Energiamurros haastaa kantaverkon – pelissä on Suomen kilpailukyky
13.11.2020 | Teollisuus
Tarve siirtää sähköä kasvaa tulevaisuudessa. Suomen kansallisomaisuus, sähkön kantaverkko, on historiansa suurimman haasteen edessä.Fingridin siirtokapasiteetin varmistamisesta vastaava johtaja Timo Kiiveri toteaa, että energiamurroksen voi määritellä monella tavalla.– Uudistuvat verkkoratkaisut, kulutusjouston ja sähkön kausivarastoinnin edelleen kehittäminen sekä sähkön, lämmityksen, liikenteen ja pohjoismaisen yhteistyön tavoitteet vievät Suomea vahvasti kohti ilmastoystävällisiä ratkaisuja.Energian tuotannossa uusiutuvan energian osuus, lähinnä tuuli ja aurinko, kasvaa kiihtyvällä tahdilla. Tuotanto hajautuu ja älykkäiden sähköverkkojen myötä meistä kuluttajista tulee tuottajakuluttajia, Kiiveri linjaa.Timo Kiiveri sanoo, että kesällä 2019 julkaistu hallitusohjelma viitoittaa tietä kohti puhdasta ja kustannustehokasta sähköjärjestelmää.– Hallitusohjelmaan on kirjattu selkeät tavoitteet tuulivoiman markkinaehtoisesta lisäyksestä, mikä luo mahdollisuuksia sähköomavaraisuuden parantamiseen. Energiajärjestelmien sektorikytkentä (sähkö-, lämpö- ja liikenne-) edellyttää uusiutuvan sähköntuotannon ja siirtoyhteyksien merkittävää lisäämistä.Kiiveri kertoo, että tällä hetkellä Suomessa on noin 2 300 megawattia tuulivoimakapasiteettia.– Fingridin pöydällä on tällä hetkellä tuulivoiman lisärakentamiseen liittyviä tiedusteluita kymmenien tuhansien megawattien edestä. Fingridillä on sähkömarkkinalain mukaan liittämis- ja kehittämisvelvoite, mutta myös vahva halu tehdä tuulivoiman laajamittainen liittäminen mahdolliseksi.Puhtaasti tuotettu sähkö tarvitsee toimivat siirtoyhteydet– Rakennamme voimajohtoja ja sähköasemia parhaillaan kymmenillä eri työmailla. Määrällisesti Fingridissä on menossa investointien ennätysvuosi. Koronapandemian aiheuttamasta poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta investoinnit ovat edenneet suunnitelmien mukaisesti.Käyttövarma kantaverkko– Kantaverkkoyhtiönä Fingridin velvollisuutena on huolehtia, että tuotanto ja kulutus ovat tasapainossa ja sähköenergiaa on joka hetki riittävästi saatavilla. Sähkön siirtovarmuus olikin Suomessa viime vuonna maailman kärkitasoa: 99,9997 prosenttia.Kiiveri kertoo, että Fingridin verkossa on panostettu ns. puuvarmaan verkkoon eli valtakunnallinen sähkön siirtoverkko on rakennettu täysin puuvarmaksi, jolloin puut eivät missään olosuhteissa pääse kaatumaan siirtoverkon johtimille.– Käytämme vuosittain useita miljoonia euroja puiden poistoon ja raivaukseen, Metsään rakennettujen siirtoverkkojen johtokadut ovat selvästi leveämpiä kuin alueellisten sähköyhtiöiden jakeluverkkojen johtokadut.Puhdas, markkinaehtoinen sähköjärjestelmäKäyttövarma ja asiakasystävällinen verkko muodostuu monista asioista.– Teemme investoinnit ja kunnossapidon turvallisesti ja tehokkaasti oikeaan aikaan. Toisin sanoen asiakkaat pystyvät liittymään verkkoomme ja saamme Suomen pidettyä yhtenä tarjousalueena. Investointitasot ovat huimassa kasvussa, 2018 investointiin 84 M€, 2019 99 M€, tänä vuonna yli 140 M€ ja vauhti kasvaa edelleen tulevina vuosina, Kiiveri kertoo.Energiaviraston arvion mukaan sekä sähkön siirtomaksut että sähkön kokonaishinta ovat Suomessa eurooppalaisittain edullisia. Fingridin keräämä kantaverkkomaksu on Euroopan kolmen halvimman joukossa.– Hinta eli kantaverkkotariffi on kohtuullinen. Loppukuluttajalle, kotitalouksille, sähkölaskussa kantaverkon osuus on luokkaa 2,5%. Tukkuasiakkaille, kuten verkkoyhtiöt, teollisuusyritykset ja muut verkkoon liittyjät hinta on Euroopan kolmanneksi edullisin (ENTSO-E vertailu 2019). Halvempia ovat vain Bulgaria ja Slovenia.Kiiveri kertoo, että kantaverkkopalvelumaksut pysyvät vuonna 2021 ennallaan.– Olemme onnistuneet pitämään kustannustehokkaalla toiminnalla hinnoittelumme edullisena, vaikka sähköjärjestelmän murros on lisännyt merkittävästi investointitarpeita kantaverkkoon. Maksuja on pystytty laskemaan vuodesta 2017 yli kymmenen prosenttia.Ympäristövaikutukset ja maankäyttökysymykset otetaan pitkäjänteisesti huomioon– Rakennushankkeissa huomioimme ympäristön lähtien aina suunnittelusta ja päätyen toteutukseen. Voimajohtoreiteistä tehdään ympäristövaikutusten arvioinnit ja ympäristöselvitykset, joissa etsitään paras reitti ja vaihtoehto yhdessä sidosryhmien kanssa. Keskeisiä voimajohtojen ympäristövaikutuksia ovat maiseman muutokset, maankäytön rajoitukset ja vaikutukset luontoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Voimajohtoalueet voivat toimia luonnon monimuotoisuuden ja perinneympäristöjen elvyttäjinä muun muassa tarjoamalla puitteet esimerkiksi riistan, pölyttäjien tai kosteikkolajiston elinympäristönä. Rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat yleensä paikallisia ja tilapäisiä koska rakennustyömaa siirtyy eteenpäin kaiken aikaa. Toimintamme ympäristövaikutuksia mittaamme ja raportoimme päästöttömän sähköjärjestelmän, energia- ja materiaalitehokkuuden sekä kiertotalouden näkökulmasta, Timo Kiiveri selvittää.Artikkeli on julkaistu Teollisuusuutiset-lehdessä 4/2020.
Haluatko oman yrityksen esille tähän?