EU:n trilogineuvotteluissa komission, neuvoston ja parlamentin edustajien kesken syntyi alustava sopu uudistettavan rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) sisällöistä 7. joulukuuta. Direktiivin ehdotuksille kävi vähän niin kuin monelle muullekin EU-säädöksen luonnokselle: kovimmat kärjet hioutuivat pois yhteisten linjausten saavuttamiseksi.

Asuinrakennusten pakkokorjaukset jäivät pois, joskin koko asuinrakennuskannan energiankulutusta on vähennettävä reilusti. Tämä tarkoittaa varmasti korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimusten tiukentumista. Pakkokorjaukset muilta kuin asuinrakennuksilta kuitenkin näyttävät jääneen voimaan, joskin hieman keveämpinä kuin alun perin ehdotettiin.

Huonoin 16 prosenttia tästä rakennusjoukosta on korjattava vuoteen 2030 mennessä ja huonoin 26 prosenttia on oltava korjattu vuoteen 2033 mennessä. Kun otetaan huomioon lainsäädännön voimaanastuminen, korjaustavoitteiden aikataulu on kiireellinen. Täytyy toivoa, että direktiivi mahdollistaa helpotuksia, esimerkiksi elinkaarensa lopussa olevien rakennusten loppuun käyttämisessä määräajan päättymisen jälkeenkin.

Huomiota energiatehokkuuteen ja päästöttömyyteen

Uudisrakentamisen osalta kantavana ajatuksena energiatehokkuusvaatimusten kiristämisessä on kustannusoptimaalisuus: tiukentuvien vaatimusten tulee olla toteutettavissa toimenpitein, jotka maksavat itsensä takaisin säästyneinä energiakuluina. Toinen vaatimus uusille rakennuksille koskee rakennuksessa käytettyä energiaa. Sen on jatkossa oltava päästötöntä. Tämänhetkisen tiedon mukaan myös päästötön verkkosähkö on käytettävissä. Näin ollen uusien ZEB-rakennusten (Zero Emission Building) vaatimukset ovat Suomessa mitä todennäköisimmin toteutettavissa.

Direktiivi käsittelee paljon muitakin vaatimuksia, kuten aurinkoenergian käyttöönottoa, sähköautojen latauspaikkavelvoitteita, energiatodistusten uusimisia, rakentajille suunnattua koulutusta jne. Myös erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille tulee varmistaa mahdollisuus rahoituksen saamiseen energiatehokkuuskorjausten toteuttamiseksi. Direktiivin yksityiskohtaisempien artiklojen ollessa tiedossa selviää se, onko se enemmän jäsenvaltioiden vaiko EU:n harteilla.

Tarkempaa sisältöä alkuvuodesta

Ennen kuin direktiivin tarkempi sisältö saadaan nähtäville, parlamentin ja neuvoston tulee hyväksyä sopu omissa äänestyksissään. Näin ollen artiklojen tarkempaa sisältöä voidaan odottaa nähtäville tammi-helmikuussa. Tämänhetkisen oletuksen mukaan kansallisen lainsäädännön tulee olla päivitetyn direktiivin mukainen vuoden 2026 aikana.

Direktiivin implementointi osaksi lainsäädäntöä sisältää ison joukon asetuspäivityksiä. Vaikka nyt vuosi 2026 tuntuu vielä kaukaiselta, ei siihen oikeasti ole aikaa kuin kaksi vuotta. Kun nyt samalla rakentamislain asetustyö vie ison osan ympäristöministeriön resursseista, aikataulu on tiukka.

Direktiivin vaatimuksiin ja vaikutuksiin valmistautuminen aloitetaan itse asiassa jo tammikuussa, kun järjestämme työpajatilaisuudet nykyrakentamisen energiatehokkuustason määrittämiseksi. Tämän tiedon pohjalta kustannusoptimaalisuusvaatimuksille saadaan selville lähtötaso.

Tarkemmat tiedot ja kutsut työpajoihin valmistuvat lähiaikoina ja ne julkaistaan Rakennusteollisuuden sivuilla. Tilaisuudet ovat kaikille aiheesta kiinnostuneille avoimia.

Teksti- ja kuvalähde: Rakennusteollisuus ry