Pyydä tarjous

Helsingin telakalta kaksi ekspedition-luokan risteilijää

Facebook
15.09.2020 | Teollisuus
Meriteollisuudessa on muuttuneen maailmantilanteen johdosta suuria haasteita. Koronakuritusta ovat saaneet erityisesti meriteollisuuden alihankintapoolissa olevat yritykset. Helsingin telakalla on ollut poikkeuksellisen onnekas tilanne, sillä pahimman aallonpohjan aikaan telakalla tehtiin suunnittelutyötä kahden ekspedition-luokan laivan osalta. Sisaralusten varsinaiset rakennustyöt aloitetaan kuluvan syyskuun aikana ja ne valmistuvat 2021 syksyllä sekä 2022 keväällä.– Yleisesti ottaen tilanne on muuttunut aika dramaattisesti. Yleisellä tasolla Suomen tilanne on muuttunut meriteollisuuden osalta sikäli, että yksi meidän vahvuus on ollut alihankintapooli, joka pystyy tekemään sekä korjaus- että ylläpitotöitä seilaaviin laivoihin, ja lisäksi rakentamaan uudislaivoja. Nyt koronakriisin myötä kaikki purjehtivat laivat joutuivat pysähtymään muutaman viikon sisällä, jolloin kaikki alihankintayritysten tulovirta loppui, koska kaikki jo sovitut korjaus- ja uudistustyöt peruutettiin. Tästä syystä näiltä yrityksiltä on hävinnyt merkittävä määrä liikevaihdosta, jonka voi epäillä olevan useita kymmeniä prosentteja. Uudisrakennuspuolella, jos aloitetaan isoimmasta, eli Meyerista, se on vähentänyt väkeä jonkin verran yt-neuvotteluiden jälkeen, joka johtuu tilausten toimitusajan siirtymisestä. Hyvää siinä on se, ettei tilauksia ole kuitenkaan peruutettu. Täytyy toivoa, että tilanne pysyy sellaisena. Ystävällämme Rauman telakalla oli aiepöytäkirja, johon liittyvä TT-Linen projekti valitettavasti purettiin. Kun päästään vihdoin meihin, on tilanteemme ollut siinä mielessä onnekas, että kevät painottui vahvasti suunnitteluun ja hankintaan, kahden meillä työn alla olevan laivan osalta. Tätä osuutta pystyttiin tekemään etätyönä. Varsinainen tuotanto alkaa vasta nyt ja täytyy vain toivoa, että tilanne ei kehity huonoon suuntaan, Helsingin telakan toimitusjohtaja Carl-Gustaf Rotkirch kuvailee tilannetta Suomen meriteollisuudessa tällä hetkellä.Rotkirch kertoo, että yleisellä tasolla kaikki perinteiset varustamot odottavat ja katsovat tilanteen kehittymistä. Tästä syystä uusia tilauksia ei ole varmastikaan ihan heti tulossa. Sen sijaan hänen mukaansa näyttäisi siltä, että pienten ekspedition-tyyppisten laivojen tilaukset pyörivät edelleen hyvin.– Tämä perustuu varmastikin siihen ajatukseen, että pieniä laivoja on helpompi hallita hygienian suhteen ja siellä on varmasti helpompi huomioida ja hallinnoida myös koronaan liittyvät asiat, kuten laivaan nousut ja laivasta poistumiset.Valmistuvat alukset on suunniteltu ääriolosuhteisiin– Kyseessä on kaksi sisaralusta, jotka ovat pieniä, noin 113 metriä pitkiä ja 20 metriä leveitä, ekspedition-luokan risteilyaluksia. Laivakohtainen nimellinen matkustajamäärä on 152 ja miehistömäärä 130. Kyseessä on luksusristeilijä, joka soveltuu extreme-alueillekin. Tämän kaltaiset alukset ovat nyt maailmalla muodissa, projektipäällikkö Jonas Packalen kertoo.– Extreme tarkoittaa meidän tapauksessa arktisia alueita. Nämä laivat on tehty sillä ajatuksella, että niillä pitää pystyä murtamaan aika paksuakin jäätä, Rotkirch lisää.Packalen jatkaa kertoen, että ekspedition-luokan aluksilla on kuitenkin lähtökohtaisesti tarkoitus risteillä sekä pohjoisnavalle että Etelämantereelle kesäaikaan ja jäitä pyritään välttämään viimeiseen saakka.– Matkustajat eivät jaksa olla laivassa, joka murtaa jäätä yötä päivää, koska jään murtamisesta tulee runsaasti kolinaa ja melua. Vaikka risteilykohteisiin mennään silloin kun niissä on kesä, alueilla liikennöinti vaatii laivalta korkeaa jääluokkaa.Rotkirch huomauttaa, että kesäkaudella valaistusolosuhteet ovat mitä parhaimmat, verrattuna talvikauteen, jolloin kohteissa on pilkkopimeää koko ajan.– Välisesongissa laivat harjoittavat ihan normaalia risteilijätoimintaa, joka tapahtuu pääasiassa lämpimissä vesissä. Laivat on näin ollen suunniteltava sekä kylmiä jääolosuhteita varten että trooppisia olosuhteita varten. Ekspedition-luokan risteilijät ovat sen verran pieniä, että ne pääsevät rantautumaan satamiin, joihin isommilla risteilijöillä ei ole mitään asiaa.Tilaajana pitkän historian omaava Swan HellenicLaivat tulevat risteilemään Swan Hellenic -varustamon väreissä. Kyseessä on hyvin pitkän historian omaava varustamo, jolla on ollut ekspedition-kokoluokan aluksia aiemminkin.– Aikaisemmin Swan Hellenic oli G-Adventuresin omistuksessa ja heidän konseptinsa on juuri tällainen seikkailumatkailu. Heillä oli aikoinaan vanha Ålandsfärjän, jonka telakka konvertoi noin 15 vuotta sitten ekspedition-alukseksi, Packalen valottaa.Aluksissa Helsingin telakka pääsee hyödyntämään jääosaamistaan, koska alusten polariluokka on PC5. PC5 tarkoittaa, että runko on mitoitettava raskaiden jääolosuhteiden mukaan, vaikka kyseessä onkin risteilyalus.– Aluksessa on huomioitava myös arat luontokohteet, joissa se risteilee. Laivojen päästöjen on oltava kunnossa, ettei alueita saastuteta. Aluksella täytyy olla myös sellainen pidätyskyky, ettei jätevesiä päästetä mereen missä tahansa. Pakokaasujen osalta laivat noudattavat Tier 3 -standardia, joka on korkein mahdollinen näissä olosuhteissa.Laivojen sisustuksessa panostetaan ylellisyyteen– Seikkailuristeilyt myydään aika korkealla lippuhinnalla, jolloin asiakkaat odottavat laivalta luksustasoa. Tästä syystä alusten sisustuksen tulee olla riittävän hyvällä tasolla ja aluksen melun sekä värähtelyn tulee olla riittävän alhaisella tasolla. Kaikki sisustuksessa nähtävä on pitkälle räätälöityä, jota tehdään tilaajan puolelta nimeämän arkkitehtitoimiston suunnitelmien mukaan.Laivat tulevat olemaan todella näyttäviä sisustukseltaan ja siinä on toki tiettyjä haasteita ratkaistavana, Packalen mainitsee.Rotkirch painottaa, että Helsingin telakan vahvuuksiin kuuluu mahdollisuus tukeutua korkeatasoisiin suomalaisiin alihankkijoihin.Laivojen suunnittelu on nyt loppuvaiheessa ja terästuotanto on aloitettu huhtikuun lopussa.– Olemme tilanneet teräslohkot Liettuasta, Western Baltija Shipbuildingilta (WBS), koska meillä ei ole omaa terästuotantoa telakalla. Ensimmäinen lohkokuljetus saapuu viikolla 38, jonka jälkeen aloitamme rungon koonnin Helsingin telakalla. Varusteluosastomme on juuri alkanut valmistelemaan mm. Koneikkoja, ja putkiesivalmisteita on tilattu alihankkijoilta, Packalen kertoo.Ilmastoinnin UV-suodattimilla taudinaiheuttajia vastaanNyt työn alla olevien laivojen ilmastointijärjestelmiin tullaan asentamaan UV-suodattimet, jotka puhdistavat kierrätettävän ilman. Tällä voidaan välttyä eri taudinaiheuttajien leviämiseltä laivojen sisätiloissa. UV-suodattimet tulevat suomalaisen ilmastointitoimittajan kautta.Telakan talous vahvistui merkittävästiHelsingin telakka vietti yksivuotispäiväänsä 20. toukokuuta, sillä Helsingin telakan omistus siirtyi viime vuonna uudelle omistajalle.– Tilanne on sikäli muuttunut kovasti, että uusi toimija toimii normaalilla liiketoimintaperiaatteella ja meillä on nyt rahoitus kunnossa. Tämän ansiosta maksamme laskumme ajoissa ja toimittajat pystyvät luottamaan meihin, Rotkirch painottaa.Uuden omistajan myötä telakalla oli Rotkirchin mukaan riittävästi muskeleita ottaa vastaan nyt toimituksessa oleva uusi tilaus.– Omistajapuolen pitkäjänteisyydestä kertoo tehdyt ylläpitoinvestoinnit, joita on tehty kertyneen korjausvelan kattamiseksi. Olemme rakentaneet tänne uuden sähköpääkeskuksen, uudistaneet laitureita, kehittäneet logistiikka sekä modernisoineet tietojärjestelmiä. Tulevaisuutta suunnitellaan nyt pitkällä tähtäimellä. Nykyinen vuokrasopimuksemme Helsingin kaupungin kanssa on voimassa vuoteen 2035 saakka, mutta keskustelemme parasta aikaa vuokrasopimuksen jatkosta. Jos alamme tekemään mittavampia investointeja, suunnitelmissa on pystyttävä olemaan aika pitkäjänteinen.Telakka-alue muuttuuRotkirch kertoo, että Helsingin telakan sopimus Helsingin kaupungin kanssa on sisältänyt Hernesaaren teollisuusalueesta luopumisen. Siellä olleet rakennushallit on nyt purettu tulevan asuntotuotannon tieltä.– Olemme huolehtineet hallien purusta ja teemme alueista käyttökelpoisia asuntotuotantoa varten. Työ etenee sovitussa aikataulussa ja hyvässä yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Telakka tulee toimimaan ensi vuoden alusta lähtien 10 hehtaarin alueella, kun se oli aiemmin 15 hehtaaria. Tämä asettaa tiettyjä vaatimuksia logistiikan järjestämiselle ja siksi puhutaan logistisista investoinneista.Rotkirch selventää, että kun edellinen omistaja Aker Yards päätti lopettaa terästuotannon, siirryttiin ostamaan lohkot muualta.– Nyt kun tuotanto- ja rakennustapa on muuttunut, pärjäämme hiukan pienemmällä alueella.Rotkirch mainitsee, että telakka on saanut takaisin osin edellisen omistajan jäljiltä näivettynyttä organisaatiotaan.– Toiminnan jatkuessa kiinnostus meidän työpaikkaa kohtaan on ollut hyvällä tasolla. Olemme saaneet rekrytoitua osaajia asiantuntija-, esimies- ja suunnittelutehtäviin. Osa on ollut ns. paluumuuttajia, mutta toiset ovat halunneet tulla muista syistä telakalle töihin. Olemme rekrytoineet esimies- ja asiantuntijatehtäviin yhteensä noin 30 henkilöä.Koronarajoitukset toivat etätyömallin Helsingin telakalleEtätyöjakso onnistui Rotkirchin mukaan kohtuullisesti, koska isossa organisaatiossa ei oltu aiemmin totuttu näin laajamittaiseen etätyöskentelyyn.– Niin kauan kun puhutaan rutiinitöistä, etätyöt ovat hyvä asia, mutta kun puhutaan luovuutta vaativasta työskentely-ympäristöstä, on etätyöskentely huomattavan vaativaa. Laivanrakennus on niin monitahoista toimintaa ja vaatii niin monen ihmisen yhteistyötä, että siinä pitää olla helppoa tavata, jutella ja ratkaista ongelmia yhdessä.Kestävää kehitystä– Kun puhutaan kestävästä kehityksestä, meidän näkemyksen mukaan laivanrakennus on nyt suhteellisen puhdas teollisuuden ala. Hiekkapuhallusta ei tällä telakalla juurikaan enää tehdä, koska suuri osa maalauksesta tehdään muualla. Jos hiekkapuhallusta tehdään, jätemateriaali kerätään ja kierrätetään, Rotkirch painottaa.Packalen lisää, että telakalla käytetään liuotinvapaita vesipohjaisia maaleja.– Meillä on hyvin tiukat rajat, miten paljon voimme päästää hiilivetyjä ilmaan ja se on tarkassa seurannassa. Tällä hetkellä pysymme helposti raja-arvojen alapuolella.Helsingin telakalla tarkkaillaan myös energiankulutusta, jonka suhteen pyritään taloudellisempiin toimintatapoihin esim. hitsauksen osalta.Uusiutuvat energiat ovat suunnitelmissa myös Helsingin telakalla.– Aurinkopaneeleilla saadaan katettua aika pieni osuus meidän energiantarpeesta ja niiden investointikustannus on huomattava. Toki meilläkin on tällaisia ajatuksia.– Helsingin kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, ja me haluamme tehdä oman osuutemme tavoitteeseen pääsyssä, Rotkirch lupaa.www.helsinkishipyard.fiArtikkeli on julkaistu Teollisuusuutiset-lehdessä 3/2020.