Suomen kansallisvarallisuudesta infrarakenteiden osuus on merkittävä. Kunnossa olevat infrarakenteet ovat hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusedellytys. Täyttääkseen tehtävänsä infra vaatii myös säännöllistä ja oikein ajoitettua kunnossapitoa sekä huoltoa. Esimerkiksi puhdas vesi on Suomen tärkein elintarvike, mutta ei välttämättä itsestäänselvyys tulevaisuudessa, ellei myös kunnallistekniikkaan panosteta tulevaisuudessa aiempaa enemmän.

INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö kirjoittikin maaliskuun blogitekstissä:

"Infraan pitää uskaltaa investoida silloinkin, kun perisuomalainen mielemme kehottaa varomaan ja vetäytymään. Infralla luodaan investointiedellytyksiä. Ilman niitä Suomi ei selviä. Kunnianhimoisesti infraa kehittämällä luodaan kilpailukykyä ja parannetaan turvallisuutta sekä investointiedellytyksiä. Siis kylvetään kasvun siemeniä. Vastaavasti taantuva väyläinfra, rapistuva energiaverkko tai pula fossiilittomasta energiasta ja sen jakeluverkoista on luottamuksen ja investointien pullonkaula."

Suuri osa Suomen perusinfrastruktuurista eli väylistä sekä kunnallisteknisistä verkostoista onkin tullut siihen ikään, ettei niiden korjaamista voi enää lykätä. Tieverkostosta suurin osa on rakennettu 1960-luvulla, mutta vesihuoltopuolella Suomessa on todella vanhojakin rakenteita. Uutisista olemmekin saaneet aika ajoin lukea kuinka ne ovat pamahtaneet rikki esimerkiksi Helsingin katuja kaivellessa.

Suomi on riippuvainen hyvistä yhteyksistä

Toimivaan liikenneverkkoon kuuluu montaa osaa: tiet, radat, vesiväylät ja satamat sekä lentokentät.

Suomessa liikennekeskustelun keskipisteessä on ollut viime vuosina raideliikenteen kehittäminen. Ilmastonmuutokseen vastaaminen edellyttää, että yhä useampi matka ja kuljetus siirtyy raiteille. Juna palvelee erinomaisesti esimerkiksi suurten kasvukeskusten välisenä liikennemuotona ja teollisuuden suurten volyymien kuljetuksissa.

Keskustelun kiertyessä vahvasti yhden asian ympärille voi iso kuva kuitenkin hämärtyä. Harvaan asuttu ja teollisuusviennistä elävä Suomi on tulevaisuudessakin hyvin riippuvainen myös toimivista tieyhteyksistä.

Suomen kaltaisessa maassa maantieverkkoon tulisikin panostaa voimakkaasti.

Suurin osa rahdista ja henkilöliikenteestäkin kulkee edelleen kumipyörillä. Tiekuljetuksia on vaikea merkittävästi pienentää maassa, jossa asutus ja tuotanto on hajautunut laajalle. On myös hyvä muistaa, että liikennejärjestelmä on kokonaisuus, jossa lähes kaikkiin matka- ja kuljetusketjuihin käytännössä aina liittyy kumipyöräosuus.

Tavoitteena toimivampi kunnallistekniikka

Tulevaisuudessa on asetettava tavoitteeksi pitkäjänteinen päätöksenteko sekä kunnallistekniikan parempi huomioiminen infrahankkeiden osalta, koska Suomen tärkein elintarvike on kuitenkin lasillinen maailman puhtainta ja parasta vettä. Puhdas vesi ei ole kuitenkaan kohta enää itsestäänselvyys, ellei vesijohtoverkostosta pidetä parempaa huolta. Kunnallistekniikka kunnossa pitämällä vuotovedet saadaan kuriin ja kallisarvoinen luonnonvaramme, vesi, säästyy myös jälkipolvillemme.

Kunnallistekniikka huolestuttaa

Kotimaisen kunnallistekniikan tila on paikoitellen huolestuttava. Teiden päällysteitä pyritään korjaamaan, mutta samalla maan alla oleva kunnallistekniikka rapistuu entisestään. Vesihuoltoverkoston vuodot lisääntyvät putkien rapistuessa ja vettä valuu hukkaan, mikä näkyy myös kuluttajien kasvavina hintoina.

Olemassa olevan vesihuoltoverkoston saneeraustarve Suomessa on erittäin merkittävä ja viime aikojen korjausvauhdilla korjausvelka kasvaa jatkuvasti.
Suomessa on vesijohtoverkostoja noin 100 000 kilometriä, josta arviolta 6 000 kilometriä on erittäin huonossa kunnossa. Viemäriverkostoja on noin 50 000 kilometriä, ja niistäkin noin 6 000 kilometriä on erittäin huonossa kunnossa. Saneerauksiin tarvitaan tulevien vuosien aikana useita satoja miljoonia euroja vuodessa, arviolta yli tuplasti enemmän kuin tähän asti on käytetty.

Yhdyskuntatekniikan piirissä vaikuttaa ja toimii kymmenien eri alojen ammattilaisia, joiden työtä ohjaavat lukuisat julkiset ja yksityiset tahot. Tulevaisuuden hankkeissa ja korjauksissa onnistuminen on todennäköistä, kun kaikkien yhteisenä tavoitteena on rakentaa, kehittää ja huolehtia olemassa olevasta kansallisvarallisuudestamme.