– Romukauppiaat ovat huolehtineet metallien ja teräksien kierrätyksestä jo paljon ennen kuin koko termiä ”kiertotalous” oli edes keksitty. Leikkisästi joskus kerrommekin toiminnastamme, että edustamme maailman toisiksi vanhinta ammattikuntaa. Ajatelkaapas, että romukaupan periaatteita on noudatettu niistä päivistä lähtien, kun ihminen aloitti hyödyntämään metallia esimerkiksi keihäinä ja muina tarveosina, Suomen Romukauppiaiden Liitto ry:n toiminnanjohtaja Hanna Kallio-Kokko kuvaa.

Suomen Romukauppiaiden Liitto on perustettu vuonna 1940. Noista päivistä tähän hetkeen on toimialalla nähty mm toisen maailmansodan jälkeiset romumetallien vientikiellot ja teollisuuden ostomonopolit, toimialan koneellistuminen, maailmankaupan avautuminen sekä hintakilpailun vapautuminen.

– Tänä päivänä Suomen Romukauppiaiden Liiton jäsenyritykset harjoittavat kierrätysmetalli- ja teräskauppaa vuodessa noin 1,5 miljardilla eurolla ja toimialalla työskentelee arviolta 3500 henkeä.

– Jokainen jäsenyrityksemme harjoittaa toimintaansa ympäristöluvan alaisena ja olemme hyvin vahvasti sitoutuneita siihen, että meidän pihojemme kautta raaka-aineet päätyvät kiertoon vastuullisuuden periaatteita noudattaen. Keräämme, lajittelemme sekä etsimme jokaiselle jakeelle uuden käyttökohteen, joko kotimaanmarkkinoilta tai tarvittaessa ulkomailta, jossa sijaitsevat mm. merkittävät harjaterästehtaat. Tärkeintä on, että jokainen aikanaan maan alta haettu jae päätyy takaisin teollisuuden raaka-aineeksi, Kallio-Kokko korostaa.

Metallien ja teräksien saaminen takaisin kiertoon on todellinen ympäristöteko

Kallio-Kokon mukaan kierrätysmateriaaleja hyödyntämällä saavutetaan esimerkiksi seuraavia hyötyjä:

• Kierrätysteräksen käyttö prosessissa säästää 72 % energiaa.
• Kierrätysalumiinin käyttö mahdollistaa noin 92 % CO2-päästösäästöt verrattuna raaka-alumiiniin.
• Käyttämällä tuotannossa kierrätyskuparia pystytään leikkaamaan CO2-päästöjä noin 65 %.
• Kierrätysmetallin käyttö prosessissa säästää noin kaksikymmenkertaisen määrän energiaa, vähentää ilmastopäästöjä noin 80 %, vähentää veden saastumista noin 67 % sekä prosessiin tarvitaan 40% vähemmän vettä (lähde Metal Recycling Factsheet, EuRIC 2018).

Ajankohtaisia teemoja

– Me uskomme siihen, että mitä vapaammin eri materiaaleilla voidaan käydä kauppaa ympäri maailman, sitä paremmin pystymme turvaamaan jokaisen jaelaadun päätymisen takaisin kiertoon. Tulevaisuudessa haluamme nähdä eri kierrätysteräkset ja metallit jätteen sijaan raaka-aineena, jota ne mielestämme todellisuudessa ovat, korostaa Kallio-Kokko ja jatkaa:

– Edustamamme toimialan tulevaisuus on hyvin voimakkaasti sidottuna jäsenyritystemme kykyyn investoida, joka osaltaan parantaa materiaalien lajittelun tehokkuutta ja tarkkuutta. Tämän vuoksi emme koe lainkaan kohtuuttomaksi toivoa kolmattakin asiaa, nimittäin ketteryyttä ja reilua lupaprosessia toimialaamme liittyvissä ympäristölupakysymyksissä.

– Voimme varmasti jakaa monen kanssa ajatuksen siitä, että jos yritys joutuu odottamaan esimerkiksi ympäristöluvan muutosta kolme neljä vuotta, on tässä ajassa hukattu merkittävä määrä niin resursseja, kuin mahdollisuuksia kehittää kiertotalouden prosesseja edelleen.

Maailma riittää myös tulevaisuudessa

– Teemme päivittäin yhdessä jäsenyritystemme kanssa toimenpiteitä, joilla pyrimme lisäämään toimialamme tunnettuutta ja tietoa hyvin toimivasta kiertotalousjärjestelmästä. Uskomme vahvasti siihen, että järjestelmällisesti toimimalla saamme maailman riittämään myös tulevaisuudessa, Suomen Romukauppiaiden Liitto ry:n toiminnanjohtaja Hanna Kallio-Kokko linjaa.

Tekstilähde: Savon Yritysuutiset, toukokuu 2024