Suomen talous on toipunut koronakriisistä hyvin, mikä näkyy yritysten kasvaneina tilauskantoina. Etenkin teollisuudessa rahoituksen kysyntä on vahvaa. Kasvun esteiksi nousevat Finnveran yritysrahoitusmittarissa kustannusten nousu, pula komponenteista, mutta ennen muuta pula työvoimasta. Tämä käy ilmi Finnveran Rahoitus & kasvu -katsauksesta ja rahoitusammattilaisille tehdystä kyselystä.

Yritykset eivät juurikaan tarvitse rahoitusta enää koronan aiheuttamaan liikevaihdon sakkaamiseen. Toimialojen jakautuminen menestyjiin ja häviäjiin näkyy yhä. Kyselyn mukaan matkailussa ja ravintola-alalla osa yrityksistä on ylivelkaantunut korona-aikana.

Patoutunutta kysyntää ja investointitarpeita

Finnvera myönsi tammi‒syyskuussa 2021 yrityksille kotimaan rahoitusta 1,2 miljardia euroa. Se on 4 prosenttia vähemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna, mutta taso on edelleen koronaa edeltänyttä aikaa korkeammalla. Yritysrahoitusmittarin perusteella rahoituksen lähiajan kysyntä on alkuvuoden tapaan tasaista. Rahoitusta ei kysytä enää koronan liiketoimintaan aiheuttaman kuopan kattamiseen vaan kasvutarpeisiin.

‒ Kasvunäkymät etenkin teollisuudessa ovat positiiviset, mutta kyselyn mukaan ongelmana ovat ennen muuta työvoiman ja komponenttien saatavuus. Ammattitaitoisen työvoiman saanti on todella vaikeata pk-yrityksissä, ja työvoimapula tulee esiin toistuvasti rahoitusneuvotteluissa. Rahtien ja raaka-aineiden hinnannousu sekä muut logistiikkaviiveet haittaavat kasvua. Jos kustannusnousu jatkuu pitempään, se uhkaa yritysten kannattavuutta ja luo paineita myös keskuspankeille tiukentaa rahapolitiikkaa. Työvoimapula on merkittävä este kasvulle jo nyt. Rahoituksen saatavuus on tällä hetkellä useimpien arvioiden mukaan hyvä, sanoo pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Koronakriisi käänsi monien yritysten huomion selviytymiseen, ja nyt kentällä näkyy patoutunutta kysyntää ja investointitarpeita. Investointeja toivottaisiin jo enemmänkin.

‒ Kyselyn arvioiden mukaan yritykset ovat keränneet puskureita sen sijaan, että olisivat investoineet, joten monien yritysten kassat ovat hyvässä kunnossa. Toisaalta, palvelualoilla ja matkailu-ravintola-alalla tilanne voi olla toinen. Kyselyn mukaan osa etenkin matkailu- ja ravintolayrityksistä on velkaantunut korona-aikana niin pahasti, että lainojen takaisinmaksun kanssa voi tulla haasteita.

Suomi mukaan maailmantalouden kasvuvauhtiin

Suomen kansantalouden arvioidaan kasvavan tänä vuonna 3‒4 prosenttia ja ensi vuonna noin 3 prosenttia. Vuodelle 2023 odotetaan jo hitaampaa, 1,5 prosentin kasvua, mikä tarkoittaa Suomen pitkän aikavälin keskimääräistä talouskasvua.

Suhdannetilanteen parantumisen takia katse tulisi suunnata kauemmas. Onko suomalainen yhteiskunta globaalisti riittävän kilpailukykyinen? Kuinka vastataan väestön vanhenemisesta seuraaviin haasteisiin? Kuinka tuottavuuden kasvua tukevia investointeja saataisiin enemmän tähän maahan?

‒ Taloudellinen järjestelmämme sopi verraten hyvin koronan ensivaiheen hoitoon. Se on yksi Suomen talouden vahvuuksia. Korkea rakenteellinen työttömyys, väestörakenne ja tuottavuuskehitys ovat kuitenkin heikkouksiamme. Ellei Suomi pääse kiinni maailmantalouden kasvuun koronan helpottaessa riskinä on finanssikriisin jälkeisen talouskehityksen toistuminen, Kotamäki arvioi.

‒ Mahdollisuuksiin puolestaan lukeutuu se, että korkea osaamistaso, suuri metsäsektori ja avoin kansantalous mahdollistavat yritysten tarttumisen ilmastonmuutoksen myötä laajeneviin markkinoihin.

Ilmastonmuutos on uhka mutta sen torjumiseen tähtäävät investoinnit voivat tuoda työtä ja kasvua Suomeen. Mahdollisuuteen tarttuminen näkyy jo myös yritysrahoitusmittarissa: vastaajista 61 prosenttia sanoo, että ilmasto- tai ympäristöratkaisuihin liittyvä liiketoiminta on lisääntynyt jonkin verran. Reilu kolmannes arvioi, että liiketoiminta sektorilla on pysynyt olemassa olevalla tasollaan.