Turun satama kehittyy voimakkaasti
18.02.2021 | Teollisuus
Turun sataman alue tulee muuttumaan merkittävästi seuraavien vuosien aikana. Kehittämistyö käynnistyi elokuussa 2018, kun Viking Line Abp, Tallink Silja Oy, Turun Satama Oy ja Turun kaupunki allekirjoittivat strategisen aiesopimuksen yhteisestä tavoitteestaan Turun satama-alueen kehittämiseen liittyen. Kehittämistoimet käsittävät infrastruktuurimuutosten lisäksi uusia toimintamalleja, jotka parantavat turvallisuutta ja tuovat mukaan digitaalisen ekosysteemin helpottamaan päivittäisiä rutiinitoimia.– Olosuhteista huolimatta selvisimme vuodesta 2020 suhteellisen kuivin jaloin, vaikka pandemia aiheutti sen, että meillä oli kaksi miljoonaa matkustajaa edellisvuotta vähemmän. Positiivista oli kuitenkin sataman rahtimäärien 12 %:n kasvu. Suurin tekijä tässä oli Helsinki-Tukholma -linjan pysähtyminen pandemian alkuvaiheessa, jonka seurauksena rahdin kuljetukset siirtyivät Suomen ja Ruotsin välillä meille. Ruotsiin suuntautuvassa rahtiliikenteessämme liikkuu paljon mm. elintarvikkeita, jotka ovat välttämättömiä kaikissa olosuhteissa, Turun Satama Oy:n toimitusjohtaja Erik Söderholm kertoo.Söderholm toivoo, että matkustajat alkavat vähitellen palaamaan matkustajalaivoille, kunhan rokotukset saadaan tehtyä ja tilanne alkaa paranemaan tulevan kesän aikana.Uusi Viking Glory aloittaa liikennöinnin 2022Viking Line Abp:n uusin laiva, Viking Glory, aloittaa liikennöinnin Turku-Maarianhamina-Tukholma linjalla ensi vuonna. Uusi isompi laiva tuo Turun satamaan lisää rahtivolyymiä, sillä se pystyy kuljettamaan jopa 1500 metriä rahtia. 223 metrinen Viking Glory on suuresta koostaan huolimatta pienempää sisaralustaan Viking Gracea energiatehokkaampi. Uudet laivat tuovat yleensä myös uusia matkustajia, joten Söderholm uskoo vuoden 2022 olevan matkustajamääriltään parempi.Suunnitelmissa uusi merirahtireitti PuolaanTurun sataman tähtäimessä on aloittaa Puolaan suuntautuva rahtiliikenne. Söderholmin mukaan kyseessä tulisi todennäköisesti olemaan ro-ro-linja, joka tarkoittaisi pääasiassa irtoperävaunuja.– Markkinat tällaiselle laivareitille on jo olemassa, koska nyt Via Balticaa pitkin kulkee suuri määrä rekkoja. Uusi laivareitti tulisi tarjoamaan kustannustehokkaamman vaihtoehdon erityisesti Länsi-Suomen vienti- ja tuontitoiminnalle. Tässä korostuvat myös ympäristöasiat, koska yhteen laivaan saadaan mahtumaan jopa 100 irtoperävaunua, sen sijaan, että Länsi-Suomesta ajaisi 100 rekkaa Puolaan. Tämä vähentäisi merkittävästi liikenteen päästöjä.Turun sataman yhteisterminaalihanke etenee– Meillä on edelleen neuvottelut kesken Tallink Siljan ja Vikingin kanssa, koskien Turun satamaan suunnitteilla olevaa yhteisterminaalia. Toiveissamme on saada aikaiseksi päätöksiä vielä tämän kevään aikana. Mikä etenisimme alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti, uusi yhteisterminaali valmistuisi joulukuussa 2025. Yhteisterminaali korvaisi Tallink Siljan ja Viking Linen terminaalit, joten se olisi kaikin puolin tehokkaampi ja fiksumpi ratkaisu, Söderholm näkee.Nykyiset terminaalit sijaitsevat Linnaniemen alueella, Turun linnan vieressä. Kyseessä on alue, jota Turun kaupunki kehittää nyt voimakkaasti.– Tarkoituksena on muuttaa hiukan terminaalin layoutia ja liikennejärjestelyitä. Meillä on hyvät ja positiiviset keskustelut käynnissä varustamoiden kanssa ja haluan uskoa, että tämä hanke olisi toteutumassa. Viime kädessä tästä kuitenkin päättää Turun kaupungin valtuusto, koska tässä puhutaan aika suuresta investoinnista. Nyt käynnissä oleva pandemia on ymmärrettävästi hiukan viivästyttänyt varustamoiden päätöksentekoa asian suhteen.Uusi automooring-laitteisto helpottaa laivojen laituriin kiinnittymistä– Viking Linelle on valmistumassa automooring-laitteet, joten jatkossa kapteeni voi ajaa laivan satamaan komentosillalta käsin. Suuret imukupit ohjaavat laivan kiinni laituriin, joten laiva voidaan ajaa suoraan ns. taskuparkkiin, joka säästää merkittävästi aikaa ja ympäristöä. Kovilla myrskyillä laiturilla on meidän henkilökuntaamme varmistamassa laituriin kiinnittäytymisen onnistumista, Söderholm kuvailee.Meneillään olevan SecurePax -hankkeen tarkoituksena on parantaa laivamatkustuksen turvallisuutta– Haluaisimme uuteen terminaaliin samantyyppisen turvatarkastusratkaisun kuin lentokentillä. Viiden vuoden päästä mukaan saadaan varmasti myös kasvojentunnistus. Laivamatkustuksen turvallisuuspuoli kaipaa päivitystä tähän päivään.Söderholmin mukaan suunnitellun järjestelyn haasteena on terminaalissa liikkuvien ihmisten suuri määrä.– Kun molemmat laivat ovat perjantai-iltana täynnä, terminaalissa voi olla jopa 5000–6000 ihmistä yhtä aikaa. Tunnin aikana laivasta täytyy saada ulos 5000–6000 ihmistä ja saman verran uusia matkustajia sisään. Tämä vaatisi SecurePax-hankkeesta nopeita ratkaisuja, että tämä onnistuisi jouhevasti. Kyseessä on meille iso haaste.Digitaalinen ekosysteemi myös rahtipuolelleSöderholm kertoo, että rahtikentällekin on suunnitelmissa rakentaa digitaalinen järjestelmä, joka ohjaa autot oikeille kaistoilleen, varmistaa paikkavarauksen laivasta sekä mittaa rekkojen painot ja pituudet.– Luonnollisesti kentällä on aina joku työntekijäkin, jos jotain ongelmia ilmenisi. Digitaalisuus on meille iso kehittämiskohde. Vastaavanlaisia ratkaisuita on jo käytössä eri puolilla maailmaa, meidän täytyy vain löytää Turun satamaan sopiva ratkaisu. Tämä on osa isompaa yhteisterminaalihanketta.Tehtyjen laskelmien ja mallinnusten pohjalta, uuden liikennesuunnitelman mukaisen järjestelyn pitäisi pystyä hoitamaan liikennettä ruuhkattomasti vielä vuonna 2050.Satamaan tulee moottoritie ja Turun kehätie jouduttaa osaltaan satamaliikennettä. Neljäkaistainen kehätie mahdollistaa rahtiliikenteelle suoran reitin satamaan asti, ilman että rekkojen tarvitsee mennä Turun keskustaan.– Meillä on myös toimiva rautatieyhteys Länsisatamaan. Rautatie palvelee sekä rahtipuolta että matkustajaliikennettä. Aamu- ja iltalaivalla lähtevät ja tulevat matkustajat pääsevät käyttämään terminaalin junayhteyttä.Satamapalveluita kehitetään asiakkaiden tarpeita kuunnellen– Panostamme yksikkö- ja projektilasteihin, joiden puitteissa olemme valmiita investoimaan satamafasiliteetteihin, niin laitureihin kuin suojiinkin, mitä tahansa asiakkaat tarvitsevatkin.Söderholm mainitsee, että Turun satama omistaa pääosan Vapaavarasto Oy:stä, joka sijaitsee sataman välittömässä läheisyydessä. Vapaavarasto tarjoaa varastointipalvelua sekä tuonti- että vientiyrityksille. Siellä varastoidaan mm. autoja, maatalouskoneita, alkoholia, rakennustarvikkeita.Etäluotsausprojekti käynnistyy ehkä jo vuonna 2022– Toiveiden listani on pitkä, mutta yksi suurimpia toiveitani on etäluotsausprojektin eteneminen. Turussa on Suomen pisin luotsausmatka, yli 50 merimailia, joka on sekä kustannus- että operatiivinen kysymys. Meillä on hienoja suunnitelmia, että voisimme etäluotsata laivat satamaan ja satamasta pois. Näin olleen luotsia ei tarvitsisi enää lähettää laivaan, vaan työ voitaisiin tehdä etänä. Laivan kulkua seurattaisiin satelliitilla ja annettaisiin reittiohjeet etänä. Tämä on yksi digitalisaation tarjoama mahdollisuus, joka parantaisi myös luotsien työturvallisuutta merkittävästi.Söderholmin mukaan päätökset järjestelmän koeajosta on jo tehty. Alustavien tietojen mukaan ensimmäisiä koeajoja päästäisiin tekemään jo vuonna 2022.Skandinavian liikenteen solmukohtaTurun satama on Skandinavian liikenteen solmukohta. Laivamatka Turusta Tukholmaan kestää alle 11 tuntia, joka on saman mittainen kuin kuljettajilta vaadittu lepoaika. Tämä tekee Söderholmin mukaan yhteydestä optimaalisen, jos sitä vertaa vaikkapa 15 tuntia kestävään laivamatkaan Helsinki–Tukholma-välillä.– Kappaletavaraliikenne on keskittynyt meille tästä syystä ihan luonnostaan. Satamastamme on kuusi säännöllistä lähtöä päivässä Skandinaviaan ja Keski-Eurooppaan. Meiltä on vakioyhteydet Englantiin, Saksaan, Hollantiin, Puolaan, Baltiaan ja Ruotsiin. Satamallamme olisi huomattavasti enemmän läpi-imukykyä, kuin mitä tällä hetkellä on käytössä.www.portofturku.fiArtikkeli on julkaistu Turun seudun Yritysmaailma -lehdessä 1/2021.
Haluatko oman yrityksen esille tähän?