Viime vuosien kriisit, ensin koronapandemia ja vuoden 2022 helmikuussa alkanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sen myötä muuttunut turvallisuustilanne ovat nostaneet aiempaa vahvemmin esiin vesihuollon merkityksen arkemme ja yhteiskunnan toiminnalle.

Suomen Vesilaitosyhdistys ry:n vesiasiain päällikkö ja vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö Riina Liikanen toteaa, että turvallinen, laadukas ja toimintavarma vesihuolto edellyttää hyvässä toimintakunnossa olevaa teknistä vesihuoltojärjestelmää sekä riittävää ja osaavaa henkilöstöä palvelun tuottamiseen. Vesihuoltolaitosten pitää myös varautua toiminnassaan erilaisiin uhkiin ja mahdollisiin häiriötilanteisiin.

Vesihuoltopalvelun jatkuvuutta uhkaavat tekijät pitää tunnistaa systemaattisesti ja hallita niihin liittyvät riskit mahdollisimman tehokkaasti jo ennalta. Kattavasta riskienhallinnasta huolimatta on panostettava myös ennalta suunnittelemalla ja varajärjestelyin siihen, että mahdollisissa häiriötilanteissakin vesihuoltopalvelut pystytään tuottamaan. Kaikki tämä vesihuoltopalvelun toimintavarmuuden varmistava toiminta edellyttää riittäviä taloudellisia ja osaamisresursseja, Liikanen toteaa.

Suomen vesihuoltolaitokset varautuneet erilaisiin häiriötilanteisiin

Varautumista ja sen edellyttämiä toimenpiteitä on tarkasteltu ja tarvittaessa parannettu vesihuoltolaitoksilla laajasti viimeisen vuoden aikana esimerkiksi sähkönsaannin varmistamisen, kyberturvallisuuden ja tarvittavien kemikaalien ja varaosien saannin osalta.

Riina Liikasen mukaan Suomessa vesihuolto toimii tällä hetkellä luotettavasti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreimman raportin mukaan 99,98 % Suomen vesilaitosten toimittaman talousveden viranomaisvalvonnan tuloksista täytti talousveden terveysperusteiset laatuvaatimukset vuonna 2021 ja veden käyttökelpoisuudelle asetetut tavoitteetkin täyttyivät hyvin.

Olemassa oleviin haasteisiin vastaamiseksi vesihuoltolaitosten toimintakyky pitää kuitenkin varmistaa ja alaa on tarve uudistaa ja vahvistaa.

- Suomessa on noin 1 100 vesihuoltolaitosta, mutta noin 80 suurinta toimijaa vastaavat lähes 80 % tuotetuista palveluista. Monilla pienemmillä vesihuoltolaitoksilla on pulaa sekä taloudellisista että henkilöresursseista, jolloin päätöksiä joudutaan tekemään puutteellisin tiedoin ja tulevaisuuden investointeihin ei varauduta riittävästi. Resursseja ei myöskään ole toiminnan kehittämiseen ja niiltä puuttuu kyky ylläpitää vesihuollon huoltovarmuutta riittävällä tasolla. Vesihuoltolaitosten yhteistyötä ja yhdistymisiä sekä alan yritysten tarjoamia palveluja tarvitaan turvaamaan vesihuoltolaitosten toimintakyky ja vesihuollon korkea palvelutaso.

Verkostojen saneeraus pitää pystyä kohdistamaan mahdollisimman vaikuttavasti

Liikasen mukaan korjausinvestointien tai varautumista parantavien toimenpiteiden lykkääminen tulevaisuuteen ei ole kestävä ratkaisu, vaan kasvattaa toiminnan riskiä.

- Vesihuoltoinfrastruktuurin ylläpito on tärkeä osa vesihuoltotoiminnan turvaamista. Merkittävä osa vesihuoltoverkostoista, maan alla olevista vesijohdoista ja viemäreistä, tulee elinkaarensa päähän seuraavien vuosikymmenten aikana. Vesihuollon investointitarpeet vuoteen 2040 selvityksen (2020) mukaan vesihuoltoverkostojen saneerausinvestointitarve on seuraavan 20 vuoden aikana reilut 10 miljardia euroa, mikä tarkoittaa noin 480 miljoonan euron vuosittaisia investointeja. Vuosina 2016-2018 tehtyjen korjausinvestointien tasoon verrattuna verkostojen vuotuinen saneeraustarve on nelin-viisinkertainen. Korjausinvestointeihin on tartuttava ripeästi, jotta puhdas vesi ja toimiva vesihuolto turvaavat suomalaisten kotitalouksien arjen ja yhteiskunnan sujuvuuden jatkossakin. Verkostojen saneeraus pitää myös pystyä kohdistamaan mahdollisimman vaikuttavasti, Liikanen toteaa ja jatkaa:

- Vesihuolto on luontaisesti paikkaan sidottu paikallinen palvelu, jota tekemään tarvitaan asiantunteva henkilöstö. Vuonna 2022 julkaistun Vesihuoltolaitosten henkilöstöselvityksen mukaan reilu kolmannes laitosten henkilöstöstä eläköityy seuraavan vuosikymmenen aikana ja vesihuoltolaitoksista 42 %:lla on ollut vaikeuksia ammattitaitoisen henkilöstön rekrytoinnissa. Selvityksen kyselyyn vastanneiden näkemyksen mukaan uuden henkilöstön rekrytointi alalle tulee vaikeutumaan entisestään: ammattitaitoista ja osaavaa henkilöstöä on vaikea saada ja kilpailu hyvistä työntekijöistä kasvaa. Riittävän ja ammattitaitoisen henkilöstön varmistaminen yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiselle vesihuoltoalalle edellyttää alalla tarvittavien moninaisten osaajien koulutuksen varmistamista sekä organisaatioita, jotka voivat tarjota merkityksellisen työn lisäksi mielekkäitä työtehtäviä ja urapolkuja.

Talousvettä tuotetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti

Liikasen mukaan kestävän kehityksen mukaisessa talousvedentuotannossa otetaan huomioon toiminnan ympäristö-, taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset siten, että haitalliset vaikutukset pyritään minimoimaan. Mahdollisimman hyvälaatuiset raakavedet ovat vesiturvallisuuden lähtökohta, mikä mahdollistaa myös yksinkertaisten ja resurssitehokkaiden vedenkäsittelytekniikoiden käytön. Vedentuotannossa kiinnitetään huomiota energiatehokkuuteen ja tunnistetaan myös mahdollisuuksia energian tuotantoon.

- Esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää energiatehokkuutta parantavia ja uusiutuvaan energiaan perustuvia teknologisia ratkaisuja. Vesilaitosyhdistyksen strategiassa on asetettu kunnianhimoisesti tavoitteeksi, että Suomen vesihuolto on hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Toisaalta ilmastonmuutos aiheuttaa nykyistä voimakkaampia rankkasateita, tulvia, myrskyjä ja kuivuuskausia sekä korkeampia lämpötiloja, mikä edellyttää sopeutumista vesihuoltolaitosten toiminnassa. Ilmastonmuutos vaikuttaa veden kiertokulkuun, määrään ja laatuun, ja siten heijastuu suoraan vesihuollon toimintaedellytyksiin. Vesihuoltolaitokset ovat aina ottaneet toiminnassaan huomioon veden kiertokulun ja sen vaihtelut, joten vesihuollon edellytykset ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien hallintaan ovat lähtökohtaisesti hyvät. Tietoa ja tutkimusta ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja mahdollisista tarvittavista lisätoimenpiteistä kuitenkin tarvitaan, Riina Liikanen toteaa.

• Huoltovarmuusorganisaation vesihuoltopoolin toiminnan tavoitteena on vesihuollon häiriönsietokyvyn ja toimintavarmuuden edistäminen kaikissa turvallisuustilanteissa.
• Vesihuoltopooli edistää vesihuollon huoltovarmuutta tarjoamalla vesihuoltolaitoksille koulutusta, harjoituksia ja oppaita, seuraamalla alan huoltovarmuuden tilannekuvaa sekä tekemällä selvityksiä ja aloitteita.
• Vesihuoltopoolin toimintaa ohjaa poolitoimikunta, jonka yhteistyöverkostossa on edustettuina vesihuoltolaitokset, kunnat, Huoltovarmuuskeskus ja alaa ohjaavat ministeriöt ja yhteistyöviranomaiset.
• Vesihuoltopoolin toimisto on Vesilaitosyhdistyksessä.