LinkedinFacebook
Pyydä tarjous

Kuntien Putkimestarit ry:n puheenjohtaja Sami Sillstén: "Vesihuoltoverkostojen toiminta ja elinkaaren hallinta mahdollistetaan vain, kun ne hallitaan kokonaisuutena"

Kuntien Putkimestarit ry:n puheenjohtaja Sami Sillstén
Kuntien Putkimestarit ry:n puheenjohtaja Sami Sillstén
08.10.2021 | Teollisuus
Täältä alkaa yrityksesi tie menestykseen

Vesihuoltopalveluiden toimintavarmuus ja keskeytymättömyys ovat avainasemassa jokapäiväisen elämän sujuvuuden kannalta. Asiakkaiden odotukset ja vaatimukset lisääntyvät yhteiskunnan muuttumisen myötä.

- Verkostot ovat keskeisin osa vesihuoltopalvelua, sillä verkoston kautta asiakas saa veden käyttöönsä ja viemäriverkon kautta jätevesi johdetaan pois asiakkaalta. Siksi on erittäin tärkeää, että verkosto on hyvässä kunnossa. Tämä tarkoittaa palvelun tuottamista asiakkaille synergiassa ja turvaten koko elinkaari. Verkostojen tulee toimia kokonaisuutena tuottaakseen asiakkaille arvoja vastaavaa palvelua, kustannustehokkuutta unohtamatta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että verkostot hoidetaan yhtenäisenä kokonaisuutena, niin vastaanotto, käyttö kuin saneerauskin Sami Sillstén toteaa.

Sillsténin mielestä Vesihuoltolaitoksen on kriittisen tärkeää toimia vastuullisesti ja avoimesti.

- Esimerkiksi riskit on kartoitettava ja niihin on etsittävä hallintakeinot, jotta matalan riskin taso on saavutettavissa. Häiriötilanteista tulee tiedottaa avoimesti ja vaikeat tilanteet tulee kääntää oppimispoluksi. Tällä varmistetaan asiakaspalveleva organisaatio, joka kehittyy ja johon asiakas voi luottaa sekä ymmärtää esimerkiksi tulevat taksan noston tarpeet saneerausmäärien kasvattamiseksi, Sillstén sanoo.

Sillstén toteaa, että vesihuoltoverkostot alkavat saavuttamaan huolestuttavan korkean iän.

- Täytyy kuitenkin muistaa, että putken ikä on vain yksi tekijä elinkaaren määrittämisessä. Muita tekijöitä ovat alkuperäinen suunnitelma, materiaali, asennustapa, olosuhteet ja ympäristö sekä aikoinaan tapahtunut vastaanotto ja verkostojen käyttö. Vesihuoltoverkostojen toiminta ja elinkaaren hallinta mahdollistetaan vain, kun ne hallitaan kokonaisuutena. Verkostoista vastaavat ovat mukana kommentoimassa ja ohjaamassa YS ja RS-vaiheita sekä urakka-asiakirjoja, he vastaavat uusien verkostojen vastaanottomenettelyistä sekä takuutarkastuksista. Verkostoista vastaavat myös operoivat kaikkia verkkoja, liittävät niihin asiakkaita, aloittavat aikanaan kunnossapidon sekä kuntotutkimukset ja keräävät tästä kaikesta dataa. Näin tulevat saneeraustarpeet voidaan määrittää tarkkaan ja perustella avoimesti sekä muodostaa saneerauksesta kustannustehokasta määritelleessään saneerattavan kokonaisuuden synergiassa kaikkien verkostojen kanssa. Vain tällä tavalla voidaan saneerausvelkaa saavuttaa sekä ylläpitää korkeaa toimintavarmuutta eli hyvää asiakaspalvelua, Sillstén määrittelee.

Vesihuoltoinfran tietojärjestelmät välttämättömiä -kokonaisuuden hallinta on kriittistä

Sillstén sanoo, että perinteisesti vesihuoltolaitokset ovat toimineet reaktiivisesti -jotain tapahtuu ja siihen reagoidaan eli esimerkiksi vuotoilmoituksesta seuraa vuodon korjaus ja tukosilmoituksesta viemäritukoksen avaus.

- Tästä reaktiivisuudesta pitää päästä proaktiivisuuteen kustannusten pienentämiseksi, vahinkojen minimoimiseksi sekä asiakaspalvelun kehittämiseksi. Viemäritukoksia ja viemäriverkon vuotavuutta voidaan nykyisin jo aika hyvin hallita eri tietojärjestelmien tietoja yhdistämällä reaaliaikaisesti. Paineellisen vesijohtoverkoston hallinta on kuitenkin haastavampaa, Sillstén sanoo ja jatkaa:

- Vesijohtoverkoston mittausasemien rakentaminen on kallista, mutta välttämätöntä kokonaisuuden hallinnan suhteen. Tähän lisättynä kiinteistöjen kulutuksen, erityisesti suurasiakkaiden kulutuksen seuranta lähes reaaliaikaisesti alkaa jo tuottamaan parempaa kuvaa kokonaistilanteesta vesijohtoverkostossa. Myös verkostoista vastaavien oma toiminta pitää olla mahdollisimman reaaliaikaisesti dokumentoitua eli missä ja koska venttiileitä avataan tai suljetaan, verkostoa huuhdellaan tai minne kohdennetaan verkoston painemittauksia. Kun tämä kaikki tieto ajetaan yhteen tietovarantoon (Datalake), on sitä sitten mahdollista analysoida keskenään tai etsiä yhteneväisyyksiä häiriötilanteiden, kuten vuotojen suhteen. Tähän kaikkeen on mahdollista yhdistää myös muuta tietoa kuten ilmanpaine, tiedetyt maaperäolosuhteet, verkon ominaisuustiedot, raskasliikenteen tiedot tai ihan mitä vain, Sillstén kuvaa.

- Tämän valtavan tietomäärän käsittely tosin edellyttää tekoälyn hyödyntämistä eli käytännössä algoritmeja louhimaan valtavaa datamäärää. Verkosto-omaisuuden hallinta tosin kehittyy, kun verkostoista vastaavat oppivat itse määrittelemään algoritmeja ja jopa kirjoittamaan niitä. Näin vesihuoltoverkostojen operointi helpottuu ja muodostuu selkeä sekä parempi kuva verkostojen tilasta, Sami Sillstén linjaa.

Artikkeli on julkaistu Teollisuusuutiset-lehdessä nro 3/2021.

Verkkosivusto käyttää evästeitä paremman selauskokemuksen tarjoamiseksi.

Tämä sivusto käyttää evästeitä palveluiden toimittamisessa, mainosten personoinnissa ja liikenteen analysoinnissa. Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön.

Verkkosivusto käyttää evästeitä paremman selauskokemuksen tarjoamiseksi.

Tämä sivusto käyttää evästeitä palveluiden toimittamisessa, mainosten personoinnissa ja liikenteen analysoinnissa. Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön.

Evästeasetukset on tallennettu.