Kiertotalous on Euroopalle ennen kaikkea uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja kestävän talouskasvun mahdollisuus. Eurooppa tarvitseekin kiertotalouden sisämarkkinat. EU-laajuisen sisämarkkinan syntyminen edellyttää muun muassa sitä, että kierrätysraaka-aineet saadaan liikkumaan vapaasti yli rajojen.

EK:ssa seurataan tarkkaan EU:n kiertotalouspolitiikan etenemistä. Keskeinen vaikuttamisen kohde on kiertotalouden uusi lakipaketti, jota koskevan esityksen komissio antaa vuonna 2026. Sen tavoitteena on synnyttää kiertotaloudelle EU-laajuiset sisämarkkinat kehittämällä yhteiset pelisäännöt jätteen käsittelylle ja kierrättämiselle sekä luomalla kysyntää uusiomateriaaleille. Alustavia suuntaviivoja saatiin jo maaliskuussa julkaistusta Clean Industrial Deal -aloitteesta.

Kiertotaloutta tulee vauhdittaa kestävän talouskasvun ajurina, korostaa vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen:

– Kiertotalous ei ole pelkkää materiaalien kierrättämistä – ennen kaikkea se on uusia liiketoimintamalleja ja uusia kasvumahdollisuuksia. Siksi kiertotalouden on perustuttava markkinaehtoisille ratkaisuille. Uudet ratkaisut; tuotteet, palvelukonseptit ja muut innovaatiot syntyvät kysynnän ja kilpailun kautta.

Kiertotaloudelle on luotava aidot sisämarkkinat, korostaa Heinonen:

– Markkinat eivät synny pelkästään materiaalien vähentämistavoitteilla tai mittareilla, vaan kierrätysraaka-aineet pitää saada liikkumaan sujuvasti jäsenmaiden välillä.
Siksi jätesääntelyä on sujuvoitettava ja harmonisoitava, korostaa EK:n asiantuntija Fanny Larsen:

– On tärkeää yhdenmukaistaa esimerkiksi sivutuotteiden ja jätemäärittelyn kriteerit sekä hyväksyntämenettelyt EU-laajuisesti. Harmonisointi helpottaa materiaalien liikkumista sisämarkkinoilla, kun yhden maan myöntämä kierrätysstatus kelpaisi sellaisenaan toisessakin jäsenmaassa.

Digitaalinen tuotepassi on Fanny Larsenin mukaan esimerkki konkreettisesta askeleesta, joka avittaa kiertotalouden sisämarkkinoiden syntymistä:

– Kuluttajaakin palveleva digitaalinen tuotepassi kokoaisi yhteen keskeisiä tietoja tuotteen raaka-aineista, materiaalitiedoista, ympäristöjalanjäljestä ja kierrätyskäytännöistä, kattaen koko elinkaaren EU-laajuisesti. Kaiken ytimessä on data.

Palveluliiketoiminta tarjoaa kasvavissa määrin yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Digitaalisen tuotepassin avulla yritykset voivat tuoda kuluttajan saataville esimerkiksi tietoa tuotteen korjauspalveluista.

Lähde Elinkeinoelämän keskusliitto EK