Teollisuusuutiset haastatteli patentteihin ja mallisuojiin erikoistunutta Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) Jorma Lehtosta. Patenttitoimiala tarjoaa varsin monipuolisia mahdollisuuksia ja työkaluja yritys- ja tuotestrategisiin päätöksiin liittyen. Vaikka suomalaisissa kansallisissa patenttihakemuksissa nähtiin viime vuonna iso hyppy ylöspäin, merkitsevintä on kuitenkin suomalaisten patenttihakemusten määrä ja menestys ulkomailla.

– Nykypäivänä aika monen suomalaisen teknologiaa kehittävän yrityksen strategia on kehittynyt siihen, että Suomesta PRH:lta haetaan ensihakemus, johon meiltä patenttivirastosta saadaan ensimmäinen tekninen välipäätös. Välipäätöksessä esitämme minkälaisia esteitä hakemuksen patentoitavuuteen voisi löytyä, Jorma Lehtonen kertoo.

Mahdollisten esteiden perusteella yritys tekee päätöksen, kuinka se lähtee etenemään – jatketaanko maailmalle vai muokataanko patenttihakemusta. Suomi on Lehtosen mukaan aika harvalle teknologiaa kehittävälle yritykselle päämarkkina-aluetta, joten myös patenttien osalta katse kohdistuu maailmalle. Useimmiten patentteja haetaan USA:han, Kiinaan sekä Eurooppaan.

– Patenttihakemuksen tekeminen aiheuttaa aina kustannuksia. PRH:n antaman päätöksen perusteella hakijalla on vuosi aikaa miettiä, löytyykö hakemuksesta sellaisia asioita, jotka suojaavat liiketoimintaa niin merkittävästi, että hakemusta kannattaa jatkaa muualla maailmassa.

EU-maiden yhtenäispatentti

Lehtonen mainitsee viime kesänä tulleesta merkittävästä uudistuksesta eurooppalaiseen patentointiin liittyen – kyseessä on EU-maiden yhtenäispatentti.

– Kesäkuussa 2023 tullut yhtenäispatenttijärjestelmä kattaa 17 EU-maata, Suomi mukaan lukien. Läpi mennessään patentti tulee voimaan yhtenäisesti kaikissa näissä 17 maassa. Patentin mahdolliset oikeuskäsittelyt käydään yhdessä tuomioistuimessa ja se pysyy voimassa kaikkialla tai kaatuu tietyissä maissa yksi kerrallaan. Nyt mahdollisia oikeuskäsittelyitä ei tarvitse käydä enää jokaisessa maassa erikseen. Mikäli patentin hakija haluaa patentin useampaan maahan, yhtenäispatentti on reittinä kustannustehokkaampi. Neljän maan hinnalla saa nyt voimaan 17 EU-maata käsittävän patentin, Lehtonen toteaa.

EU-maiden yhtenäispatentin ajatus on siis sama kuin USA:ssa, missä yhdellä patentilla saadaan katettua koko markkina-alue. Miksi joku ei sitten käyttäisi tätä EU:n yhtenäispatenttimahdollisuutta, johtuu siitä, että jos hakija saa patentit Saksaan, Ranskaan ja Iso-Britanniaan, niillä kattaa jo Euroopan suurimmat markkinat, eikä patenttia ole välttämättä järkevää ulottaa sen laajemmalle. Iso-Britannia on kuitenkin jäänyt EU:n yhtenäispatentin ulkopuolelle.

– Hollanti on neljänneksi yleisin Euroopan maa, missä patentoidaan. Tämä johtuu siitä, että Hollannin suurten satamien kautta tulee paljon tuotteita Eurooppaan ja näin eurooppalaisia patentteja loukkaavat tuotteet saadaan heti kiinni, Lehtonen perustelee.

Patenttia voidaan käyttää yritystoiminnan strategisena monitoimityökaluna

Yritystoiminnan näkökulmasta tarkasteltuna, patenttia voidaan hyödyntää monella tavalla. Patenttia voidaan hakea esimerkiksi alueille, joille yritys ei halua kilpailijoidensa pääsevän omilla tuotteellaan. Patentilla voidaan tavallaan tehdä kiusaa kilpailijoille, ja toisaalta suojata omaa tuotetta niin, etteivät omat alihankkijat pääse valmistamaan tuotteita omissa nimissään tuolla kyseisellä markkina-alueella.

– Metsäkonepuolella on mm. sanottu, että Euroopassa riittäisi patentointi pelkästään Ruotsissa, koska siellä järjestetään Euroopan suurimmat metsäkonemessut. Näin patentin haltija voisi pitää kilpailijansa pois messuilta. Vaikka tämä on ehkä vähän kärjistetty esimerkki, toimii se hyvänä esimerkkinä strategisesta ajattelusta patenttien taustalla, Lehtonen mainitsee.

Patentteja käytetään tietoisesti työkaluna oman liiketoiminnan edistämiseksi. Patentoinnin osalta on tästä syystä aina järkevää miettiä, missä ja miksi patentointi kannattaa.

Patenttiasiamies on tärkeä osa onnistunutta patentointiprosessia

Suomessa on Lehtosen mukaan hyvä patenttiasiamieskunta, mikä auttaa varsinkin pienempiä yrityksiä, joilla ei ole oman talon sisältä löytyvää patentointiosaamista. Viranomaistahona PRH antaa yleisluontoista patentointiin liittyvää neuvontaa ja koulutusta, mutta itse patentointiin liittyvissä yrityksen strategisissa asioissa on käännyttävä aina patenttiasiamiesten puoleen. Patenttiasiamies auttaa yritystä ottamaan huomioon monipuolisesti erilaisia näkökulmia, koskien kilpailijoita ja asiakkaita. Patenttiasiamiehen kirjoittavat patenttihakemukset, jotka jätetään PRH:lle.

Lehtonen painottaa ammattimaisen patenttiasiamiehen merkitystä onnistuneen patenttihakemuksen tekemisessä.

– Alan ammattilainen on nähnyt patentointiprosessin jo lukuisia kertoja, oikeuden päätöksistä aina lisensointineuvotteluihin saakka. Näin patentoinnissa tulee huomioitua kaikki olennaiset seikat, joita patentin elinkaaren aikana mahdollisesti tulee vastaan, jolloin niihin osataan myös varautua. Tätä kautta patentista saadaan paras mahdollinen hyöty.

PRH:lta löytyy lista rekisteröidyistä patenttiasiamiehistä ja tietoa voi hakea myös Suomen Patenttiasiamiesyhdistyksen (SPAY) verkkosivuilta. Vaikka patenttiasiamiehen palkkio voi tuntua pienelle yritykselle kalliilta, se kannattaa maksaa. Mikäli keksinnöllä on liiketaloudellista arvoa, saa asiamiehelle maksetun palkkion takaisin patenttituloina.

Patentointi aiheuttaa kustannuksia

Patenttihakemuksen hinnaksi tulee viranomaiskulujen osalta noin 500 euroa, jonka päälle tulee vielä patenttiasiamiehen veloitus, joka on arviolta noin 5000 euroa. Viranomaiskulut vaihtelevat siihen tulevien lisäkulujen osalta, joita syntyy mm. kirjeenvaihdosta patenttivirastojen välillä. Mikäli patentti hyväksytään, siitä tulee vielä noin 500 euron suuruinen kustannus. Näiden kulujen lisäksi patentista maksetaan myös vuosimaksua, jonka kustannus kasvaa patentin ikääntyessä. Suomessa patenttihakemuksen elinkaaren kustannukset ovat viisinumeroiset, mutta ensimmäinen numeron on Lehtosen mukaan kuitenkin ykkönen.

– Patentin myöntämisen jälkeen kuka tahansa kilpailija voi esittää virastolle perusteet, että kyseistä patenttia ei olisi koskaan pitänyt edes myöntää. Tästä syystä kannattaa pitää patenttiasiamies mukana koko patentointiprosessin ajan. Näissä tilanteissa lisäkustannus on luokkaa muutamia kymmeniä tuhansia euroja. Tätä välinettä kannattaa käyttää myös oman patentin puolustamiseen, mikäli on mahdollista esittää hyvä perusteet ja dokumentit, että näin tosiaan on. Suurimmat tiedossani olevat patenttioikeudenkäynnin kustannukset ovat olleet Suomessa luokkaa 500 000 euroa/osapuoli.

Mikäli patenttioikeudenkäynnin häviää, hävinnyt osapuoli voi joutua Lehtosen mukaan maksamaan korvauksia patenttiin liittyvistä loukkauksista. Valmistus on lopetettava ja lisäksi voi seurata rangaistusmaksuja. Valmistettuja tuotteitakin voidaan joutua tuhoamaan. Patentin haltijalle olisi lähtökohtaisesti maksettava lisenssimaksuja, mikäli patenttia loukataan.

– Kukaan ei tietenkään halua vapaaehtoisesti maksaa lisenssimaksuja, jonka takia niistä joudutaan käymään oikeustaisteluita. Esim. Nokia Technologies Oy:n nykyinen liiketoiminta koostuu hyvin pitkälle heidän hallussaan oleviin patentteihin liittyvistä lisenssimaksuista, Lehtonen mainitsee.

Voiko patenttiloukkauksen jotenkin välttää?

– Espacenet-patenttitietokannasta löytyy vähän reilut satamiljoonaa patenttidokumenttia, joita on mahdollista tarkastella ilmaiseksi. Suomessa on voimassa ainoastaan noin 50 000 patenttia, joka tarkoittaa, että Espacenetistä löytyy todella suuri määrä patentteja, jotka ovat ihan vapaasti hyödynnettävissä Suomessa.

Lehtonen opastaa yrityksiä hyödyntämään tietokantaa, koska sieltä on mahdollista löytää omaa tuotekehitysprojektia sivuavat patentit ja jopa valmis ratkaisu.

– Kun oma tuote alkaa valmistua, kannattaa tietokannasta etsiä mahdollisia esteitä omalle toiminnanvapaudelle. Sitäkään kautta ei tosin saa 100 % varmuutta, ettei loukkaisi kenenkään patenttia. Varsinkin jollakin toisella markkina-alueella voi olla jo olemassa oleva patentti kyseiselle ratkaisulle.

Yhtenäispatentti kasvattaa patenttien määrää Suomessa

Aiemmin Suomi ei ollut patentoijien näkökulmasta kiinnostava markkina-alue, mutta tilanne vähitellen muuttuu EU:n yhtenäispatentin suosion kasvaessa.

Eurooppajärjestelmän kautta Suomessa voimaantulevien patenttien määrä nelinkertaistui, eli on odotettavissa että Suomeen tulee myös aiempaa enemmän kansainvälisiä patentteja. Suomessa toimivilla yrityksillä on siis jatkossa paljon suurempi todennäköisyys loukata jonkun muun toimijan patenttia.

– Toiminnanvapauden selvittäminen on jatkossa aiempaa tärkeämpää suomalaisillekin yrityksille. Patentit ovat tavallaan kaksijakoinen järjestelmä, koska se tuo uusia mahdollisuuksia yrityksille, jotka kehittävät omaa teknologiaa ja tietävät mitä patenttipuolella tekevät. Kun taas yrityksille, joilla ei ole patentointipuolen osaamista, se tarkoittaa uusia riskejä. Yritysten sisäisen patentointiosaamisen merkitys korostuu jatkuvasti, Lehtonen toteaa.

"Mustan vyön" patentointiosaamista on hyvin saatavilla

Tarvittavan patentointiosaamisen määrä vaihtelee eri yrityksissä. Lähtökohtaisesti sitä löytyy oman talon sisältä pääasiassa pörssiyrityksistä. Monelle yritykselle riittää, että sillä on käytettävissään ammattitaitoinen patenttiasiamies.

– Olen käyttänyt tässä yhteydessä karatesta varastettua vyöarvoideaa, koska IPR (Intellectual property rights) ja patentit ovat kuitenkin taistelulaji, Lehtonen naurahtaa.

Keltaisen vyön arvoista patenttiosaamista edustaa hänen mukaansa se, kun yritys osaa hyödyntää ilmaisia patenttitietokantoja ja tarkastella sieltä mitä muut yritykset ovat aiemmin tehneet. Tietokannoista voi löytyä ratkaisuja vastaaviin ongelmiin, jolloin voidaan välttyä resurssien haaskaukselta.

Vihreä vyö edustaa Lehtosen mukaan yrityksen kykyä tehdä toiminnanvapausselvitys, ettei muiden patenttioikeuksia loukattaisi. Vihreä ja keltainen vyö olisi hyvä olla kaikissa yrityksissä, jotka työskentelevät teknologian parissa.

– Sinisen vyön taitotasolla yritys osaa katsoa, olisiko omassa kehitystyössä jotain sellaista, minkä suojaamalla tämä voisi edesauttaa omaa liiketoimintaansa. Siihen liittyy kaksi isoa juttua, joista toinen on kyky tunnistaa merkityksellinen keksintö ja patentoinnin hyötyjen pohtiminen yrityksen liiketoiminnan näkökulmasta. Patentointi ei ole jokaisessa tapauksessa se järkevin lähestymistapa keksinnön suojaamiseen.

Viimeisenä tulee patentointiosaamisen musta vyö, jolloin yrityksellä on IPR ja patentti -osa-alueelta omaa korkeampaa osaamista. Mustan vyön osaaminen nähdään kannattavana usein vasta pörssiyritystasolla.

– Pienempien yritysten kannattaa hyödyntää yrityksen ulkopuolisia patenttiasiamiehiä, joilla on itsellään se musta vyö.

Patentoinnille on kevyempiäkin vaihtoehtoja

Tietyissä maissa teknisten keksintöjen puolella on olemassa hyödyllisyysmalli, jota on mahdollista hyödyntää mm. Suomessa, Saksassa ja Kiinassa. Varsinkin Kiinassa se on Lehtosen mukaan tehokas työkalu, koska keksinnölle saadaan nopea suoja edullisesti. Idea on sama kuin patenttihakemuksessa, mutta taustoja ei tutkita viraston toimesta mitenkään ja hyödyllisyysmalli myönnetään automaattisesti. Sen pätevyydelle ei saada näin ollen varmuutta.

– Asiamieskustannukset ovat hyödyllisyysmallissa suunnilleen samat kuin patentissakin. Sitäkään en kehota tekemään omatoimisesti, että siitä tulisi mahdollisimman pätevä, Lehtonen painottaa.

Muitakin tapoja kevyempään suojaukseen on olemassa, kuten tavaramerkit brändipuolella.

– Kaikkia tarjolla olevia suojaustapoja olisi hyvä käyttää järkevänä kokonaisuutena, miettien mikä on kustannustehokkain tapa saada aikaan haluttu vaikutus. Hyödyllisyysmalli suojaa ihan samalla tavalla kuin patenttikin, kun se on myönnetty.

Hyödyllisyysmallia kannattaa Lehtosen mukaan hyödyntää tilanteessa, kun kyseessä on pieni keksintö, jonka tiedetään olevan markkinoilla vain rajallisen aikaa ja sille halutaan nopea suoja.

– Hyödyllisyysmallihakemuksessa kestää noin kolme kuukautta, kun patentin saamisessa kestää yli kaksi vuotta.

Patenteilla tehdään liiketoimintaa

Kun patenttihakemus jätetään, kukaan toinen ei voi patentoida sitä samaa asiaa. Patentin tullessa virallisesti voimaan, sen haltijan on mahdollista saada korvauksia, mikäli joku alkaa valmistamaan vastaavaa tuotetta.

Lehtonen kertoo, että tunnetuin esimerkki patenttien käyttämisestä ansaintametodina on nykypäivän Nokia Technologies, jolla on hallussaan valtava määrä patentteja. Se kuuluu niihin yhtiöihin, joilla on musta vyö patenttitoimialalta.

– Patenteilla liiketoimintaa tekevän yrityksen tehtäviin kuuluu etsiä markkinoilta toimijoita, jotka rikkovat patenttia ja kerätä näiltä lisenssimaksuja. Helpoin metodi on koettaa löytää tuote, joka todistettavasti rikkoo patentin alaista teknologiaa. Valmistusmenetelmiin liittyvien patenttien loukkauksia on hankalampaa valvoa, koska ne tapahtuvat tehdasalueiden sisällä. Joskus yhtiön hallinnoimaa patenttia loukkaava taho on sen oma asiakas, jolloin patenttioikeudenkäynti ei ymmärrettävästi useinkaan tule kyseeseen.

Patentin hakeminen ei ole aina taloudellisesti järkevää

Patenttia tai mallisuojausta kannattaa pohtia, jos havaitaan, että ollaan tehty ehkä jotain uutta, mitä kukaan muu ei ole vielä tehnyt.

Sen jälkeen on mietittävä, toisiko patentointi niin paljon kassavirtaa, että patenttihakemuksen tekeminen olisi järkevä investointi. Ratkaisuna voidaan miettiä myös keksinnön salassapitoa. Esim. Googlen lähdekoodia ei ole patentoitu, vaan sitä on päädytty pitämään salassa.

Patenttihakemuksen jättöaika on hyvä paikka taktikointiin, koska tuotekehitys etenee päivittäin. On pystyttävä miettimään strategisesti oikea aika patenttihakemuksen jättämiselle, että patentti suojaisi tuotetta myös tuotekehityksen tultua päätökseen. Tästä syystä hakemuksen jättämistä tyypillisesti viivytetään mahdollisimman pitkään. Toisaalta jos viivyttelee liian pitkään, joku muu saattaa ehtiä tekemään oman hakemuksensa samasta keksinnöstä.

PRH on keskittynyt patenttihakemusten käsittelyyn

– Päätuotteemme on patenttihakemusten käsittely, eikä niinkään patenttien myöntäminen, johtuen markkina-alueemme pienuudesta. Meiltä odotetaan välipäätöksiä, joissa esitämme patentoinnin mahdolliset esteet ja argumentoidaan niitä. Olemme konsultti, jonka työn pohjalta yritykset tekevät päätöksiä, että jatketaanko ulkomaille vai ei. Asiakkaitamme palvelee myös asiantunteva neuvontapalvelumme, Lehtonen muistuttaa.

Patentoinneista, tavaramerkeistä, hyödyllisyysmalleista ja mallioikeuksista löytyy kattavasti tietoa myös PRH:n verkkosivuilta. PRH:n tehtävänä on auttaa suomalaista elinkeinoelämää menestymään.

– Olemme voittoa tuottamaton organisaatio ja tämä tapamme parantaa maailmaa. Vaikka itse ei koskaan lähtisikään patentoimaan, patenttien kautta on mahdollista selvitellä mitä muut tekevät.

Patenttitietokantoja voi Lehtosen mukaan käyttää vaikkapa asiakkaiden, alihankkijoiden tai kilpailijoiden etsimiseen. Sieltä voi hakea mm. alakohtaisesti yrityksiä, jotka ovat patentoineet omalla alallaan.

– Sieltä löytyy keksijän nimi, jonka kautta voi päätellä suhteellisen helposti kyseisen henkilön sähköpostiosoitteen, mikäli kokee tarvetta tämän kontaktointiin. Patenttitietokantoja voidaan käyttää näin vaikkapa markkinoinnin apuvälineenä, Lehtonen vinkkaa loppuun.

Lisätietoja:

prh.fi

spay.fi

espacenet.com