Raahen Valimo Oy on vuonna 2020 perustettu yritys, jolla on taustallaan 100 vuotta toimineen valimon kokemus. Uutena yrittäjänä Raahen Valimo Oy on lähtenyt erikoistumaan erikoisvaluihin ja uskoo vahvasti alan tulevaisuuteen Suomessa.

– Näemme, että Suomen teollisuus on lähtenyt taas liikkeelle koronan jälkeen ja isoja investointiprojekteja on tulossa. Olemme vahvoja alihankkijoita sellu- ja paperitehtaiden projekteissa, isojen suomalaisten kansainvälisten toimijoiden kautta. Olemme myöskin mukana ulkomaalaisten toimijoiden kautta erilaisissa erikoistoimituksissa, yhtiön hallituksen puheenjohtaja Timo Kronqvist kertoo.

Raahen Valimon toinen merkittävä uudistus, erikoisvalujen lisäksi, liittyy tuotannon hiilineutraaliuteen sekä tähän liittyviin ympäristöasioihin.

– Olemme kehittäneet toimintaamme niin, että saisimme valimon sisäiseen kiertoon, jolloin jätteitä ei juurikaan lähtisi ulos tulevaisuudessa. Normaalista tehdasvalimosta tulee varsinkin jätehiekkaa paljon, koska sitä käytetään saman verran kuin itse tuotteita valetaan. Teimme toiminnan alusta saakka sellaisen päätöksen, ettei jätehiekkaa tule lainkaan kaatopaikoille, vaan kaikki hiekka menee kierrätykseen.

Kronqvist mainitsee, että yhtiön suunnitelmissa on saada rahoitus kuntoon ja tehdä tehtaalle tulevaisuudessa oma kierrätyslaitos, jolla hiekkaa pystytään kierrättämään tuotantolaitoksen sisäisesti.

Erikoisvaluille kasvavaa kysyntää

Raahen Valimon päätuotteina ovat ruostumattomat ja haponkestävät valut, mutta tuotantoon kuuluu myös jonkin verran hiiliteräksiä. Tuotteet ovat lähinnä sellu- ja paperiteollisuuden tarpeisiin valmistettavia, vaikeissa olosuhteissa käytettäviä tuotteita, käsittäen mm. pumput, paperikoneiden osat sekä sellukattilat.

– Toisen aika merkittävän toimialan ovat muodostaneet vesiturbiinit, joita hyödynnetään vesilaitoksissa ja isoissa laivoissa. Laivoissa puhutaan isoista turbiinilaitteista, jotka ovat kuin pumppuja ja siitä tuleva vesisuihku kulkee laivan alla. Menetelmää hyödynnetään erityisesti applikaatioissa, kun laivoilla täytyy pystyä kulkemaan matalissa vesissä. Näitä tarpeita on erityisesti maanpuolustusajoneuvoissa ja tuotteille on paljon kysyntää ulkomailla.

Kronqvist toteaa, että erikoisvalut ovat haasteellisia valmistaa, eikä niille ole juurikaan muita tekijöitä Suomessa.

– Puhutaan kokoluokasta yli 100 kg:sta aina 5000 kg:n kappaleisiin, parhaimmillaan olemme noin 1000 kilon kappaleissa.

3D-tulostus on tullut täydentämään valutoimialaa

– 3D-metallitulostuksella voidaan tulostaa erikoisempiakin materiaaleja, mutta menetelmän kokoalue on huomattavasti pienempi. 3D-tulostuksella päästään maksimissaan noin 100 kiloon saakka kaupallisissa ratkaisuissa. Näen että nämä menetelmät eivät koskaan syrjäytä toisiaan, vaan ovat toisiaan täydentäviä menetelmiä. Sarjatuotantoa on helpompaa tehdä valamalla, varsinkin yksinkertaisia tuotteita tuotteista, kun taas monimutkaiset prototyypit tehdään tyypillisesti 3D-tulostamalla.

Paikallinen valmistaminen on noussut uuteen arvoon

Kronqvistin mukaan viime aikoina on ollut nähtävillä teollisuuden trendi, jossa hankintaketjut on pyritty muuttamaan lyhyemmiksi ja paikallisemmiksi.

– Isot brändien omistajat miettivät, kannattaako ostaa mieluummin läheltä Euroopasta, kuin halvemmalla Kiinasta tai Aasiasta. Koronakriisi laukaisi ehkä sellaisen trendin, että ostetaan mieluummin lähimarkkinoilta. Kun toimitusajat lyhenevät ja eräkoot pienentyvät, erikoiskomponentteja on hankalaa tuoda kauempaa.

Valaminen palvelee erityisen hyvin kotimaassa

– Meidän valimon tuotannon tunnusomaisia piirteitä ovat hankalat muodot, joihin liittyy piensarjavalmistusta erikoismateriaaleista. Olemme erityisen vahvoja teräsvaluissa, joita

käytetään erityisen vaativissa konstruktioissa, vaikkapa raideliikenteen osissa, jolloin niille asetetaan korkeampia kestävyysvaatimuksia ja pakkasenkestoa. Aiemmin komponentteja valmistettiin hitsaamalla ja koneistamalla, mutta varsinkin kun puhutaan piensarjoista ja tuotteille halutaan väsymyskestävyyttä, valitaan useimmiten valu. Hitsatuissa kappaleissa hitsisaumat kulmissa aiheuttavat aina ongelmia niiden lujuuden ja väsymyskeston osalta. Valussa väsymiskestävyyden heikko alue saadaan siirrettyä sellaiselle alueelle, joka ei ole niin kriittinen, Kronqvist esittelee.

Kronqvist uskoo Suomen valimoteollisuuden pärjäävän kilpailussa, mikäli jokainen toimija erikoistuu ja hakee oman vahvuusalueensa.

– Kasvumme on ollut huimaa ja olemme päässeet hienosti liikkeelle. Tämän vajaan vuoden aikana olemme saaneet paljon uusia asiakkaita. Valimokentässä on tapahtunut muutoksia, yksi valimo on poistunut kentältä ja heidän asiakkaat ovat lähteneet hakemaan uusia kumppaneita. Olemme pystyneet hyödyntämään tätä tilannetta aika hyvin.

www.miilucast.fi

Artikkeli on julkaistu Teollisuusuutiset-lehdessä 3/2021.