Tampereen yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Aalto-yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston valtioneuvostolle laatiman tutkimuksen mukaan suurin osa Suomessa yleisesti käytössä olevista ulkoseinärakenteista pärjää myös muuttuvassa ilmastossa. Sen sijaan palvelutalojen sekä asuntojen lämpötilat nousevat korkeiksi jo nykyisessä ilmastossa ja ilman lisätoimia korkeiden lämpötilojen aiheuttamat terveyshaitat tulevat lisääntymään huomattavasti.

Ulkoseinärakenteissa tärkeintä on rakenteen kuivumismahdollisuus

Tutkimuksen mukaan nykymääräysten mukaisesti toteutetuissa rakenteissa homeenkasvun riski myös tulevaisuuden ilmastossa on pieni. Hyvän rakennusfysikaalisen toimivuuden edellytyksiä ovat ulkoverhouksen takana oleva avoin tuuletusrako, viistosadetta heikosti läpäisevä julkisivupinta sekä heikosti homehtuvat materiaalit.

Sen sijaan homehtumisriski nousee sellaisissa ulkoseinärakenteissa, jotka päästävät viistosadetta lävitseen, pidättävät vettä rakenteen huokosverkostossa (tiili, läpäisevä betoni) ja tuuletus on heikkoa. Vakavin tilanne sekä nykyisessä että tulevassa ilmastossa on puurunkoisissa omakoti- pari- ja rivitaloissa, joissa julkisivuna on tiiliverhous huonosti toimivalla tuuletusraolla.

Siten myös rakenteiden säilyvyyden kannalta oleellista on, että säälle alttiissa rakenteissa kosteus ei joko pääse kertymään rakenteisiin tai jos pääseekin, se pääsee myös hallitusti kuivumaan.

Vesistötulvat ovat alueellinen ongelma, joka koskettaa erityisesti omakoti- ja paritaloja tulvariskialueilla. Kyseiset alueet ovat tunnettuja tulvariskialueita, mutta rankkasateiden aiheuttamien kaupunkitulvien vaikutusten arviointi on huomattavasti vaikeampaa, koska siihen vaikuttavat oleellisesti kaupunkien viemäriverkostojen kapasiteetti ja sadeveden maaperään imeytymismahdollisuudet.

Passiiviset auringonsuojaratkaisut eivät riitä

Palvelutalojen ja asuntojen ylilämpeneminen erityisen kuumina hellekesinä ja sen aiheuttamien terveyshaittojen riski on melko korkea jo nykyilmastossa ja kasvaa entisestään tulevaisuuden ilmastoskenaarioilla. Passiivisilla auringonsuojaratkaisuilla ja tuuletusikkunoiden käytöllä voidaan vähentää ylilämpenemistä merkittävästi ja kustannustehokkaasti, mutta ne eivät yksistään riitä torjumaan ylilämpenemistä ja takaamaan viihtyisiä lämpöoloja tyypillisissä suomalaisissa rakennuksissa. Niiden lisäksi tarvitaan myös aktiivista jäähdytystä erityisesti helleaaltojen aikana. Jäähdytys tulisi kohdistaa rakennuksiin, joissa asuu ikäihmisiä, sillä heillä terveysriskit ovat suurimmat.

Suositukset rakennusten kosteusvaurio- sekä ylilämpenemisriskin vähentämiseksi

Tutkimuksen pohjalta asiantuntijat suosittelevat seuraavia toimia kosteusvaurio- sekä ylilämpenemisriskin vähentämiseksi muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa.

Rakennuksen kosteusvaurioriskin vähentäminen:

• rakenteiden kunnon selvitys systemaattisella kuntotutkimuksella, johon kuuluu myös rakennuksen vaipan ilmanpitävyysmittaukset
• riskialttiiden rakenteiden korjaaminen ajoissa
• rakennuksen ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmän tasapainotus erityisesti tiivistävien korjaustoimien jälkeen.

Rakentaminen tulva-alueille ja hulevesien hallinta:

• tunnistetuille tulva-alueille ei kaavoiteta rakentamista ilman riittäviä tulvasuojauksia
• hulevesijärjestelmien mitoitus oleellisesti nykyistä suuremmille vesimäärille tulevissa peruskorjaustöissä
• suurempien hulevesimäärien imeytys viheralueille erityisesti uusilla rakennettavilla alueilla.

Rakennuksen ylilämpenemisen hallinta:

• lisäohjeistusta ylilämpenemisen torjuntaan passiivisten ratkaisujen avulla
• aktiivisen jäähdytyksen lisääminen ensisijaisesti rakennuksissa, joissa on yli 65-vuotiaita tai kroonisista sairauksista kärsiviä
• huonelämpötilan lämmityskauden ulkopuolisten toimenpiderajojen (STM 545/2015) tarkistus.

Rakennuksen kosteusvaurioriskin vähentäminen:

• rakenteiden kunnon selvitys systemaattisella kuntotutkimuksella, johon kuuluu myös rakennuksen vaipan ilmanpitävyysmittaukset
• riskialttiiden rakenteiden korjaaminen ajoissa
• rakennuksen ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmän tasapainotus erityisesti tiivistävien korjaustoimien jälkeen.

Rakentaminen tulva-alueille ja hulevesien hallinta:

• tunnistetuille tulva-alueille ei kaavoiteta rakentamista ilman riittäviä tulvasuojauksia
• hulevesijärjestelmien mitoitus oleellisesti nykyistä suuremmille vesimäärille tulevissa peruskorjaustöissä
• suurempien hulevesimäärien imeytys viheralueille erityisesti uusilla rakennettavilla alueilla.

Rakennuksen ylilämpenemisen hallinta:

• lisäohjeistusta ylilämpenemisen torjuntaan passiivisten ratkaisujen avulla
• aktiivisen jäähdytyksen lisääminen ensisijaisesti rakennuksissa, joissa on yli 65-vuotiaita tai kroonisista sairauksista kärsiviä
• huonelämpötilan lämmityskauden ulkopuolisten toimenpiderajojen (STM 545/2015) tarkistus.

Selvitys on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Tekstilähde: Valtioneuvosto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos