Kehittyvä kaupunkiseutu ohjaa HSY:n investointeja
29.05.2020 | Teollisuus
Turvallinen juomavesi on perusoikeus ja laadukkaan vesihuollon tarjoaminen toimivan yhteiskunnan perusta.Suomessa vesihuoltoverkostojen saneeraustarve kasvaa entisestään tulevina vuosina, kun yhdyskuntien voimakkaan kasvun kausina 1950-1980-luvuilla rakennetut vesi- ja viemäriverkostot tulevat vähitellen käyttöikänsä päähän.Helsingin seudun ympäristöpalvelut on kuntayhtymä, joka tuottaa vesihuollon ja jätehuollon palveluja sekä tietoa pääkaupunkiseudusta ja ympäristöstä. HSY investoi vesihuolto-omaisuuteensa viime vuonna 236 miljoonaa euroa; suurin vesihuoltoinvestointeihin käytetty rahamäärä HSY:n 10-vuotisessa historiassa. Summaa kasvattaa HSY:n suurin investointihanke eli Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentaminen mutta myös tarve investoida erilaisiin verkostohankkeisiin on suuri: alueen väkiluku kasvaa pienen suomalaisen kaupungin verran vuodessa, mikä tarkoittaa jatkuvaa investointitarvetta verkostojen laajentamiseen. Samalla siirtolinjojen vahvistaminen tulee ajankohtaiseksi ja saneerattavaa riittää.HSY:n vesihuollon investoinnit -osasto toteuttaa investointihankkeita- 10 vuoden investointiohjelman uusimme joka neljäs vuosi ja kauden puolessa välissä teemme pienemmän tarkistuksen. Toiminta- ja taloussuunnitelma, TTS laaditaan joka vuosi aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Toteutettavien investointien määrittely ja suunnittelu tapahtuu tiiviissä yhteistyössä tuotannollisten osastojemme: Vedentuotanto, Jätevedenpuhdistus, Verkko kanssa. Sieltä ja strategiastamme tulevat investointitarpeemme, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän vesihuollon Investoinnit -osaston vt johtaja Jyrki Kaija kertoo.HSY:ssä on työntekijöitä kaiken kaikkiaan noin 750 henkeä, vesihuollon toimialalla reilut 400 henkeä ja vesihuollon investoinnit -osastolla työskentelee noin 50 investointien ammattilaista.- Pyöritämme varsin isoa investointisalkkua suhteellisen pienellä porukalla. Tämä selittyy pätevän henkilöstön lisäksi parilla seikalla. Ensinnäkin jäsenkuntien ja HSY:n yhteishankkeissa pääsääntöisesti jäsenkunta hoitaa suunnitteluttamisen ja rakennuttamisen HSY:n tuodessa hankkeeseen vesihuollon osaamisen ja urakoiden vesihuoltotekniikan asiantuntijavalvonnan sekä urakan vesihuolto-osuuden rahoituksen. Toiseksi omissa hankkeissamme olemme käytännössä ulkoistaneet sekä suunnittelun että rakentamisen, Kaija kertoo ja jatkaa:- Toimintamme vesihuollon Investoinnit -osastolla on vahvasti verkottunutta sekä HSY:n sisällä että sen ulkopuolella. Kaikki ymmärtävät, että vesihuoltotyö erityisesti keskusta-alueilla vaatii hyvää ja perusteellista asioiden yhteensovittamista monien eri yhteistyötahojen kanssa sekä suunnittelu- että toteutusvaiheessa. Montun kaivaminen Mannerheimintielle ei niin vaan onnistu.Vesihuollon investoinnit tukevat yhdyskuntien kasvuaVesihuollon investoinneissa ympäristökuormituksen pienentämisen keskeisenä tavoitteena on vähentää puhdistetun jäteveden ravinnekuormitusta puhdistusprosesseja tehostamalla. Tällä hetkellä merkittävin ja HSY:n investoinneista suurin on Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentaminen.Pääkaupunkiseudulla on kyetty suuriin ja pitkävaikutteisiin päätöksiin myös aiemmin. Loistava esimerkki tästä on Päijänne -tunneli, joka on taannut riittävästi hyvälaatuista raakavettä HSY:n jäsenkuntien ja myös naapurikuntien käyttöön.- HSY:llä on vesijohtoja noin 3.100 km, jätevesi- ja sekaviemäreitä noin 2.900 km, joista sekaviemäreitä noin 200 km ja hulevesiviemäreitä noin 2.400 km. Saneerattavaa siis riittää, Kaija toteaa. Lisäksi rakennamme koko ajan uutta lisää.Saneerausinvestointien vaikuttavuuden mittaamista kehitetään- Vanhenevien verkostojen saneeraukset tulevat olemaan yksi investointiemme painopisteitä tulevina vuosina. Teemme sitä toki koko ajan mutta tulevina vuosina saneerausmäärät tulevat kasvamaan. Panostamme saneerausten vaikuttavuuteen ja saneerausinvestointien vaikuttavuuden mittaaminen on asia, jota kehitämme. Samoin testaamme jatkuvasti uusia tekniikoita ja toimintamalleja toimiaksemme mahdollisimman tehokkaasti ja oppiaksemme uutta, Kaija selvittää.- Verkostojen uudisinvestointeihin, johtosiirrot huomioiden, olemme viime vuosina käyttäneet noin 40 miljoonaa euroa vuodessa. Vastaavasti olevan verkoston parantamiseen, eli uudis- ja saneeraushankkeisiin, olemme käyttäneet yli 50 miljoonaa euroa vuodessa.HSY:n alueella on käynnissä yksi raideliikenteen allianssihanke; Raide-Jokeri. Kaksi vastaavaa hanketta on eri vaiheissa lähdössä eteenpäin: Kruunusillat- ja Kalasatama -hankkeet. Nämä ja etenkin Helsingin suuret täydennysrakentamiskohteet lisäävät HSY:n verkostoinvestointeja lähivuosina, aiemmin mainittujen saneerausinvestointien ohella.Laitokset vaativat jatkuvaa kunnostusta- HSY:llä on kaksi suurta pintaveden käsittelylaitosta ja kaksi jätevedenpuhdistamoa. Lisäksi meillä on pienehkö pohjavedenottamo.HSY:n suurin yksittäinen investointikohde tällä hetkellä on Blominmäen jätevedenpuhdistamo. Valmistuttuaan se tulee korvaamaan Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamon sekä ottamaan käsiteltäväkseen myös jonkin verran nykyisin Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle menevää kuormaa. Blominmäen puhdistamo valmistuu vuonna 2022.- Tällä hetkellä jätevedenpuhdistukseen investoimme noin 100 miljoonaa euroa vuodessa, mutta Blominmäen puhdistamon valmistuttua investointien määrä tähän omaisuuslajiin tulee pienenemään alle puoleen nykyisestä summasta.- Vedentuotannossa olemme lisänneet Vanhakaupungin laitoksemme tehoa ja toisen, Pitkäkosken laitoksen tehon nosto alkaa tänä vuonna. Samalla uudistamme laitosten prosesseja nykypäivän tekniikan avulla. Laitosten rakennuksissa riittää kunnostettavaa käytännössä koko ajan: seiniä, kattoja, ikkunoita ym. uusimme jatkuvasti tarpeen mukaan. Näihin laitoksiin investoimme vuosittain noin 15 miljoonaa euroa, Kaija kertoo.- Lisäksi laitosinvestointeihin rinnastettavia hankkeita ovat paineenkorotuspumppaamot, jätevedenpumppaamot ja vedenjakelun aluemittauspisteet, joita rakennamme parikymmentä vuodessa. Lisäksi meillä on 12 vesitornia, joita parannamme tällä hetkellä noin yksi vuodessa tahtia.Vesihuollon tulevaisuuden turvaaminen vaatii koko alan hyvää yhteistyötäJyrki Kaija toimii tällä hetkellä myös Vesilaitosyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana.Kaijan mielestä vesihuollon tulevaisuuden turvaaminen vaatii koko alan hyvää yhteistyötä: ministeriöt, omistajat, joista kunnat tärkeimpänä, laitokset toimijoina, yksityisen sektorin palveluntarjoajat ja tavarantoimittajat jne.- Pandemia-aika on osoittanut, että -ainakin toistaiseksi -vesihuoltoalan yhteistyöverkosto on toiminut hyvin ja luotettavasti, Kaija toteaa.Kansallinen vesihuoltouudistus turvaamaan tulevaisuuden vesihuoltopalveluitaMaa- ja metsätalousministeriö aloitti tämän vuoden alussa 3-vuotisen Kansallinen vesihuoltouudistus -hankkeen, jonka avulla on tavoitteena löytää keinot vastata vesihuollon tuleviin haasteisiin.Jyrki Kaija sanoo, että vaikein tilanne keskimäärin on pienillä vesihuoltolaitoksilla, joille tulee olemaan yhä vaikeampaa säilyttää hyvin hoidetun vesihuollon vaatima osaaminen ja resurssit laitoksilla.- Ratkaisu tähänkin varmasti löytyy, esimerkiksi laitosten välistä yhteistyötä lisäämällä vaikka onkin todettava, että toistaiseksi yhteistyö laitosten välillä on kehittynyt suhteellisen rauhallisesti. Tähän tarvitsemme uusia toimintamalleja, Kaija toteaa.Kunta omistaa yleensä suurimmat vesihuoltolaitokset tai muutama kunta yhdessä.
- Viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa parissa kunnassa tuli julkisuuteen aie selvittää vesihuollon joko kokonaan tai sen osan myymistä yksityiselle taholla. Tämä herätti sangen vahvan kansalaisreaktion ja poiki mm. kansalaisaloitteen vesihuollon julkisen omistuksen puolesta. Reaktio oli mielestäni yllättävänkin vahva, mutta samalla osoitti, että yhteiskunnan peruspalveluja, kuten tässä tapauksessa vesihuoltoa, maassamme todella arvostetaan, Kaija sanoo.- Kuntien tarve rahoituksensa lisäämiseen on ilmeinen: maamme kuntakenttä on velkaantunut noin miljardi euroa vuodessa koko 2000 -luvun. Pandemia ei tule helpottamaan tilannetta vaan etenkin syrjäisten, asukasmäärältään supistuvien kuntien kyky selvitä tulee todella nousemaan kysymykseksi. Tämä voi vaikuttaa myös vesihuoltolaitosten asemaan ja toimintaedellytyksiin jatkossa.- Hyvällä ja laajalla yhteistyöllä olemme rakentaneet hyvän vesihuollon Suomeen. Jatkamalla hyvää yhteistyötä ja ottamalla kaikki tahot mukaan uudistuksiin, suomalainen vesihuolto kehittyy VVY:n uuden strategian mukaisesti maailman toimivimmaksi vesihuolloksi, Jyrki Kaija vakuuttaa.Artikkeli on julkaistu Teollisuusuutiset-lehdessä 2/2020.
Haluatko oman yrityksen esille tähän?