Teollisuuden sisälogistiikan kehittäminen vaatii ammattitaitoa ja kokemusta. Kun yrityksen omat rahkeet eivät riitä toiminnan tehostamiseen, kentälle astuu kumppanin ykkösketju. HUB logisticsin liiketoimintajohtaja Janne Marttila avaa miten teollisuuden tuotantoon olisi mahdollista saada tehokkuutta nostamalla sisälogistiikka ykköskentälle.

Logistiikka on autoteollisuudessa varsin täsmällistä, ja koko logistiikkaketju tukee tuotantoa. Rekat laskettiin jo vuosia sitten siellä osaksi varastoa. Kun auto saapuu tehtaalle, siinä olevat tavarat menevät suoraan tuotantoon.

– Kun toimin pari vuosikymmentä autoteollisuudessa, sain nähdä, miten sisälogistiikka on viimeisen päälle hiottua ja tehokasta. Purkuajat tiedetään vartin tarkkuudella ja niistä ei tingitä. Tällainen on edelleen harvinaista muilla teollisuudenaloilla. Täsmällistä logistiikkatietoa tarjoavia palveluita ja sovelluksia on kyllä tarjolla, mutta niitä ei osata tai haluta ottaa käyttöön, HUB logisticsin liiketoimintajohtaja Janne Marttila avaa.

Autoteollisuuden sisälogistiikan toimintamalleja omaksutaan hiljalleen käyttöön muutamissa suurissa teollisuusyrityksissä. Kehitettävää on vielä paljon ja hyötyjä saavutettavissa.

Tässä onkin porkkana: sisälogistiikkaa kehittämällä saadaan selkeitä liiketoimintahyötyjä, jotka näkyvät viivan alla. Kun tavara kulkee vastaanotosta suoraan tuotantoon ja varastoarvoissa lähennellään nollaa, liiketoimintajohto kiittää.

– Kun katson viimeistä kymmentä vuotta positiivisilla silmälaseilla, on tietotekniikan hyödyntäminen alkanut hiljalleen tehostaa teollisuuden sisälogistiikkaa. Tietojärjestelmien antamaa dataa osataan hyödyntää logistiikan ohjaamiseen ja optimointiin. Kun läpimenoaikoja, käsittelyaikoja ja muita suureita mittaroidaan parhaimmillaan reaaliaikaisesti, voidaan puuttua pullonkauloihin, Marttila pohtii.

Prosessit kuntoon, eikä tulipalojen sammuttelua

Palataan autoteollisuuteen, missä toiminnan pitää edetä satojen autojen valmistusvauhdilla päivissä ja tarkasti kellotetun tuotantoprosessin mukaan. Kyseessä on pitkälti liukuhihnatyö, jossa ei ole sijaa häiriöille.

Jotta tuotanto olisi sujuvaa, pitää logistiikkaketjua valvoa jatkuvasti, eikä vasta sitten, kun rekka tulee tai ei tule pihaan. Toisin on monen tuntemani valmistavan teollisuuden yrityksen sisälogistiikassa, missä kuluu luvattoman paljon aikaa, rahaa ja osaamista tulipalojen sammutteluun.

– Olen usein pohtinut, miksi toimintatapoja ei haluta kehittää. Miksi muutos koetaan vaikeaksi tai pelottavaksi? Yksi keskeinen haaste on pitkäjänteisyyden puute. Kehitysprojektit voivat kestää usein vuosia, eivätkä tulokset näy parissa kuukaudessa. Toinen, ehkä syvällisempi syy on se, ettei sisälogistiikan todellista roolia tuloksenteossa ja kilpailukyvyn parantamisessa täysin ymmärretä, Marttila puntaroi.

Kumppani ottaa ohjaat

Jos sisälogistiikan kehittäminen koetaan yrityksen sisällä liian vaikeaksi, on vaihtoehtona sisälogistiikan ulkoistus palvelukumppanille. Kumppanin kanssa sovitaan tavoitteet, joihin sisälogistiikan kehittämisellä pyritään.

– Kun tavoitteet on yhteistyössä määritelty ja mittarit sovittu, kumppani ottaa sisälogistiikan resurssit ja prosessit haltuun. Sitten tehdään työntutkimus: missä ollaan, missä ovat pullonkaulat ja miten pullonkaulat poistetaan, jotta päästään haluttuun tavoitteeseen, Marttila kertoo.

Kehittäminen koostuu konkreettisista toimista, ja kaikkiin sisälogistiikan osa-alueisiin pureudutaan syvällisesti. Esimerkiksi kuinka paljon otetaan askeleita, paljonko aikaa kuluu ongelmien selvittämiseen, missä on poikkeamia ja miten eri toiminnot on resursoitu. Kun kokonaiskuva on hahmotettu, lähdetään kehitysprojektia viemään eteenpäin askel kerrallaan.

– Asiansa osaava logistiikkakumppani tarjoaa yksityiskohtiin pureutuvan kehitysprojektin rinnalla muun muassa toimitusketjun reaaliaikaista toimittajaseurantaa. Sillä tehostetaan logistiikan lisäksi koko tuotantoprosessia, Marttila summaa.

Tiivis yhteistyö

Resurssipula on liki jokaisen kehitysprojektin ongelma. Harvassa organisaatiossa on ylimääräisiä henkilöitä, joille voidaan vastuuttaa yhteistyö sisälogistiikkakumppanin kanssa. Kehitystyötä tehdään samalla kun sammutetaan tulipaloja.

– Sinnikkyys palkitaan tässäkin asiassa. Kokemuksemme mukaan pitkäjänteisellä työllä saavutetaan konkreettisia tuloksia: euromääräisiä säästöjä, tuottavuuden nousua tai palvelun parempaa laatua. Parhaissa tapauksissa saadaan jopa kaikkia kolmea samanaikaisesti, Marttila kertoo.

Kun tuloksia saadaan, päivitetään työntutkimus: miten kehitystyö on vaikuttanut käytännössä työhön, miten investointi on vaikuttanut työn laatuun ja mikä vaikutus sisälogistiikan muutoksella on ollut yrityksen tulokseen.

Ykkösketju hoitaa homman

Ydinosaaminen on tärkeä syy, miksi yrityksen kannattaa harkita sisälogistiikkansa siirtämistä kumppanille. Teollisuusyritysten ydinosaaminen on heidän omassa toiminnassaan. Tällöin myös investoinnit kohdistuvat pääosin tuotannon kehittämiseen, ei sisälogistiikkaan. Logistiikka on valitettavan usein vilttiketjun roolissa.

– Sisälogistiikan kumppanilla on kertynyt vuosien varrella eri alojen asiakasprojekteista. Kokemukset kymmenistä työntutkimuksista ja erp-projekteista antavat meille vahvan pohjan löytää keskeiset kehityskohteet kunkin asiakkaan prosesseihin. Logistiikan osaajat ovat ykköskentässä, Janne Marttila summaa.

Onko yrityksenne sisälogistiikka ykköskentällä vai kaipaako se tehostamista? Ota yhteyttä, ja selvitään yhdessä, miten voisimme auttaa teitä parantamaan tuottavuuttanne ja kilpailukykyänne ammattimaisella sisälogistiikalla.

Aapo Nurmi, myyntijohtaja
+358 50 556 7858
[email protected]

Ari Laurila, myyntipäällikkö
+358 44 287 4001
[email protected]