Finnoosta rakentuu Länsiväylältä merenrantaan asti ulottuva 17 000 asukkaan kaupunginosa, jonka korkea keskusta syntyy metroaseman päälle ja ympärille. Merenranta ja monipuoliset palvelut tulevat erottamattomaksi osaksi uutta kaupunginosaa. Alueelle on suunniteltu kattavat päivittäispalvelut sekä koulu ja päiväkoti. Finnoosta on toimivat joukkoliikenneyhteydet. On vaatinut paljon suunnittelua, jotta ollaan päästy ekologiseen ja korkealaatuiseen toteutukseen.

Päätös metrolinjan jatkamisesta Matinkylästä Kivenlahteen oli tärkeää Finnooseen rakentuvan uuden asuinalueen näkökulmasta. Espoon lounaiskulman asukasmäärä kasvaa niin paljon, että syöttöliikenne Matinkylään ei olisi ollut toimiva ratkaisu.

– Mielestäni oli erittäin onnistunut päätös, että metro viedään kokonaan maan alle, projektinjohtaja Kimmo Leivo kertoo.

– Jos katsoo länsimetron kakkosvaihetta, siinä on vanhoja aluekeskuksia, Kivenlahti, Espoonlahti, Soukka ja Kaitaa. Tässä joukossa Finnoo (entinen Suomenoja) on ollut joskus toissijaisessa roolissa.

Finnoo oli Leivon mukaan se valkoinen läiskä kartalla, jota oli mahdollisuus alkaa kehittämään, koska siellä ei ollut rasitteita, vaikka vanhoja asuntoja onkin paljon. Finnooseen sijoittui aiemmin toisarvoista toimintaa, kuten varastoja, kaupungin varikkoa, vedenpuhdistuslaitos, voimalaitos ja peltihalliteollisuusaluetta. Nyt siellä on mahdollisuuksia ja tilaa isomman kaupunginosan kehittämiseen.

– Finnoossa pääsimme aloittamaan lähes puhtaalta pöydältä, kun aloimme tehdä alueeseen liittyviä selvityksiä. Teimme yhdessä Kaitaa-Iivisniemen kanssa kehitysalueen, jolle päättäjät asettivat tavoitteet. Kehitystä alettiin viemään eteenpäin kolmena osayleiskaavana: Kaitaa-Iivisniemi omanaan ja Finnoo kahtena osayleiskaavana. Alunperin kyseessä oli yhdistetty alue, jolle asukas- ja muut toimintatavoitteet asetettiin.

Leivo mainitsee, että Finnoossa tehtiin ensin Finnoon osayleiskaava, metroaseman seutu ja pohjoisosa. Kun se tuli lainvoimaiseksi, alettiin tekemään asemakaavoitusta.

– Nyt meillä on neljä lainvoimaista asemakaavaa sillä alueella ja yksi on korkeimmassa hallinto-oikeudessa kumoutunut, eli Finnoon keskustan kaava. Sille tehdään seuraavassa vaiheessa tarvittavat tekniset korjaukset ja se laitetaan uudelleen käsittelyyn. Finnoon sataman osayleiskaavaa on tehty nyt vuosi. Tavoitteena on saada se päättäjille ensi vuonna. Alueeseen kuuluvat voimalaitoksen eteläpuoleiset alueet, eli nykyinen satama-alue ja merialuetta.

Leivo toteaa, että Finnoon sataman osayleiskaavan kautta voidaan kirjoittaa alueen merellisyys auki, joka on ollut alueen yksi tärkeimpiä markkinointikärkiä.

– Rantatontit tulevat olemaan kaikkein halutuimpia. Niiden aika on, kun saamme tarvittavat kaavat.

Finnoon liikenteellinen saavutettavuus on hyvä

Leivon mukaan metrovyöhyke, ja pääkaupunkiseutu ylipäänsä, kiinnostaa kaikkia valtakunnallisia rakennusliikkeitä.

– Kasvukaupungeissa rakentamisen tahti ei ole muuttunut korona-aikana, vaan se on jatkunut kuten ennenkin. Kaikki tiedostavat metrovyöhykkeen haluttavuuden ja ovat meidän tontinluovutuksissamme säännöllisesti mukana. Siellä on mukana myös muutamia yksityisiä maanomistajia, jotka ovat halunneet kehittää maitaan lähinnä asuntotuotantoon.

Leivon mukaan Espoon luoteiskulma tarjoaa yrityksille hyviä mahdollisuuksia.

– Keskushakuisuus työpaikkamielessä on ehkä vähän laantunut, entistä enemmän on alettu katsoa kehien paikkoja, joissa on hyvä saavutettavuus. Toimiva raide- ja kumipyöräliikenne muodostavat merkittävän vetovoimatekijän Finnooseen. Kansainvälisille kiinteistösijoittajille raideyhteys on jo perusvaatimus. Espoossa on myös paljon koulutettua työvoimaa. Tässä on lähellä monia asuinalueita, joissa yritysten työntekijöille on tarjolla runsaasti erilaisia asuin- ja harrastemahdollisuuksia.

Urbaania kerrostalorakentamista

– Toistaiseksi kaavassa on pelkästään kerrostalopainotteista tuotantoa. Kaupungin päättämän asuntopolitiikan mukaisesti tarjolla on tuotantoa eri hallintamuodoilla: vapaarahoitteista, omistusvapaarahoitteista, vuokraa, korkotuettua, asumisoikeutta, aravavuokraa ja niin edelleen. Finnoosta on tarkoitus rakentaa urbaani kaupunginosa. Finnoon vieressä sijaitsevat isot Kaitaan omakotialueet.

Leivo mainitsee, että kerrostalojen korkeuden vaihtelevat 4-5 kerroksesta aina yli 20 kerrokseen.

– Meille tulee ns. korkea keskusta, joten useampi talo menee yli 20 kerroksen korkeuteen. Menemällä ylöspäin saadaan säilytettyä myös alueen vihreys. Talojen korkeuseroilla kaupunkikuvaa pyritään saamaan vaihtelevaksi ja mielenkiintoiseksi. Finnoon keskustaan tulee kaupallinen ostoskeskustyyppinen hanke, jossa on asuntoja rinnalla. Tietyille liikennevirta-alueille mahdollistetaan myös kivijalkaliiketilaa.

Finnoo valmistuu pienalueittain ja rakentaminen jatkuu vuosikymmeniä

Espoon kaupunki luovuttaa omistamiaan maita hakumenettelyiden kautta. Rakentaminen tulee jatkumaan vuosikymmeniä tietyssä ympäristössä, mutta se pyritään saamaan pienalueittain valmiiksi ja asukkaat muuttamaan alueelle. Lisäksi viereen on suunniteltu asukaspuisto, joka toimii asukkaiden henkireikänä.

– Nyt asuntotuotanto on saatu jo hyvin liikkeelle. Yksityiset ovat saaneet omia hankkeitaan luvitettua ja suunnitelman mukainen tuotantovauhti alkaa olla hiljalleen jo käynnissä. Me rakennamme infraa etupainotteisesti kuntoon, jotta kunnallistekniset liittymät ja katuverkostot olisivat kunnossa, kun tonttijalostaminen alkaa, Leivo kertoo.

Aluerakentamisessa hyödynnetään myös puuta

Kaksi eri toimijaa rakentaa Finnooseen yhteensä viisi puukerrostaloa.

– Alueella on yksi puurakentamisen kortteli, jonka tontit on jo korvamerkitty. Seuraamme näitä hankkeita mielenkiinnolla. Pyrimme olemaan materiaalineutraaleja, mutta kukaan ei vielä tiedä, ovatko puurakenteiset rakennukset vielä 50 vuoden päästä hyvässä kunnossa.

Leivo kertoo, että puuta on käytetty myös Finnoon infrarakentamisessa, esim. kevyen liikenteen sillat ovat design-puusiltoja.

– Ne ovat erittäin onnistuneita pieniä yksityiskohtia. Yksi alueen houkuttelevuustekijä on design, jota tuodaan esille silloissa ja alikuluissa sekä muissa katurakenteissa. Design on osa alueen suunnitteluprosessia.

www.espoo.fi/finnoo

Artikkeli on julkaistu Uudenmaan Rakennusmaailma -lehdessä 3/2021 (asuntomessunumero).