Suomi voi kasvattaa bruttokansantuotettaan kymmenillä miljardeilla euroilla vuodessa, jos energiasiirtymään liittyvät teolliset investoinnit saadaan toteutumaan täysimääräisesti. Tämä edellyttää kuitenkin ennustettavaa energia- ja teollisuuspolitiikkaa sekä ennakoivaa sähköverkkojen rakentamista.

Suomen kauppakamarien ja Destian maaliskuussa julkistama teollisuus- ja energiaselvitys varoittaa, että investoinnit eivät tule itsestään – pääomat hakeutuvat sinne, missä puhdasta sähköä ja siirtokapasiteettia on varmasti saatavilla.

Suomeen suunnitteilla olevat teolliset investoinnit kohdistuvat erityisesti data-, bio-, energia-, mineraali- ja vetytalouteen. Kaikkia yhdistää yksi tekijä: valtava puhtaan sähkön tarve.

– Pohjois-Savolla on merkittävästi kilpailuetua ja tarjottavaa: kohta valmistuva Järvilinja ja suunnittelussa oleva Harjulinja lisäävät merkittävästi kantaverkon kapasiteettia. Pohjois-Savossa energiaverkko on tasapainoinen, voimme liittää verkkoon niin tuotantoa kuin kulutusta. Merkittävät luonnonvarat ja raaka-aineet, kuten kriittiset ja strategiset mineraalit, alkutuotanto, metsävarat ja CO₂-lähteet ja puhdas vesi houkuttelevat uusia toimijoita ja uutta liiketoimintaa bio-, energia ja mineraalitalouteen, korostaa Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Kaija Savolainen.

– Pohjois-Karjalalla on mahdollisuus kasvaa vihreän siirtymän ja energiamurroksen edelläkävijäksi. Tavoitteena on siirtyä energian tuotannosta pitkälle jalostettujen energiatuotteiden tuotteiden vientiin. Maakunnassa voidaan tuottaa merkittävästi uusiutuvaa energiaa ja saada näin energiaa vaativia investointeja. 2025 avattiin Joensuussa Euroopan suurin biohiilitehdas. P2X suunnittelema noin 100 miljoonan euron synteettisen metanolin laitos on saanut lainvoimaisen ympäristöluvan. Yhtiö valmistelee parhaillaan investointipäätöstä. Valmistuessaan laitos on Suomen suurin vihreän vedyn laitos. 400 kV voimajohto on Pohjois-Karjalan kasvavan teollisuuden tulevaisuuden kannalta elinehto. Sen Fingridin YVA -selvitys alkaa kesällä 2026, kertoo Pohjois-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Toivanen.

– Pääomat menevät sinne, missä sähköä riittää ja verkot kestävät. Suomella on nyt tuhannen taalan paikka – mutta ikkuna ei ole auki ikuisesti. Pelissä on Suomen tulevaisuuden kilpailukyky, sanoo selvityksen liikkeellepanija Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Paula Erkkilä.

Etumatka voi kadota muutamassa vuodessa

Toistaiseksi Suomen energiajärjestelmä ja siirtoverkot ovat kilpailijamaita, kuten Ruotsia, Saksaa ja Alankomaita, paremmassa kunnossa. Näissä maissa verkkojen kapasiteetti on jo muodostunut investointien pullonkaulaksi.

Merkkejä vastaavista haasteista on kuitenkin jo Suomessa. Jos verkkojen rakentaminen ja lupaprosessit eivät pysy investointien tahdissa, etumatka voi kadota nopeasti.
– Suomen talouskasvulle on jo riittävästi rajoittavia tekijöitä – sähköpula ei enää saa tälle listalle nousta. Tarvitsemme pitkän aikavälin ennustettavan näkymän pääomien houkuttelemiseksi. Sähkön hyödyntämisessä on katsottava Suomen kokonaisetua osaoptimoinnin sijaan. Tavoitteena tulee olla korkean lisäarvon investointien houkuttelu Suomeen, toteaa selvityksen projektipäällikkö Riku Huhta Destialta.

Mitä nyt pitäisi tehdä?

Selvitys esittää neljä keskeistä toimenpidettä:

• Sähkön kanta- ja jakeluverkkojen rakentaminen ennakoivasti
• Lupaprosessien sujuvoittaminen
• Energiajärjestelmän tasapainon varmistaminen
• Teollisten arvoketjujen vahvistaminen Suomessa

Ratkaisut on tehtävä nyt, jos Suomi haluaa hyödyntää energiasiirtymän täyden potentiaalin talouskasvulle.
– Energiasiirtymä ei ole kuluerä, vaan kasvustrategia. Mitä enemmän saamme investointeja ja vientiä Suomeen, sitä enemmän syntyy kotimaista arvonlisää, työpaikkoja ja verotuloja. Se vahvistaa julkista taloutta ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa. Nyt ratkaistaan, kasvatammeko Suomen taloutta vai katsommeko sivusta, kun kasvu syntyy muualla, painottaa Paula Erkkilä.