850 autopaikkaa käsittäneen sähköistysprojektin läpivienyt Ari Lauri Aalto kertoo seuraavassa projektin kulun pääpiirteissään. Kyseessä on viiden eri taloyhtiön yhteisomistuksessa olevat autohallit, joihin jokaiseen asennetaan sähköautojen latausvalmius jokaiselle asukkaalle ja autohallin käyttäjälle. Projekti on ollut mittava, joten myös sen suunnitteluun käytettiin runsaasti aikaa, että valmistuvan järjestelmän elinkaari olisi mahdollisimman pitkä.

– Helsingin konepajan alueella on aika iso rakennuskokonaisuus, käsittäen 30 taloyhtiötä ja yhteensä noin 1500 asuntoa. Kohteessa on myös viisi isoa autohallia, yhteensä 850 autopaikkaa, jotka ovat taloyhtiöiden yhteisomistuksessa. Kyseessä on moderni alue kaupungin sydämessä ja taloyhtiöissä on suhteellisen pieniä asuntoja, joten voisi hyvin kuvitella, että siellä on tarvetta kaupunkisähköautoille, asiakkaan edustaja Ari Lauri Aalto taustoittaa.

Projektin lähtökohtana oli löytää kestävä ratkaisu

– Heti alusta pitäen olimme sitä mieltä, että sähköautojen latausmahdollisuus vaikuttaa positiivisesti, paitsi autohallipaikkojen, myös asuntojen hintaan. Eli asuntojen hinta nousee, mikäli voimme tarjota sähköautojen latauksen meidän autohalleissa. Kyseessä oli pitkäaikainen investointi, jonka elinkaaren tulisi olla noin 20–40 vuotta. Meidän tulisi pystyä lataamaan kaikkia markkinoilla olevia sähkö- ja hybridiautomalleja nyt ja tulevaisuudessa, lisäksi painotimme järjestelmälaitteistojen turvallisuutta, Aalto toteaa.

Projektin yksi lähtökohdista oli, että autohalleihin tarvitaan ulkopuolinen operaattori hoitamaan sähkönjakelua, mittausta ja laskutusta, niin että taloyhtiöt välttäisivät kaiken ylimääräisen harmin, vaivan ja kustannukset niiltä osin.

– Kolmas tärkeä asia oli osakeyhtiölaista tulevat velvoitteet, eli yhdenvertaisuusperiaate. Tätä kautta kaikille autohalliosakkaille pitää varmistaa samanlainen ja samantasoinen latausmahdollisuus ja kaikki kustannukset latauksesta tulee kohdistaa hyödynsaajille. Viimeisenä vaatimuslistalla tuli kehitysmahdollisuus, että järjestelmän tulee toimia palvelutuottajasta riippumattomalla ohjelmalla, eli OCPP-protokollalla (Open Charge Point Protocol). Kun on kysymys 30 taloyhtiön kokonaisuudesta, ei sinne voida hankkia ihan mitä tahansa järjestelmää, Aalto painottaa.

Haastavinta oli löytää asiantunteva järjestelmätoimittaja ja operaattori -yhdistelmä

– Tässä tarvittiin ehdottomasti toimija, joka pystyisi olemaan sekä asiantunteva järjestelmätoimittaja että myös operaattori. Juridisesti tämä on vaikea kysymys, koska olisivat voineet joutua alv-velvollisiksi.

Aalto kertoo, että tätä varten hankittiin verottajan ennakkopäätös ja päädyttiin siihen, että mikäli sähkösopimus olisi ollut taloyhtiöillä, olisivat taloyhtiöt joutuneet alv-velvollisiksi. Taloyhtiö ei ole kuitenkaan velvollinen suorittamaan alv:tä sähkönmyynnistä, kun latausmittarin sähkösopimus on latauspalvelun tarjoajalla.

– Plugit Finland lähti mukaan taloyhtiöiden hankkeeseen sillä määrittämällämme ehdolla, että sähkösopimus näissä sähkösopimuksissa olisi Plugitin nimissä. Plugit hankkii sähkön suoraan siirtoverkkoyhtiöltä, jakaa, mittaa ja laskuttaa sen käyttäjiltä. Tätä kautta taloyhtiöt välttivät kaikki juridiset kiemurat, koska sähköä myydään muillekin kuin taloyhtiön omille osakkaille. Meillä on mm. Kojamo Oy:n omistamat sähköistetyt autopaikat yhdessä autohallissa. Yksi taloyhtiö on kokonaan vuokrataloyhtiö, joten jos sähköä olisi myyty naapuritalon vuokralaisille, meistä olisi tullut sähkönmyyjä ja sitä kautta alv-velvollisia, Aalto selventää.

Aallon mukaan isoissa yhteishalleissa, joissa on myös vuokralaisia ja yrityksiä, edellä malli on ehdottoman toimiva.

– En tiedä Plugit Finlandin lisäksi muita järjestelmätoimittajia, jotka olisivat ottaneet sähkömittarin omiin nimiinsä ja myös hankkineet sähkön taloyhtiöiden täydessä kontrollissa.

Käyttäjäkohtaiset maksut hoituvat Plugitin järjestelmäsovelluksen kautta

– Laskutus tapahtuu kuukausittain suoraan latausasiakkaan maksu- tai luottokortilta. Plugit mittaa käytetyn sähkön määrän latauspisteestä, ja jakaa paitsi energiakustannukset, myös tehomaksut ja kiinteät maksut lataajille. On hyvä tiedostaa, että sähköstä tulee muitakin kuluja kuin pelkän energian osuus.

Aalto kertoo, että vaikka autopaikalle hankitaan latausasema, jonka investointikustannukset maksetaan Plugit Finlandille, käyttökustannuksia alkaa syntymään vasta siinä vaiheessa, kun rekisteröityy latauksen käyttäjäksi.

Autopaikkakohtaiset perustamiskustannukset maltillisia

– Autopaikkakohtaisen infran rakentamisesta tuli keskimäärin 800–1000 euron kustannus.

Tämä infra jää taloyhtiön hallintaan ja siihen saatiin ARA:n tukea 50 %. Itse latauslaitteen osakas hankkii Plugit Finlandilta halutessaan, jonka kustannus on noin 2200 euroa asennettuna. Kun osakas hankkii latauslaitteen osakkaan muutostyönä, asennuksen osuudesta saa tehdä kotitalousvähennyksen, Aalto muistuttaa.

Autohallipaikoille on asennettu Seskon suosittelema Type 2 -lataustapastandardin mukainen järjestelmä.

– Eri automerkkien ja mallien lataustehojen vaihdellessa merkittävästi, ei ole muuta järkevää mahdollisuutta kuin mitoittaa latauspaikka 22 kW:n teholle (3 x 32 ampeeria). Tällöin auto ja järjestelmään saatavilla oleva teho määrittää lataustehon. Jos lähdetään hankkimaan mitoitukseltaan kevyempiin ja sitä kautta edullisempiin järjestelmiin niin se ei ole kovinkaan järkevää pitkällä aikajänteellä.

Plugit tarjosi parhaan järjestelmätoimituksen

– Valintamme sinetöi Plugitin tarjoama kokonaisuus, jossa sama hardware ja software -toimittaja toimii myöskin latausoperaattorina. Kyse on kuitenkin järjestelmätoimituksesta ja sen operoinnista, eikä sähköurakasta tai laitehankinnasta. Plugit Finland oli valinnan hetkellä mielestämme paras valinta ja on myös osoittautunut lupaustensa veroiseksi, Aalto vakuuttaa.

Projektin täsmällinen suunnittelu mahdollistaa onnistuneen toteutuksen

– Ensimmäinen sudenkuoppa tällaisessa projektissa on se, ettei tilaaja tee kunnollista pohjatyötä. Tässä täytyy hyödyntää elinkaari- ja toimivuusajattelua ja ilman kunnollista speksausta kilpailuttaminen ei onnistu täsmällisesti. Markkinoille on tullut paljon halpoja laitteita tarjoavia yrityksiä, mutta korostan ettei tässä yhteydessä ei ollut kysymys laitehankinnasta. Kun ostetaan sähköauton latauspiste oman kodin seinään, se on laitehankinta, mutta kun yhteiseen autohalliin hankitaan yli 10 latauslaitteen järjestelmä, kyseessä on järjestelmähankinta. Järjestelmähankinnassa kannattaa kiinnittää huomiota, järjestelmään, kuormanohjaukseen, toimintaan sekä operointiin. Tässä on keskeistä valita asiantunteva kumppani.

Aalto muistuttaa loppuun, että kannattaa ajatella lopputilannetta 10 vuoden päässä, kun autohalli täynnä sähköautoja – eikä tilannetta nyt, kun hybridiautoa voidaan ladata vielä vaikkapa normaalista suko-pistokkeesta.

– Meidän referenssi on Plugit Finlandin käytettävissä, joten minuun voi olla tarvittaessa yhteydessä. Minulla on Google Drivessa autohallien sähköistykseen liittyvä projektikansio, mikäli joku taloyhtiöaktiivi harkitsee Plugitia toimittajaksi ja haluaa tutustua materiaaleihin.

Plugit Finland Oy

Näyttöjä turvallisista ja asiakkaille kustannustehokkaista ratkaisuista Plugitilla on takana jo useita tuhansia. Plugit Finland on suomalainen sähköautojen latausjärjestelmien suunnittelija ja toteuttaja, jolla on koko Suomen kattava asennuskumppaniverkosto. Yrityksen latausratkaisuja myydään kotitalouksiin, taloyhtiöihin, yrityksille sekä ammattiliikenteelle ja tämän vuoden liikevaihto ylittää 10 miljoonaa euroa. Plugit tunnetaan palveluhalukkuudesta, teknologian edelläkävijyydestä sekä toimivista ratkaisuista. Yritys on perustettu vuonna 2012 ja on ollut ensimmäisiä toimijoita rakentamassa Suomen sähköistä liikennettä.

plugit.fi

Artikkeli on julkaistu Helsingin Rakennusmaailma -lehden numerossa 4/2021.