Suomalaiset ovat huolissaan itäriippuvuudesta mineraalien saamisessa. Vain seitsemän prosenttia kansalaisista jättäisi Euroopan mineraalihuollon tuonnin varaan. Tulokset kävivät ilmi tämän vuoden Kaivosbarometrista.

– Suomalaisilla on realistinen kuva kaivostuotteiden tarpeellisuudesta, ja valtaosa näkee, että meidän on viisasta tehdä osamme omavaraisuuden varmistamisessa, tiivisti Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela Taloustutkimuksen tekemän selvityksen tulokset aiemmassa tiedotteessa.

Suomalaisista 72 prosenttia näkee, että Suomi ja Eurooppa ovat liian riippuvaisia Kiinan ja Venäjän kaivosteollisuuden tuotteista. Eri mieltä väitteestä on vain seitsemän prosenttia vastaajista.

Seitsemän prosenttia arvioi myös, että Euroopassa ei tarvita kaivoksia, koska raaka-aineita voi tuoda muualtakin. 74 prosenttia vastaajista ei jättäisi raaka-ainehuoltoa tuonnin varaan.

– Kansainvälisen konsulttiyhtiö PwC:n julkaisema raportti ilmastoriskien vaikutuksesta raaka-ainetuotantoon tukee kansalaisten näkemystä. Raportin mukaan ilmastonmuutos vaarantaa monien kriittisten raaka-aineiden toimitusketjut, jotka perustuvat keskitettyyn tuotantoon, sanoo Suomela.

Niukasti tietoa kaivostuotteiden jatkojalostuksesta kotimaassa

Suomalaisilla on barometrin mukaan niukasti tietoa siitä, missä Suomessa tuotetut mineraalit jalostetaan eteenpäin. Joka viides vastaaja arvioi, että lähes kaikki Suomessa kaivoksissa tuotettu mineraali viedään ulkomaille jalostettavaksi. Puolet kansalaisista ei ota kantaa asiaan.

Todellisuudessa noin 90 prosenttia maassamme tuotetuista metalleista jalostetaan Suomessa. Lisäksi Suomi tuo noin neljä kertaa enemmän metallisrikasteita kuin vie.

– Myöskään poliittisilla päättäjillä ei ole aina selvää, kuinka merkittävä rooli kotimaisella raaka-aineella on valmistavassa teollisuudessa. Tämä voi johtaa kaivosteollisuuden toimintaedellytyksiä heikentäviin päätöksiin, jotka vaikeuttavat pitkällä tähtäimellä teollisuuden raaka-ainehuoltoa ja Suomen kykyä vauhdittaa vihreää siirtymää, pohtii Suomela.

Suomessa tuotetun kaivosteknologian merkitys tunnetaan

Kansalaiset näyttävät tuntevan Suomen paremmin kaivosteknologian tuottajana kuin kaivostuotteiden jalostajana. Yli puolet vastaajista tunnistaa, että Suomessa tuotetulla kaivosteknologialla on ratkaiseva rooli kaivosalan ympäristöystävällisyyden kehittämisessä.

– Suomeen on syntynyt kaivosteollisuuden ympärille yli 200 alan teknologiatoimittajaa, joista monet ovat kansainvälisiä edelläkävijöitä, sanoo Suomela.

Alan tutkimusta ja opetusta löytyy yli kymmenestä tutkimuslaitoksesta ja yliopistosta sekä lisäksi ammattikorkeakouluista ja ammattioppilaitoksista.

Teksti ja kuva: Kaivosteollisuus ry

---

Modernin elämän mahdollistaja

Kaivosteollisuuden tuotteita käytetään muun muassa vedenpuhdistukseen, ravinteiksi ja röntgenlaitteisiin. Kaivoksia tarvitaan yhä enemmän myös vihreän teknologian valmistukseen, jolla torjutaan ilmastonmuutosta.

Kaivostuotteet mahdollistavat modernin elämäntapamme, älykkään teknologian, digitaalisen viihteen ja ruoan tuotannon. Ilman ruostumatonta terästä esimerkiksi sairaaloiden ja keittiöiden hygienia heikkenisi. Ruostumatonta terästä ei taas olisi ilman kromia ja nikkeliä tuottavia kaivoksia.

Matkapuhelimen rakentaminen alkaa kaivoksilla. Älypuhelimen valmistamiseen tarvitaan 10-15 kiloa malmia, muun muassa kultaa, kuparia ja volframia.
Koska puhelimia valmistetaan vuosittain lähes kaksi miljardia, tarvitaan malmia kaikkiaan yli 20 miljoonaa tonnia.

On helppo nähdä, että haarukassa, tietokoneessa ja autossa on metallia. Yllättävämpää saattaa olla, että kaivoksia tarvitaan myös sellaisiin tuotteisiin, joissa kaivostuotteita ei voi nähdä. Esimerkiksi vedenpuhdistuksen mahdollistavat kalkkikaivokset, koska kalkkia käytetään puhdistukseen ja happamuuden säätelyyn.

Kalkilla on tärkeä rooli myös maaperän satoisuuden ylläpidossa. Maanviljelyksen kannalta myös fosfaattikaivokset ovat elintärkeitä, koska fosfaattia tarvitaan lannoitteisiin. Ilman lannoitteita viljelykasvien sadot jäisivät niukoiksi, ja edessä olisi ruokapula.

Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii kaivoksia

Maailmanpankin raportin mukaan Pariisin ilmastosopimuksen edellyttämä siirtymä vihreään teknologiaan merkitsee muun muassa koboltin, litiumin ja nikkelin kulutuksen kymmenkertaistumista vuoteen 2050 mennessä.
Erityisen suuri kysynnän kasvu osuu moniin harvinaisiin maametalleihin, joita tarvitaan ympäristöystävällisessä energiantuotannossa kuten tuuliturbiineissa, aurinkopaneeleissa ja sähköautojen akuissa.

Lähde Kaivosteollisuus ry