– Jyväskylässä toimimme kolmella osa-alueella, sanoo Siraten aluejohtaja Juha Takkunen.

– Ensinnäkin teemme kiinteistöjen kuntoon sekä sisäilman ylläpitämiseen ja sen laatuun liittyviä tutkimuksia. Toiseksi toimimme rakentamisen laadun varmistuksessa, eli pyrimme ohjaamaan rakentamista siten, että valmistuvassa kiinteistössä olisi mahdollisimman hyvä sisäilma. Kolmanneksi tarjoamme työhygieenisiä selvityksiä.

Säädökset ovat uudistuneet

Rakentamisen laatua ohjaavat säädökset ovat viime aikoina muuttuneet, mikä on lisännyt tiedottamisen tarvetta.

– Olemme omalta osaltamme tehneet aktiivista valistustyötä työmaapölyn hallintaa koskevista asetusmuutoksista, Juha Takkunen kertoo.

Vuonna 2009 tuli voimaan valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009). Kymmenen vuotta myöhemmin saatiin asetus työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta (1267/2019).

– Jälkimmäisessä asetuksessa annettiin kiteiselle piidioksidiille eli kvartsille sitova raja-arvo, jolle työntekijä enintään saa altistua tietyssä ajassa.

Kvartsi aiheuttaa pitkäaikaisessa altistumisessa keuhkosyöpää ja silikoosia eli kivipölykeuhkoa. Kvartsia on kaikissa kivituotteissa ja betonissa. Rakennus- ja purkutyömailla käsitellään runsaasti kivipohjaisia materiaaleja, kun laastia sekoitetaan ja betonia porataan tai piikataan.

– Sitova raja-arvo merkitsi asetuksessa mainittujen toimenpiteiden tekemistä työmailla, mm. hengityssuojainten käyttämistä, kun kvartsipölylle on vaarassa altistua, Takkunen taustoittaa.

– Sitovat raja-arvot saatiin vuonna 2023 myös kovapuupölylle ja dieselmoottoreiden pakokaasun pienhiukkasille, molemmat ovat syöpävaarallisia aineita. Puupöly on rakennuksilla yleistä, ja isoilla työmailla saatetaan ajaa dieselkoneilla sisätiloissa.

Juha Takkunen toteaa, että asetuksen 1267/2019 myötä rakennustyömailla on tullut toimia niin, että betonipöly ei pääse leviämään.

– Asetus pätee sekä uudis- että korjausrakentamiseen, mutta uudisrakentamisessa ei ole purkamista, joka eniten tuottaa betoni- ja kivipölyä. Lisäksi työvaiheista johtuen pölynhallinta on korjausrakentamisessa vaikeampaa kuin uudisrakentamisessa.

Asetus 1267/2019 korvattiin vuonna 2024 uudella valtioneuvoston asetuksella syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista, perimää vaurioittavista ja lisääntymiselle vaarallisista tekijöistä työssä (113/2024).

– Tuorein asetus koskee aiemmin mainittujen syöpävaarallisten aineiden lisäksi myös perimälle vaarallisia aineita.

Kohti puhdasta rakentamista myös taloyhtiöissä

Kun Juha Takkunen levittää tietoa e. m. säädösmuutoksista ja yleensäkin työmaiden pölynhallinnasta ja puhtaudesta, tiedon vastaanottajina ovat esimerkiksi julkisen ja yksityisen sektorin rakennuttajat.

– Viime aikoina olemme tehneet yhteistyötä Kiinteistöliiton kanssa, jotta sanoma tavoittaisi myös taloyhtiöt.

– Rakennuttajana taloyhtiö vastaa siitä, että työturvallisuusasiat tulevat saneeraushankkeissa vaadittua ja hoidettua. Taloyhtiön kannattaa olla tarkkana sen suhteen, tunteeko rakennuttajakonsultti ajantasaisen lainsäädännön viimeaikaisine muutoksineen ja edellyttääkö hän sen noudattamista.

Sisäilmayhdistys ry julkaisi v. 2024 oppaan nimeltä ”Puhtausluokan P1-mukainen rakennuttaminen ja valvonta”. Juha Takkunen on P1-puhtausluokan asiantuntija ja hän on käsikirjoittanut oppaan.

– P1-puhtausluokituksen tavoitteena on, että tilat ovat puhtaat ja pölyttömät, kun ne luovutetaan käyttäjille. Puhtausluokkaa P1 noudatetaan julkisen sektorin rakentamisessa hyvin, mutta taloyhtiöpuolella ei juurikaan.

Takkunen korostaa, että pölynhallinnan onnistuminen vaikuttaa sisäilmaan siinä vaiheessa, kun rakentaminen on ohi.

– Sisäilmastoluokituksen näkökulmasta pölynhallinnalla pyritään varmistamaan, että valmiissa kiinteistössä ei altistuta rakennuspölylle. Tai jos työmaa rajoittuu samaan aikaan käytössä oleviin tiloihin, niiden käyttäjät eivät saa altistua rakennuspölylle.

Rakentamisajan pölynhallinnan ohella oleellinen seikka on myös loppusiivouksen laatu. Rakennuspölyä ei saisi jäädä pinnoille. Sirate tekee myös loppusiivouksen laadunarviointia.

Työturvallisuus- ja asumisterveyskysymys

Rakennustyömaan puhtaudesta ja pölynhallinnasta huolehtiminen on kaikin puolin järkevää.

– Jos lakeja rikotaan, välittömänä seurauksena voi olla työmaan keskeyttäminen AVIn toimesta, Juha Takkunen huomauttaa.

– Kyse on työturvallisuudesta ja työntekijöiden terveydestä. Haitallisten aineiden terveysvaikutukset näkyvät viiveellä. Kyllä rakentajien tulisi saada viettää eläkepäivänsä terveinä. Työturvallisuuden laiminlyönneistä ja haitallisille aineille altistumisen sallimisesta saattaa koitua oikeudellisia seuraamuksia pitkänkin ajan päästä.

Poistamattomasta rakennuspölystä saattavat joutua kärsimään myös rakennuksessa asuvat, kun rakennusvaihe on ohi.

– Rakentamisessa osastointi ja huolellinen pölyltä suojaaminen tulevat varmasti halvemmaksi, kuin se, että jälkikäteen joudutaan siivoamaan tiloja tai puhdistamaan asukkaan irtaimistoa, jos esimerkiksi remontin yhteydessä törmätään mikrobivaurioituneisiin rakenteisiin, joista pölähtää pölyä sisälle, Takkunen kuvailee.

Tutkimuksilla oikea tilannekuva

Sirate auttaa, jos käytössä olevassa rakennuksessa epäillään tai havaitaan sisäilmahaittaa.

Sisäilmaongelmien tutkiminen lähtee liikkeelle mm. puhtaustason ja siivouksen laadun selvittämisestä. Alussa on tärkeää tutkia myös sisäolosuhteet: lämpötila, hiilidioksidipitoisuus, ilmankosteus sekä paine-erot rakennuksen vaipan yli ja porraskäytävän suhteen.

– Ongelma voi olla esim. tuloilman liian korkeassa lämpötilassa, jolloin tuloilma ei sekoitu kunnolla sisäilmaan. Sisäilman laatua tutkittaessa ei kannata ensimmäiseksi tehdä reikää seinään, Juha Takkunen selvittää.

Siraten tekemiä sisäilmateknisiä kuntotutkimuksia taloyhtiöt voivat käyttää peruskorjauksen suunnittelun pohjana.

– Kuntotutkimuksen kiistaton hyöty on siinä, että sen perusteella saadaan tieto rakennuksen kunnosta ja korjaustarpeista. Tällöin taloyhtiö voi kohdentaa käytettävissä olevat eurot oikeasti kriittisiin korjausta vaativiin kohtiin ja välttyä turhalta korjaamiselta.

Puutteellinen tutkimus ja virheellisin perustein tehty suunnittelu lisäävät kustannusten paisumisen ja aikataulun pettämisen riskiä.

– Sertifioidun ammattilaisen tekemä kuntotutkimus on kannattava investointi. On ikävä tilanne, jos esimerkiksi asbesti- ja haitta-ainetutkimukset on tehty vajavaisesti, ja niitä peruskorjauksen aikana sitten löytyykin, Takkunen mainitsee.

Vankkaa osaamista

Rakentamisen puhtaudenhallinnassa Siraten Jyväskylän henkilöstö edustaa Suomen parasta asiantuntijuutta.

– Tarjoamme sertifioitua osaamista. Paikallisessa neljän hengen tiimissämme työskentelee lisäkseni kaksi rakennusterveysasiantuntijaa ja yksi kuntotutkija, joka on sertifioitu rakenteiden kosteuden mittaaja. Meillä on erittäin vahvaa kokemusta mm. asbesti- ja haitta-ainetutkimuksesta.

Juha Takkusella itsellään on parinkymmenen vuoden kokemus pölyn- ja puhtaudenhallinnasta, ensin työmailla ja vuodesta 2010 lähtien asiantuntijana.

Sirate on perustettu noin 15 vuotta sitten. Yhtiön juuret ovat Jyväskylässä. Tällä hetkellä Sirate Groupilla on viisi toimipistettä, Jyväskylän lisäksi Helsinki, Tampere, Kuopio ja Turku. Sirate Groupissa työskentelee kaiken kaikkiaan yli 30 sertifioitua asiantuntijaa.

– Sirate Groupin koko asiantuntemus on keskisuomalaisten asiakkaiden käytettävissä. Jyväskylässä olemme keskittyneet tutkimus-, selvitys- ja laadunvalvontapalveluihin. Niissä olemme maan kärkeä, Juha Takkunen kertoo.

– Meihin kannattaa ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä ja ongelma edellä. Ongelmien selvittäminen ja oikeanlaisten ratkaisujen tarjoaminen on työtämme.

www.sirategroup.fi

www.linkedin.com/company/sirate/

Sirate Jyväskylä puh. 050 359 5837