Pyydä tarjous

Rakentaminen ei ole ensimmäisenä koronaviruksen kurimuksessa

Facebook
16.04.2020 | Rakentaminen
Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piirin aluejohtaja Kimmo Anttosen mukaan rakennusteollisuus on kärsinyt koronaviruksesta useita muita toimialoja vähemmän ja melkein kaikki työmaat toimivat huhtikuun alkupuolella yhä normaalisti. Taloyhtiöiden peruskorjaushankkeisiin virusongelma näyttää jonkin verran vaikuttavan niiden aloitusten lykkääntyessä. Pitkään jatkuessaan virusongelma voi hiljentää ainakin omistusasuntojen uudistuotantoa.Kimmo Anttosen mukaan rakennusteollisuus on panostanut vahvasti koronaviruksen torjunnasta tiedottamiseen jäsenyrityksille. Niitä on ohjeistettu selvittämään henkilöstölleen ja alihankkijoilleen turvallisia toimintatapoja, jotta koronan leviäminen estyy ja työmaat voidaan pitää auki myös kriisin pitkittyessä. Työmaiden taukotilojen siivousta on lisätty ja taukoja on porrastettu yhtäaikaisuuden välttämiseksi. – Tärkeintä on, ettei yksikään työntekijä tule työmaalle sairaana. Koronatapaukset hoidetaan viranomaisten kautta, koska yrityksillä ei ole karanteenin asettamisoikeutta. Viranomainen jäljittää virukselle altistuneet ja määrää karanteenin. Riskiryhmiin kuuluvat voivat pitää vuosilomansa ja pekkaspäivät aikaistettuina eli olla poissa palkallisesti poikkeustoimien nykyiselle takarajalle 13.5. Työvoimapula ei ole Anttosen mukaan toistaiseksi pahentunut olennaisesti. Hän muistuttaa, että suuri osa ulkomaisesta työvoimasta jäi Suomeen rajojen sulkeuduttua. – Se auttaa Etelä-Suomen työmaita. Itä-Suomessa ei ole ulkomaista työvoimaa läheskään samassa määrin. Myös rakennustuoteteollisuus on pystynyt jatkamaan toimintaansa. Rakentamista voivat ensimmäisenä haitata Kiinasta, Italiasta ja Espanjasta tulevien materiaalitoimitusten kuten laattojen, kodinkoneiden ja valaisinten viiveet, toteaa Anttonen. Hän toivoo rakennusurakoiden tilaajilta ymmärrystä, jos toimintaedellytykset vaikeutuvat virusongelman pidentyessä tai vakavoituessa. Rakennusala on tärkeä hyvinvointiyhteiskunnalle Kimmo Anttonen muistuttaa, että rakennusteollisuus on suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle erinomaisen tärkeä toimiala. – Rakennustuotannon arvo on yli 35 miljardia euroa ja se muodostaa runsaat kuusi prosenttia bruttokansantuotteestamme. Kolmannes rakentamisen investointieuroista palaa suorina veroina yhteiskunnalle ja miljoonan euron investointi tuottaa 15 henkilötyövuotta. Rakennus- ja kiinteistöala kantavat yhteiskuntavastuunsa koronakriisissä ja tarjoavat sen jälkeenkin työtä suoraan sekä välillisesti yli puolelle miljoonalle suomalaiselle. – Koronakriisin lopulliset vaikutukset rakennusalaan ja koko yhteiskuntaan ovat tuntemattomia. Niitä ei voi suoraan verrata vuoden 2008-2009 finanssikriisiin eikä 90-luvun alun talouslamaan. Vaikutukset riippuvat kriisin kestosta. Jos yhteiskunta saadaan taas käyntiin muutamassa kuukaudessa, jäänevät vaikutukset melko maltillisiksi rakennusalalla, jonka hankkeet ovat pitkäkestoisia. Valtiolta apua myös toipumisvaiheeseen – Kriisin talousvaikutuksia määrittää myös toipumisvaihe. Siinä korostuvat valtiovallan oikein kohdennetut elvytystoimet esimerkiksi julkisen talon- ja infrarakentamisen lisäämisellä. Se lieventää koronaviruksen aiheuttamaa työttömyyspiikkiä ja parantaa kuluttajien luottamusta tulevaisuuteen. Koronakriisi järisyttää ihmisten turvallisuustunnetta ja taloutta, eikä suuria hankintoja uskalleta tehdä. Korot pysyvät kuitenkin alhaalla pitkään, mikä tukee omistusasuntojen hankintaa.  Asuntokauppalamaa ei saa syntyä. Yksityistä kulutusta on tuettava rohkeasti, koska se muodostaa puolet uudis- ja korjausrakentamisesta. – Valtiovallalta odotan esimerkiksi varainsiirtoveron tilapäistä poistamista asuntokaupasta. Taloyhtiöille tarvitaan remonttiavustusten nostamista ainakin 10 prosenttiin. Myös julkisen sektorin rakennuskannan korjaamista on tuettava kuntatalouden heikentyessä. Kansallisvarallisuutta ei saa päästää rappeutumaan ja nyt on aika kehittää ja rakentaa heti, kun akuutti koronavirusuhka hellittää, korostaa Kimmo Anttonen. Artikkeli on julkaistu Etelä-Savon Yritysmaailma -lehdessä 1/2020.