen lämmityssähkön säästäjiksi. Toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU:sta arvioi, että kerrostalojen jäähdytys-ILPien osuus on 10–15 % ILP-markkinasta.

Lämpöpumppualan tulevaisuus näyttää hyvältä

Ostoskeskuksien, palvelurakennusten, logistiikkakeskusten lämmitys ja jäähdytys hoidetaan yhä useammin kiinteistökohtaisilla megawattiluokan lämpöpumpuilla. Kauko- ja aluelämmön ja -jäähdytyksen tuotantoon lämpöpumppuhankkeita on vireillä kymmenittäin. Teollisuuskohteiden, datakeskusten ja jäähdytyksen hukkalämpöjen hyödyntäminen edellyttää lähes aina lämpöpumpputekniikkaa. Lämpöpumppujen tekniikka kehittyy. Niiden suoritusarvot sekä saavutettavat lämpötilatasot ovat nousseet vauhdilla, joten sovelluskohteita löytyy koko ajan lisää korvaamaan fossiilisia polttoainetta, polttamista ja myös sähköä. Vuonna 2022 tuleva isojen lämpöpumppukohteiden sähköveroluokan lasku tulee kiihdyttämään tätä markkinaa entisestään.

Lämpöpumppuala on hyvässä vauhdissa, mutta lämpöpumppujen tulevaisuuden näkymät ovat vielä hurjemmat. EUn FIT55-paketin suunnittelemaan lämmityksen riittävään sähköistämiseen vuonna 2030 tarvitaan 50 miljoonaa lämpöpumppua eli Euroopan nykyisen 15 miljoonan lämpöpumpun kannan kolminkertaistaminen.

– Suomessa lämpöpumppuinvestointeja tullaan tällä vuosikymmenellä tekemään noin 10 miljardilla. Noilla investoinneilla lämpöpumppujen määrä saadaan nousemaan yli 2 miljoonaan kappaleeseen. Niiden lämmöntuotanto vuonna 2030 on noin 25–30 TWh/a eli noin 30 % Suomen rakennusten lämmitystarpeesta. Valtaosa lämpöpumppuinvestoinneista tulee, kuten nykyäänkin, erillislämmitykseen, mutta enenevässä määrin lämpöpumppuja ilmestyy paitsi kaukolämmön ja -kylmän tuotantoon niin myös kaukolämpöputkien toiseen päähän rakennuskohtaisten hukkalämpöjen ja lähienergian hyödyntämiseen. Ehkäpä samalla myös koko kaukolämpö-termi alkaa inflatoitua ja muuttua lämpöenergian siirtojärjestelmäksi. Olennaisessa roolissa tässä murroksessa ovat uusien liiketoimintamallien käyttöönotto ja investoreiden ja investointi-intressien löytäminen. Energian myyminen, säästäminen ja lähienergioiden käyttö täytyy mahtua samoihin palvelutuotteisiin, arvelee SULPUn toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen.

Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi, että maailmassa on 1,8 miljardia lämpöpumppua vuonna 2050.

www.sulpu.fi

Muita uutisia