Läntinen teollisuusvyöhyke käy läpi historiallisen suurta investointiaaltoa. Tornionjokilaaksosta Pohjanmaan ja Satakunnan kautta Turkuun ulottuvalla vyöhykkeellä investoidaan vuosikymmenen loppuun mennessä kymmenillä miljardeilla euroilla teolliseen tuotantoon ja energiaan – koko Suomen kasvuun. Jo nyt alue tuottaa kolmasosan Suomen viennin arvosta. Jatkossa on mahdollisuus merkittävään kasvuun, kunhan asiat tehdään oikein.

Läntisen teollisuusvyöhykkeen kauppakamarit: Lappi, Oulu, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Satakunta, Rauma ja Turku ovat toteuttaneet yhdessä Destian kanssa tulevaisuuskatsauksen, joka avaa tätä kehityskulkua.

– Suunnitelmien mukaan läntiselle teollisuusvyöhykkeelle on tulossa investointeja noin 40 miljardin euron edestä. Tästä tuulivoiman osuus on noin 20 miljardia euroa. Vetyteollisuuden investoinnit ovat yli viisi miljardia euroa, akku- ja mineraaliteollisuuden investoinnit yli kolme miljardia euroa. Metsä- ja metalliteollisuus investoivat nekin yhteensä yli kuusi miljardia euroa, kertoi professori ja Destian johtaja Jorma Mäntynen Kauppakamarin tiedotteessa.

Mittavat investoinnit tuottavat rakennusaikana paljon kuljetuksia, myös erikoiskuljetuksia, ja projektityövoiman liikkuminen kasvattaa liikennemääriä. Uuden tuotannon käynnistyminen merkitsee kuljetusten pysyvää kasvua.

– Tämän historiallisen investointiaallon käynnistyessä olemme panneet huolestuneina merkille, että investoinnit ja niiden tuottamat pysyvät tarpeet eivät näy liikenteen suunnittelupöydillä eivätkä rahoituksen suuntaamisessa. Tulevaisuuden liikennettä ei voida rakentaa menneisyyteen pohjautuvan tiedon varaan – kehitys ja liikenneverkon tarpeet eivät etene lineaarisena jatkumona. On iso vaara, että johdamme itsemme harhaan menneisyyteen perustuvalla tiedolla. Menneet liikennemäärät, kuljetusten arvot ja tonnit eivät anna eväitä tulevaan, painotti Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Paula Erkkilä.

– Liikenneinfrastruktuurista ja laadukkaista liikennepalveluista on pidettävä huolta maalla, merellä ja ilmassa. Suomelle teollisuuden investointiaalto tuo tuloja hyvinvointivaltion rahoittamiseen, lisää kilpailukykyä, parantaa omavaraisuutta ja edistää kestävää kehitystä. Liikenneinfra on siksi nähtävä teollisuuden tuotantolinjana, huomautti projektipäällikkö Riku Huhta Destialta.

– Muuttuneiden liikennemäärien lisäksi meidän tulee nyt osata riittävästi ottaa huomioon muuttunut geopoliittinen tilanne ja huoltovarmuusnäkökulma. Läntisestä vyöhykkeestä on muodostumassa entistä keskeisempi linkki länsimarkkinoiden ja muun Suomen välillä. Itä-Suomesta kuljetukset ohjautuvat uudessa tilanteessa yhä enemmän lännen ja etelän satamiin, ja tuonti- ja vientikuljetusten määrä länsisatamien kautta kasvaa tästäkin syystä, täydensi Erkkilä.

Selvitys nostaa esiin, että liikenteen ennustemalleissa on entistä paremmin otettava huomioon teollisuusinvestoinnit. Liikennejärjestelmätarpeita arvioimaan olisi syytä perustaa vihreän teollisuuden työryhmä. Lisäksi 12-vuotiseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan tarvitaan teollisuusinvestointeja tukeva näkökulma. Investointien houkuttelu edellyttää, että pullonkauloja puretaan ennakoivasti ja investoinneille luodaan edellytykset. Kestävä, tehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä on yksi avain investointien houkuttelussa ja laadukkaan toimintaympäristön muodostamisessa.